Ilta on vierähtänyt...

...jälleen koneella, kuinkas muuten. Päivän hälinän ja rymyn jälkeen tuntuu toisinaan hyvältä olla ihan vain kahdestaan koneen kanssa. Olisihan varmaan järkevämpääkin tekemistä; neulomista, ristikoita, dvd:n katselua (digiboxi ei ilmeisesti ole ok, esikoinen tulee huomenna hakemaan ja sitten testaa missä vika piilee).

Melkoista haipakkaa töissä onkin; joulu tulee rytinällä, ja sehän näkyy myös meidän sektorillamme. Joulun jälkeen rauhoittuu; onneksi palvelumme ei ole sitä lajia, joka poikisi alkuvuodeksi oman sesonkinsa, kuten kaupoilla käy. Hyvä on, että töitä riittää; tänään tosin tein varmaan isoimman kuprun, kun siirsin asiakkaan tilausta kahteen kertaan, ja niinhän se pätkähti hänelle jo tänään vaikka tarkoitus oli vasta joulukuussa. Siinä oli sitten hyvityksien paikka...

Vaan, jos ei mitään tee ei mitään satukaan. Pitää vain koettaa tsempata ja olla tosi huolellinen tästä eteenpäin, mikä onkin se vaikein paikka itselleni. Ehkä, kun on tosi huolellinen, niin on sitten niin huolellinen että siitä tuleekin käänteinen asia eli huolimattomuus?

Siinpä riittääkin pohtimista, ollakoko vain normaalihuolimaton vai tosihuolimaton...