Jösses miten aika menee...

... melkein kaksi viikko edellisestä kirjoituksesta. Olen toki ollut koneella joka päivä, ei vain ole tullut kirjoiteltua, ei ole jaksanut. Ikään kuin. Päivät ja tunnit ovat menneet taattua tuttua tahtia, joten ei tässä ole mitään hälyttävää päässyt väliin.

No, sen verran kuitenkin, että huomasin erään uuden tuttavuuden kohdalla palaavani entisen elämäni selittelevään tyyliin: "En tarkoittanut"; "tarkoitin..." ja oitis tein päätöksen edes koettaa olla ilman tunnetta että jokin sanominen tai tekeminen pitäisi selventää. Ettei toinen missään tapauksessa vain loukkaantuisi. Katinkontit!

Päätin siis, että jos en näine sanomisine kenellekään kelpaa niin olkoon. Ja, että jos en sellaista ihmistä kohtaa, joka osaa nähdä että tarkoitusperäni ovat hyvät ja humaanit niin olkoon. Minä en kerta kaikkiaan enää ala sellaiseen elämään tai suhteeseen, että koko ajan pitää muistaa varoa. MOT.