Kävinpä tänään naapurikunnassa

... ja tein suullisen vuokrasopimuksen. Lopullinen tehdään (toivottavasti) tulevalla viikolla. Pääsen kokeilemaan, onko minusta elämään yksin maaseudulla, päämäärä johon luulen olevani valmis ja halukas.

Yksin tarkoittaa siis itsekseen omassa talossa. Omassa talossa olen asunut ennenkin, mutta muiden kanssa. Luullakseni ero on huima, ja vuokrallaolo on mainio tapa testata, kykenenkö siihen.

Tällainen asennoituminen on mielestäni terve, ja osoittaa etten oman talon ostohankkeissani ole hetken mielenjohteesta suinpäin syöksymässä auvoiseen onneen maaseudun rauhaan. Tiedostan siis, että asioilla on puolensa - sekä kääntöpuolensa.