Ke, toka viikko

Onneksi päivän eka toiminto oli ryhmis, sillä eilisen suoritustestin vuoksi kaikki lihakset olivat ikään kuin kipeähköt. Sosiaaliohjaajan luennon aihe sinänsä ei kiehtonut, ja antikin oli laihanpuoleista. Taisinpa pienesti kivahtaakin siellä, kun koko meno tuntui niin esihistoriasta kaivetulta... Kahvikupillinen tuil hyvään tarpeeseen sieltä lähdettyämme. Onneksi seuraavaksi oli yksilöfysis, jossa käytiin läpi kuntoutusta ja hieman mm. tavoitteita seuraavaan tapaamiseen ensi kesänä.

Kävelyilma oli sateinen ja tuulinen, mutta urheasti sauvoimme kolmekilometrisen. Viimeinkin muistin ottaa kameran mukaan, mutta eihän ravakasti sateessa liikkuvista saanut kunnon kuvaa, kunhan muistoksi yhden. Ehkä huomenna kun mennään hiihtoputkeen? Lounaan jälkeen lastauduimme autoon ja menimme paikalliseen uimahalliin vesikävelemään. Ei ollut minun juttuni: pitkäveteinen eri tavoin eteneminen altaan päästä päähän alkoi piankin turruttaa.

Keskiviikkoluento sen sijaan synnytti jotain. Aiheena oli uni, ja sitä käsiteltiin itseäni läheltä riipaisten: lääkitystä ja unenlaatua yms. Jäin kyselemään tarkemmin, ja kerrankin joku KUUNTELI mitä kerroin. Ja, nyt minulle tehdään to-pe välisenä yönä kapnometriseuranta, josta selviää mahdolliset hengityskatkot yms. Tämä siksi, jos ikuinen väsymys keinounesta huolimatta aiheutuisi yönaikaisesta unihäiriöstä?

Käytyäni varaamassa ao. laitteen taivalsin huonettani kohti, ja matkalla törmäsin yhteen kurssikaveriin, joka muistutti huomisen hiihtovälineiden varaamisesta. Pengottiin varasto ja löysin sekä luistelu- että perinteiset sukset, kun combi-suksia ei näyttänyt olevan, tai en niitä tunnistanut. Vielä muistin käydä tunnin hieronnassa, jonka jälkeen vihdoin viimein päivälliselle ja lepoon.