Kylläpä säikäytti

Aamu meni normikuvioin: viideltä herätys, salille ja sieltä töihin. Töissä aamuinen sposti kaverille ja sen jälkeen antaumuksella päivän muita töitä. Tahdin hieman hiljennyttyä ehti lukea päivän uutisia. Minulla on mm. www.piipaa.info jota seuraan, ja kun pääsin kohtaan: Useita liikenneonnettomuuksia Turunväylällä" sydämessä löi muutaman kerran tyhjää. Jatkoin lukemista: "Turunväylällä tapahtui klo 9.00 alkaen neljä liikenneonnettomuutta, joissa osallisena oli yhteensä 16 autoa. Autoissa olleista henkilöistä 9 loukkaantui ja heistä 3 loukkaantui vakavasti."

Minun kaverini kulkee tuota reittiä, tuohon aikaan. Aamuiseen spostiini ei ollut tullut vastausta... Pistin tiedustelevan tekstarin ja aloin odottaa vastausta. Jota ei milloinkaan tullut. Päivä meni miten kuten, melkein itku kurkussa.

Kotiin päästyä rohkaistuin ja otin puhelun, johon pitkän hälytyksen jälkeen vastasi tuttu ääni. Mikä huojennus! Päivänsä oli ollut pelkkää palaveria ja tekstarinikin oli jäänyt huomaamatta.

Järkytyin omaa järkyttymistäni, sillä en ollut oivaltanut näin syvää tunnetta tuota henkilöä kohtaan...