Mieli järkkyy

... aika herkästi, näemmä. Olin eilen Skypessä ystäväni kanssa; meitä yhdistää se, että meillä on sama exä. Hän erosi hiukan ennen kuin minä tulin kuvioihin, ja oma eronihan oli 2006. Ystävystyimme tämän naisen kanssa viimeisenä vuotena siellä (300km päässä) ollessani, ja olemme jatkaneet viestitystä tänne palattuanikin.

Hän sai jo liittonsa aikana mielialalääkityksen, johtuen exämme vaikeasta luonteesta ja sen vaikutuksesta yhteiselämään. Lääkityksen lisäksi hän käy terapiassa ja voi jatkuvasti huonosti. Itse olin myös vuoden verran lääkekuurilla, jonka kuitenkin lopetin heti sieltä lähdettyäni; päätin etten mokoman pskan takia myrkytä itseäni.

Mikä sitten eilen sai järkyksiin? Kerroin hänelle eilen saamastani paketista, missä ei sinänsä ollut hänellekään mitään uutta; olemme ennenkin käsitelleet näitä aiheita so. 'leluja'. Koetin jälleen kerran saada hänet vakuuttumaan siitä, että satunnainenkin oksitosiiniannos (kaikki tietänevät oksitosiinin?) keventää hetkellisesti oloa. Ja että näitä annostuksia voi saada mm. näiden 'lelujen' avulla, jos ei oikeaan seksiin ole haluja tai mahdollisuutta (tätä keinoa käytin jo siellä ollessani, yhteiselämän vaikeina päivinä).

Johon ystäväni lakonisesti kirjoitti, että masennusta hoidetaan lääkkeillä ja terapialla. Ei r-nkkaamalla. Piste. Tämä oli se hetki, jolloin järkytyin; en ollut ajatellut asiaa tältä näkökantilta. Tai käyttänyt tätä sanaa. Nyt en tiedä, mikä olen: pervo vai omaehtoista vaihtoehtohoitoa käyttävä.

Tämä päivä on mennyt välillä tippa silmäkulmassa, välillä raivona. On vaikeaa, kun ei voi kenenkään kanssa keskustella tällaisesta aiheesta; ellen sitten mene alakerran pubiin kyselemään...