Olipas kiva

... reissu oman porukan kesken. Lahden yli vilauksessa, kipaisu hoitoihin, joista kolmen tunnin jälkeen hotelliin katsomaan, onko meillekin jätetty yksi huone yöpymiseen. Huone löytyi, ja lepäämisen jälkeen kasiksi illalliselle ja revyytä näkemään.

Erikoinen menu, ja meuhkaava revyy. Hm. Tulipahan nautittua elämänsä ensimmäinen tequila, vielä näillä kymmenillä :) Muutamaksi tunniksi vielä yökerhoon, jossa juuri oli menossa passeli musiikkivalikoima sekä lattialla tilaa tanssia. Ja sitä käytettiin hyväksi: seuraavana aamuna sen tiesi.

Kotiinpaluu olikin siitä syystä yhtä tuskaa: oli kuin veitsenterillä olisi kävellyt. Terminaalista bussilla asemalle, sieltä taksilla entiseen kaupunginosaani jossa ikäneitoni Clio yksinään värjötteli. Koto sweet koto, on se ihanaa. Muualla hyvä, kotona paras?