Päivän mietteitä

Mietitytti tänään, kuinka kauan ihminen jaksaa samalla kerralla mielekästä että erittäin stressaavaa työtä. Kumpi vie voiton. Mielekkyys ei sinällään ole palkitseva tekijä, jos se muodostuu haasteellisista tehtävistä joihin panostaminen vie ihmisestä kaiken energian. Illat, viikonloput tai liian harvassa olevat liian lyhyet lomat eivät ehkä aikaa myöten riitäkään lataamaan lisäenergiaa.

Miten sitten käy? Onhan tuossa kaksi vaihtoehtoa: siedä tai lähde. Itselleni vaihtoehtoja on tasan yksi: siedä. Nimittäin tämän ikäisenä ei enää niin vain saa töitä, ja jos saa, ei näin hyvässä työyhteisössä. Pessimisti? Pikemminkin realisti.

Jos työ on normiaikoina stressaavaa, mitä se on kun jokin useista muuttujista aiheuttaa ongelmaa, kuten nyt AKT-lakko. En protestoi lakkoa, vaan sitä että sen kestäessä meikäläisen työpaineet satakertaistuvat ja hermot kiristyvät piukeiksi. Logistiikka kun on yksi meidän muuttuvista ja herkistä tekijöistämme.

Sauna hiukan helpotti tänään, huomenna lisähelpotusta salitreeneissä.