Palattu

Lähtö Kotkaan onnistui viimein, ja muutaman pikkumutkan jälkeen osuimme varaamaamme majoitteeseen. Tyypilliseen tapaan nimittäin sinne oli ensimmäinen opaste vasta pihatien alussa :) Jo varausta tehdessämme tiedossa oli, että huoneet luovutetaan vasta klo 14, joten se ei tullut yllärinä. Avaimet saimme, ja siitä sitten julkista etsimään. Poikkeusviikonlopusta johtuen bussit kulkivat täysin miten sattuu, joten Kotkan saareen tulimme vasta vaille kolme.

Kävelimme kilometrin ja varmaan toisenkin. Sama tilanne kuin edellä: ei viitan viittaa tapahtumapaikalle! Joe Cocker oli onneksi ehtinyt luikauttaa vasta 2 kipaletta meidän viimein sinne päästessämme. No, ei iso harmi, olin itse aika pettynyt... Illan muu anti oli pääosin kotimaista, rautaisella ammattitaidolla esitettyä takuumusaa. Tykkäsin. Artistien vaihdon välillä oli puolen tunnin roudaustauot, ja silloin tietty virvokkeita... tai bajamajaa...

Viimeisen esiintyjän tullessa estradille alkoi kaatosade... Ei ollut must-artisti, joten läksimme hivuttautumaan majoitteelle. Satoi. Kaupungilla oli jengiä satamäärin, kaikki enemmän/vähemmän päihteessä. Päästyämme kohtuullisen ajan kuluttua 'omille' nurkille, ei siellä näyttänyt sataneen koko iltana! Kuivaa kuin... onhan niitä esmerkkejä :) Voipi sanoa että vanhoja vätysti. Illan lyhyen yhteenvedon jälkeen kisasimme kumpi nukahtaa ensin, mut voittaja jäi silminnäkijän puutteessa selvittämättä.

Varaamassamme huoneessa oli jostain syystä 3 vuodetta, joista 2 jäi jostain syystä käyttämättä... Heräsimme hitaasti, mut menimme kuuliaisesti aamiaiselle jo puoli ysiltä. Mielettömänmahtavanupea kattaus! Melkein kaksi tuntia meni pakosta kun nautitsimme talon antimista. Jonkin aikaa piha-alueella ja joenvarressa käveltyämme oli pakko siirtyä jatkamaan unosia, ja... Onneksi huoneen luovutus oli samoin klo 14. Olimme respan edessä viittä vaille - mut ovi oli lukossa! Vartin aikana kiersimme päärakennusta ja jätimme 3 viestiä vastaajaan, kunnes viimein yksi tyttönen pyrähti yläkerrasta ja sain koputeltua hänet vastaanottamaan avaimemme. Enää huoltsikalle rengaspaineiden lisäykseen, sillä reissuun vaihdetut eturenkaat olivat likimain tyhjät. Baanalle kohti kotejamme.

Lyhyesti: hieno kokemus, joskin tuntui ettei kovin usein jaksaisi moista pläjäystä kokea! Myös on tarkennettava, että ystäväni kanssa meillä meni oikeintosi kivasti ;)