Pitkä päivä - palstalla

... oli jo jotain. Aamukymmenestä iltaseitsemään, enimmäkseen aurinkoa ja välillä sopivasti poutapilveä. Jopa nukahdin, sillä ei siellä paljoa tekemistä ole; pientä nyppimistä tuolta ja täältä. Kasvit hoitavat itse itsensä.

Sain tänään syödäkseni ekat omat perunat! Grilli keitti ne tosi nopsaan, ja oli vähän ähky olo sillä olin varannut yhtä ja toista muutakin grillattavaa. Vaan kyllä potut maistuivat! Niinpä loppupäivä menikin lepäillen, välillä lukien HS:n kuukausiliitettä ja välillä yhtä John Grayn Mars ja Venus -opuksista. Yllättävän mielenkiintoinen kirja; yleensä suhtaudun aika skeptisesti tällaisiin ihmiskäyttäytymisen oppikirjoihin.

Viimeisen tunnin nyhdin viereisen palstan ohdakkeita ja muita kukkivia kasveja, sillä on pienenpieni mahdollisuus että voin tuplata maa-alani. Se olisi tosi kivaa, sillä nyt on hiukka ahdasta eikä kukkiville ole juuri tilaa kun hyötykasvit ovat kuitenkin se must, jonka vuoksi palstani halusin. Ehkä tässä vielä pääsee oikein suunnittelemaankin. Nyt olen kuitenkin niin naatti päivän ulkonaolosta, että taidan ottaa pienet nokoset tämän olusen jälkeen (palstalla jää juominen turhan vähiin, sillä siellä ei ole mukavuuslaitoksia lainkaan...).