Juha Sipilä, olisiko jo tasa-arvon aika?

Keskusta, perussuomalaiset ja kristilliset ovat ilmoittaneet vastustavansa vanhempainvapaiden kiintiöintiä isille. Keskustassa kannatetaan “vähittäistä asennemuutosta” ja “uskotaan, että per­heet osaa­vat it­se päät­tää, mi­kä heil­le on pa­ras­ta”. Myös “työn­an­ta­jien pi­täi­si muut­taa asen­tei­taan”.

Asenteet kyllä muuttuvat, mutta konservatiivisempaan suuntaan. Suomessa työikäisten naisten osallistuminen ansiotyöhön on nykyisin harvinaisempaa kuin 1980-luvulla.

Tasa-arvon mallimaassa miehet eivät jää kotiin hoitamaan omia lapsiaan. Suomessa äidit hoitavat lapset. Isät käyttävät edelleen vain 8 prosenttia vanhempainrahapäivistä. Se on reilusti alle puolet esimerkiksi Ruotsin vastaavasta luvusta, joka on noin 25 prosenttia. Ei tämä ole asennekysymys, tämä on rakennekysymys.

En usko, että yksikään lapsen kanssa kotiin jäänyt isä katuu päätöstään. Palkkiona on elinikänen läheinen suhden omiin lapsiin, joka syntyy, kun vanhemmuuden ilot ja vastuu jaetaan tasan. Omien lasten kohdalla olemme mieheni kanssa pystyneet jakamaan perhevapaat, sillä molempien työnantajat ovat ymmärtäneet, että tasa-arvoinen vanhemmuus on tärkeää sekä lapsille että meille aikuisille. Tämä ei kuitenkaan ole tilanne kaikkien kohdalla. Lapsistaan huolehtivat isät törmäävät jatkuvasti konservatiivisen työelämän asenteisiin.

Kyseessä on itseään vahvistava kierre. Naisten palkka ja asema työmarkkinoilla on miehiä huonompi, koska naisten odotetaan hoitavan lapsia kotona. Miesten asema ja palkka on parempi, koska heidän ei odoteta osallistuvan täysipainoisesti lasten kasvattamiseen. Naiset jäävät helpommin kotiin, koska heidän palkkansa ovat pienemmät ja miehet pysyvät töissä, koska asenteet kotiinjäämistä kohtaan ovat nihkeät. Tämä kierre ei katkea ilman puuttumista rakenteisiin.

Se, että keskusta piiloutuu tasa-arvopolitiikassa asennemuutoksen odottelun taaksen, on tyhjää höttöä. Rehellisempää olisi sanoa, että muutosta ei haluta ja siksi mitään ei aiota tehdä. Muutosta ei koskaan tule ilman tekoja. Vanhempien asenteet eivät muutu niin kauan kuin isän palkalla maksetaan perheen menot ja äidin palkka on niin paljon pienempi. Tasa-arvoon päästään sillä, että politiikassa tehdään tasa-arvoa edistäviä päätöksiä. Yksi sellainen olisi 6 + 6 + 6 -malli.

Tule minun ja Jani Toivolan kanssa keskustelemaan tasa-arvoisesta vanhemmuudesta tasa-arvon päivänä torstaina 19.3. klo 17.30 Espresso Edgessä. Tervetuloa mukaan!

Seuraa Emman kampanjaa täällä!