Ensimmäinen neljästä

... odotettavista hankalista työpäivistä. Pääsiäisen jälkeinen aika, sekä työpaikan henkilöstövaje aiheuttavat pikkuisen troublesia. Eka päivä kuitenkin takana, enää kolme mikäli oikein laskin. Olisipa jeesjuttu jos työviikko olisi nelipäiväinen (hui entisiä kuusipäiväisiä...)

Otin siis lauantaina fillarin käyttöön, ja tänään polkaisin työmatkatkin. Oli sitten vapaa fiilis, tuttua mennä vuosilta. Aikaakin menee n. 10 minuuttia vähemmän kuin julkisilla liikkuen. Mahtavaa. En minä sitä ajansäästöä, vaan helppoa hengittämistä ja vain itsensä kanssa olemista.

Sekin, että olen alkanut katsella omakotimökkejä sillä silmällä, tulee siitä, kun ei enää jaksaisi olla muiden keskessä. Ainakin vuosi tässä kuitenkin menee ennen kuin mitään pääsee tapahtumaan. Saisi ensin rahoitettua uuden tietsikan hankinnankin, tämä poloinen vetelee jo viimeisiään.