Kahden päivän uurastus

...tuotti kauniin hedelmän eli viikonloppuvapaan. Tai, vapaa ja vapaa: menoa riittää enemmän kuin tänä vuonna yhteensä. Heti aamusta parturiin jotta kehtaa mennä tädin 60-vuotispäiville. Kuuskymppiset eivät voi olla paljon, sillä täti on tosi nuori. Toisaalta siitä on enää muutama vuosi eläkkeelle, jos niin haluaa. Ja, miksei haluaisi jos muutoin pärjää?

Sunnuntaiksi väänsin jo dippejä vetäytymään; täällä on hurmaava valkosipulin tuoksu, joka toivottavasti ulottuu portaikkoon asti. Pyysin sukua tutustumaan 'uuteen' kämppääni, oppivat samalla tien tänne ja on helpompi jatkossa tulla vaikka ilman isompia juhlia. Ei silti, että mitenkään yltiösosiaalinen olisin ja kaipaisin porukkaa ympärilleni. Mieluusti olen näin yksin.

Juniori oli täällä eilisillasta asti, ja luulen hänenkin nauttineen hiljaisuudesta, sekä siitä että netti pelaa! Hänen tunti sitten lähdettyään täällä tuntuu taas extrahiljaiselta, mitä nyt bussien ohimenot kuuluvat ikkunoiden läpi. Pitäisi vissiin mennä nyt katsomaan siistejä kamppeita huomiseksi, ettei mene viime tinkaan...