Kattivahtina - catsitter

Illalla lähtö etelään, eli Tallinnaan. Ystävä tulee noutamaan tästä osoitteesta, johon eilen tulin nuorimmaiseni kissavahdiksi porukan lähdettyä viikoksi lomille. Juniori palaa ke, joten pitkästä pestistä ei kyse. Katti on ruokittu ja silitelty, pyykit pyynnöstä pesty (mut ei silitelty). Nukuin jälleen tajukankaalla-unta, pari kertaa aamulla heräten ja tsekaten josko kissa olisi jo sisälle pyrkimässä. Se kun ei näin kesäaikaan viihdy sisätiloissa kuin pakolliset ruokailuhetket.

Meikä tekee samat toisinpäin: ulos ruokailemaan mikäli mahdollista. Ystävä kävi hakemassa passinsa to, ja tuli reissulla luokseni yöksi. To-ilta oltiin pihalla puoleenyöhön, jutskattiin kaikenmaailman asioista (muttei siitä tärkeimmästä...) kynttilän tunnelmallisesti valaistessa lempeänlämmintä iltaa. Taisi hulahtaa pari itsetekemääni viinipullollistakin...

Eilen kuitenkin hurautin tänne. Kissa oli jo autotallilla vartoamassa, ikään kuin muka tietäen että olisin tulossa? Täällä on ihan mukava olla näin yksin, entisessä kotitalossani, joka rakennettiin yhdessä, johon kaikki kolme lastani ovat syntyneet ja jossa asuin 14 vuotta. Elämän hullunmyllyn käännettyä minut nurinniskoin 2000, olen ollut täällä vain vierailijana - pyynnöstä, tietäen olevani tänne aina tervetullut. Jopa exän avioiduttua uudelleen jokin vuosi sitten.

Nyt mieluisissa ystävän ja reissun odotustunnelmissa...