Latotanssit

Eilen lauantaina oli kesän ekat latotanssit (seuraavat = lopetustanssit elokuussa). NYT minulla oli ihka oma tanssipartneri, kuten viime vuonna yksin käydessäni, seinän vierellä istuessani salaa haaveilin. Kokemus oli hieno, kuten tiesinkin vain seinäkukkasena oltuani. Orkka esiintyi vimpan päälle hyvin, tanssijoita oli enimmillään juuri sen verran, että pyörähtely oli vaivatonta, ja kavaljeerini oli ihana viemään. No, olimmehan jo harjoitelleet muutamissa lavatansseissa.

Ilta oli kokemus hänellekin, ja olin siitä hyvin iloinen. Ilmassa oli "vanhan ajan romantiikkaa", tosin ilman nurkan takana pullonsuusta ryyppääjiä. Minä selkä-, hän jalkavaivaisena olimme hyvä pari. Porukka näytti olevan toisilleen tuttuja, ja ilmeisiä jälleennäkemisen riemunkiljahduksiakin kuului. Itse tunnistin vain muutaman kyläläisen. Olen täällä edelleen "muualta tullut".

Tämä päivä kuluikin normirauhallisissa merkeissä: pitkistä aamu-unista johtuen myöhäinen aamiainen, keskustelua mielenkiintoisista aiheista - sain jopa sanottua mielessäni kauan pyörineen asian... Vielä kunnon päivällinen, ja olen nyt jälleen yksin. Omalla rauhallakin on puolensa. Suunnittelemani rankasavotan jatko-osa saa odottaa, lepuutan sisätiloissa selkääni.