Mihin vierähti tämä viikonloppu?

Vanhenemisen huomaa ainakin siitä, että aika vierii kuten ainakin alamäessä tosi hurjaa vauhtia; tuntuu että tekemistä olisi enemmän kuin vuorokaudessa tunteja. Ja - ei tarvitse epäilläkään - se ei johdu siitä että tekisi asiat aiempaa hitaammin. No way.

Olisiko niin, että kokemuksen karttuessa kaikenlaista tarttuu hihaan matkan varrella ja siten on niistä ikään kuin pääsemättömissä? Työ haittaa harrastuksia... siltä se ainakin tuntuu. Päivät eivät todellakaan käy pitkiksi vaikkei ansiossa tarvitsisi käydäkään. Toisaalta, harrastuksia (ilmaisiakaan) ei voi toteuttaa ellei normi elämä ole turvattu.

Kehässä mennään. Onneksi siellä on muitakin; epäselvää on enää kuka johtaa ja kuka pitää perää; piirissä mentäessä sitä on vaikea hahmottaa. Nyt meni liian monimutkaiseksi. Joten, juten Scarlett tämän illan iki-ihanassa must-leffassa: After all... tomorrow is another day. ...