Olo on aika virkku...

... päivän nuutumuksen jälkeen. Nukuttuani tunnin nokoset hienosti päällystämälläni sohvalla ja napattuani ontelokuurin ekan antibiootin, ei ihmekään. Päivällä tilanne oli toisin; tuntui kuin päässä olisi ollut vain jotain jähmeää, liikkumatonta massaa. Ainakaan aivosolut eivät liikahtaneet.

Edelleen ihastelen, kuinka lämmintä on, kun lämmönlähteet ovat oikein kohdallaan! Aiemmasta alle 20 celsiuksen ilmatilasta ei ole ollut tietoakaan, samaa tietä katosi kosteudentuntu. Saunominenkin maistuu yhä (juuri tulin lauteelta) joka toinen ilta, ja vaivoin pidättäydyn olemasta siellä puolta tuntia kauempaa.

Eilen tsekkailin videotykkien tarjontaa. Tonni pitäisi sijoittaa; kertamaksulla ei oikein kykene, osamaksulla ei monesta paikasta myydä. Mieli kuitenkin tekisi, sillä dvd:t ovat vähän kätysiä matkatelkkarista katsottaessa. Joulupukki ei laitetta ainakaan tuo, en ole niin kiltti ollut. Opettelisikohan säästämään?

Sitä sietää harkita.