Talviloma lomittu

... perjantaina, nyt perusvkl. Aika meni ihan ok-merkeissä, alun lavatanssien jälkeen 2 mökkivuorokautta ystävän kanssa ja Tallinnan päiväristeily likkakaverin kanssa. Kaikki hoituneet rauhallisesti ja tasapainoisesti ilman isoja härdellejä. Yöunetkin ovat olleet normaalit, paitsi viime yönä nukahtaminen ties milloin ja aamulla vaiheittainen, hidas herääminen. Maanantai rassaa.

Eilen pohdittiin työtilannettani puhelimitse toisen likkakaverin kanssa, ja helpotti kovasti kun hän sanoi ihmetelleensä miten ylipäätään voin olla tässä suossa, kun "en todellakaan ole mikään tyhymä". Tätä olen itsekin miettinyt, jopa siltä kantilta, että onko ikääntyminen voinut laskea oppimiskykyä niin ratkaisevasti, että uusi työni meni sen vuoksi ahterilleen? Tämä on ollut vain retorista spekulointia, johon en itsekään usko.

Maanantaita spennaan monesta syystä: A) millainen työmäärä odottamassa B) saiko työkämppis keskeneräiseksi jääneet hommani hoidettua oman työnsä ohessa C) olisiko siellä ehkä löytynyt ratkaisi karseaan tilanteeseeni. Näitä jännittäessäni pistänen parit työhakemukset liikkeelle - siitäkin huolimatta etten mieluusti nykyiseltä työnantajaltani lähtisi - sillä ihan joutenkaan ei voi olla.