Tästä se lähtee...

... kirjallinen urani. Tähän mennessä olen kirjoittanut muiden aivoituksia (siis puhtaaksikirjoittanut) ja hiukan yritellyt omia 'muistelmiani'. Muistelmien kirjoittaminen on töpsähtänyt siihen, että en muista. Kirjeiden kirjoittaminen on toki helpompaa, ehkä siksi että siihen saattaa - huomenna, ensi viikolla, joskus - tulla palautetta tahi kokonaan uusi kirje johon taas on itse helppo laittaa palautetta. Vuorovaikutteista siis. Ehkä näiden blogien yksi etuus on juuri tässä? Kun kuvittelen, että joku joskus silmäilee näitä rivejä, minun on helpompi tuottaa omaa tekstiä... Vai, voidaanko sanoa, että julkinen kirjoittaminen on eräänlaista henkistä exhibitionismia...?

En kuitenkaan suunnittele jatkavani muistelmieni kirjoittamista julkisesti. Koetan, ja katson kuinka tämä tästä kehittyy. Kirjoittaminen on näes tosi kivaa. Uskon, että useat ns. luovien alojen harjoittajat - laulajat, muusikot, runonlausujat, taidemaalarit - tuntevat samaa esiintyessään. He toki ovat enemmän ja vähemmän ammattilaisia, koulun käyneitä tai muuten itseään taitoonsa valmentaneita.

Koska olen juuri aloittanut aivan uudessa työtehtävässä, kirjoittaminen saattaa olla harvanlaista päivänpäällisen uupumisen vuoksi. Vaikka työni ei ole mitenkään fyysistä, uuvuttaa se yhtä lailla. Joskus mielessäni protestoinkin, miksi fyysisen työn tekijä saa usein suuremman ansion kuin tietsikalla työtä tekevä, joka on viikon päätteeksi yhtä väsynyt. No, onhan meillä kaikilla tietenkin valinnan vapaus työnteon suhteen. Kuka mistäkin tykkää.

Tämä näin aluksi, nyt maa kutsuu...