Brian D. Evans, yritysmentori ja BDE Venturesin toimitusjohtaja, kertoi joutuneensa epämiellyttävän tehtävän eteen; rekrytointiin. Ei niin, että hänen tulisi yrittää saada jalkaa oven väliin, vaan niin, että hänen pitäisi laatia mielenkiintoinen työpaikkailmoitus ja kahlata vielä läpi kaikki saapuvat hakemukset. Hirvittävä työ, vieläpä kaiken muun työn lisäksi, sekä päälle huoli siitä kuinka löytää sopiva työntekijä. Kukaan ei halua tehdä virherekrytointia.

Herra Evans päätti lähestyä rekrytointia hieman epätavallisimmin keinoin seuloakseen joukosta hakijat, jotka olivat aidosti kiinnostuneita avoimesta työpaikasta ja perehtyneet ilmoitukseen. Tarkoituksena oli, että tylsät, kaavamaiset, huippuunsa hiotut koulukirjamaiset CV:t ja esittelykirjeet jäisivät pois ja herra Evans pääsisi heti näkemään millainen hakija on miehiään/naisiaan. Hän halusi, että ihmiset olisivat omia itsejään sen sijaan, että latelisivat hänelle kirjallisena vastauksia, joita he odottivat herra rekrytoijan haluavan kuulla.

Tyypillisesti hakuprosessi etenee seuraavasti:

1) Listataan vaatimukset ja luodaan ilmoitus työpaikasta
2) Laitetaan ilmoitus esille oman yrityksen sivulle tai muualle
3) Käydään läpi tulleet hakemukset, valitaan niistä ”parhaat”
4) Kutsutaan haastatteluun ”parhaimmat hakijat” hakemusten perusteella
5) Palkataan paras tekijä ”parhaiden hakemusten” pinosta

Kuten huomataan, ”paras” ei välttämättä aina ole aidosti paras, kuten jokainen virherekrytoinnin tehnyt varmasti tietää. Virherekrytoinnista ei hyödy kukaan, ja välttääkseen tämän herra Evans laati seuraavan rekrytointitavan:

Kirjoita lyhyt ja yksinkertainen, yrityksesi visiosta kertova viesti, maksimissaan 100 sanaa.

Muista kertoa kaikki oleellinen yrityksestäsi; herra Evans muun muassa kertoi, ettei hänen yrityksensä rajoita työntekijän lomia tai lomaoikeuksia.

Muista myös kertoa, ettei avoinna oleva paikka ja sen työnkuva pysy vakiona ikuisuuksia, vaan työntekijä saattaa saada muita hauskoja, uusia ja kiinnostavia työtehtäviä. Työnkuva ei siis ole yksitoikkoinen ja tylsä. Ilmoituksessa voi mainita esimerkiksi, että toimistotehtäviin haettavalla henkilöllä on jatkossa mahdollisuus osallistua osaltaan yrityksen kehittämiseen ja verkostoitumiseen – mikä nyt onkaan työntekijän toimenkuvan laajenemismahdollisuus teidän yrityksessänne jatkoa ajatellen.

Lisää lopuksi yksi erittäin tärkeä pikku seikka, joka tulee helpottamaan rekrytointia. Kirjoita loppuun ”Älä lähetä meille CV:täsi tai muodollista esittelykirjettä. Sen sijaan kerro meille omin sanoin, täysin vapaamuotoisesti, itsestäsi”.

80% turhaa pois

Evansin rekrytointikokemusten perusteella tämän tyyppinen ilmoitus karsii 80% hakijoista, koska he eivät lukeneet ilmoitusta loppuun asti ja lähettivät perinteisen CV:n kaavamaisine esittelyineen. He, jotka lukivat ilmoituksen loppuun ja lähettivät toivotun laisen hakemuksen, ovat osoittautuneet Evansin mielestä mielenkiintoisiksi. Hän sai enemmän tietoa hakijasta tämän kirjoittaessaan itsestään vapaamuotoisesti sen sijaan, että hakija olisi yrittänyt rustata kirjeen, jonka tarkoitus on tehdä oppikirjamainen vaikutus.

Halutessaan rekrytoija voi pyytää mielenkiintoisimmilta hakijoilta CV:n jälkikäteen katsottavaksi ennen mahdollista palkkausta, mutta Evansilla itsellään ei ole ollut siihen useinkaan tarvetta. Pelkkä vapaamuotoinen kirje ja sen jälkeen haastattelu valituille hakijoille on tuottanut hänelle hyviä tuloksia.

Evansilla on muutama erityinen syy vastustaa vanhanaikaisia rekrytointitapoja, erityisesti CV:n osalta. Hänen mukaansa CV on henkilön itsensä tekemä raportti hänen työmenneisyydestään ja kaikki valehtelevat enemmän tai vähemmän – tavalla tai toisella – CV:ssä tehdäkseen vaikutuksen. CV:stä ei selviä hakijasta huonoja puolia, koska kaikki on kuorrutettu hunajalla rekrytoijaa varten. CV:n ja saatekirjeen muodollisuuksien vuoksi niistä välittyy huonosti informaatiota hakijasta itsestään persoonana.

Pähkinä purtavaksi

Jos rekrytoija haluaa jotain työtietoja hakijasta, voi vaihtoehtoina perinteiselle CV:lle voi käyttää työnäytteitä ja henkilön tietojen etsimistä Googlesta, Facebookista, Linkedinistä tai muusta sosiaalisen median kanavasta. Herra Evans heittää joskus työhaastattelussa hakijalle käteen Rubiikin kuution nähdäkseen alkaako ihminen ratkaista sitä, luovuttaako hän heti kättelyssä vai onko hänellä rohkeutta googlettaa ohjeet kuution ratkaisemiseen (joka Evansista kertoo hakijan ”hoituu!”-asenteesta). Tärkeintä ei ole tuleeko kuutio valmiiksi, vaan tilaisuus nähdä henkilön asenne haasteita kohtaan. Kuution tilalla voi käyttää mitä tahansa muuta tehtävää, jonka ratkaisu on helposti saatavilla netistä.

Kysy erilaisia kysymyksiä joka rekrytoinnissa, jotta ongelma et olisikaan sinä kyselemässä aivan vääränlaisia asioita hakijoista. Pari uutta kysymystä joka rekrytoinnissa pitää sinut tietoisena kysymyksiesi laadusta. Pyri saamaan kysymyksilläsi hakija rentoutumaan ja avautumaan, olemaan oma itsensä, jottei hakija toistelisi papukaijamaisesti valmiiksi mietittyjä vastauksia, joita hän odottaa sinun haluavan kuulla.

- Superassari Maarit

------------------

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit