Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Kun kommunikoinnin kulttuuri on yksi maailman epäempaattisimmista - 63 maasta Suomi on empaattisuudessaan sijalla 57 – menee palautteenanto monen suomalaisen työpaikalla jotakuinkin noin.

Tulikivenkatkuinen röhinä siitä, mikä meni pieleen. Tuima nyrkin puiminen ja sen alleviivaaminen, miten helvetin tyhmä alainen on. Mielellään julkisena esityksenä kuin hirttotuomion saaneen rikollisen teloitus. Oppivatpahan muutkin työpaikalla siihen, miten täällä tanssitaan ja kenen pillin tahtiin. Menisi siinä saarnaamisessa itse perkelekin hiljaiseksi.

Eikä tietenkään pidä unohtaa suomalaista mentaliteettia, jossa kehua ei saa, tai muuten kehujen kohde ylpistyy. Kuvittelee vielä olevansa jotain. Ja jestas, mies kehumassa tai kiittämässä toista miestä! Eihän tässä nyt homoksi voi ruveta (tällaiseenkin ajatusmalliin olen törmännyt).

Ja sitten mietitään, miksi innovaatioita ei synny, alaiset eivät tottele ja kunnioita, ja miksi sairauspoissaoloja ei saada vähenemään. Oh boy..!

Onneksi asian ei tarvitse olla näin. Tilannetta voidaan korjata, jos tahtoa löytyy – ja vähitellen sitä näyttää löytyvän. YLEkin tarttui hiljattain puhumattomuuden kulttuurin murtumiseen työpaikoilla.

Suomalaista keskustelukulttuuria leimannut syyllistäminen ja päiden vaatiminen vadille tuntuu olevan muuttumassa. Ehkä kyseessä on uuden sukupolven mukanaan tuoma käyttäytymisaalto (ehkä yhä kansainvälisemmän kanssakäymisen sivutuotteena). Ehkä moderni johtajuus ja esimiestyö alkaa upota ihmisiin. Oli miten oli, kyseinen kehitys on positiivinen muutos, joka – jos se jatkuu ja tulee normiksi – tulee edesauttamaan suomalaista työelämää runsain mitoin. Tuloksia tullaan mittaamaan rahassa, sillä hyvinvoiva työntekijä, joka saa tervettä ja ohjaavaa palautetta, on tuottelias työntekijä. Hän tietää mitä häneltä tahdotaan, miten asiat suoritetaan ja uskaltaa myös kysyä apua ja neuvoa. Hän palvelee asiakkaita paremmin ja vaikuttaa positiivisesti yrityksen mielikuvaan ostajien korvien välissä.

Meillä Wannadolla korostetaan avointa kommunikaatiota. Vaikka meillä on yrityksen omistajat, esimiehet ja projektipäälliköt, kommunikoinnissa ei ole portaikkoja. Ketään ei kumarrella eikä kenellekään pyllistellä. Sana liikkuu vapaasti suuntaan ja toiseen. Ohjaus ja korjausliike tapahtuvat yksityisesti asianomaisen kanssa, kun taas positiivista palautetta pyritään jakamaan julkisesti. Meillä on Slackissa oma keskustelukanava, jonne saa heittää kiitoksia ja ruusuja kollegoille. Kehua ja kiittää saa mistä tahansa, sillä kehua ja kiitosta ei tarvitse säästää suomalaiseen tapaan vain erikoistilanteisiin.

Itse kiitin eilen projektipäällikköä siitä, että hänellä on aina aikaa opastaa minua, vaikka hänen kalenterinsa olisi miten tiukkaan ahdettu. Uutta kollegaani kiitin ja kehuin siitä, että hän jaksoi vääntää vaikean työtehtävän loppuun, vaikka hän oli aivan vierailla vesillä käämi kärähtämässä hetkenä minä hyvänsä.

Mistä sinä voisit kiittää tai kehua kollegaasi, alaistasi tai pomoasi tänään?

- SuperAssari Maarit

------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 30 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit