Aisti- vai yliherkkä?

Olen saanut palautetta eri tahoilta siitä, että olen tulkinnut liian vapaasti termejä. Olen siis käyttänyt "Millaista on olla aistiherkkä?"- tekstissäni myös yliherkkyyden kokemuksia, ja olen saanut nyt paremman vainun siitä mikä niitä erottaa. Ajattelin tehdä täten pienen kirjoituksen termien yhdistävistä ja erottavista tekijöistä. Kiitos palautteen antajille!

Aistiherkkyys on erityisherkkyyden yksi osa-alue, ja se voi olla erillään muustakin herkkyydestä. Aistiherkkyyttä voi olla myös se, että aistit eivät ole sen ylivirittyneemmät, mutta esimerkiksi jokin haju voi jäädä pidemmäksi aikaa häiritsemään, toisin sanoen aistien adaptaatio (= hajuun tottuminen tässä tapauksessa) tapahtuu huomattavasti hitaammin kuin tyypillisesti ihmisellä keskimäärin.

Aistiherkkyys on erityisesti aistien herkkyyttä (maku, haju, tunto, kuulo, näkö ym.) ja aistien vaikeutta rauhoittumiseen pidemmän ajan sisällä.

Entä erityisherkkyys? Blogissa "Erityisherkän elämää" (http://www.hspelamaa.net/#!itsetuntemus/c1cj3) avataan termiä mielestäni hyvin:

Eli aistiherkkyys on enemmänkin aistien herkkyyttä, kirjaimellisesti, ja erityisherkkyys on yleistä herkkyyttä, joka voi koskea kaikkia elämän osa-alueita aina aisteista tunnekokemuksiin ja luovuuteen.

Miksi en sitten hakenut tietoa ennen tekstini julkaisua?

Itse koen termin "yliherkkyys" enemmän negatiivisena kuin positiivisena. On herkkyyttä ja erilaisia herkkyyden tasoja, ja laittamalla etuliitteen yli- johonkin sanaan se nostetaan jalustalle. Ja se voi olla jopa negatiivista syrjintää. Me olemme herkkiä omilla tavoillamme. Tavanomaista herkempi kuulostaa mielestäni paremmalta kuin yliherkkä, tai tässä tapauksessa käyttämäni aistiherkkä. Koen myös aistieni herkkyyden välillä niin voimakkaana, ettei mieleeni tullut sitä, että sen voisi ehkä erottaakin yliherkkyydestä ylipäätään.

Mutta hei, oppimalla viisastuu. Me olemme maailmassa oppiaksemme asioita, ja tämä oli taas hyvä hetki oppia uutta, itse kunkin.