Vaimomatskuu

Jos pitäisi valita, mitä ruokalajia söisin koko loppuikäni, se olisi ehdottomasti salaatti. Heh, salaattia kun voi olla niin monenlaista! Monesti salaatit ovat ihanimpia raikkaina ja kirpeällä kastikkeella silattuina, mutta jos hakusessa on niinsanottu lohturuoka, on valintani aina caesarsalaatti. Mikä siitä nyt tekee niin hyvää? Parmesaani, krutongit... mutta parasta on kuitenkin se kastike (voisin lusikoida pelkkää kastiketta, ainakin joinain tietynlaisina päivinä)! Se ei ole vaan valitettavasti mikään kevyt soossi se. Perinteiseen caesarkastikkeeseenhan tulee mm. kananmunan keltuaista ja öljyä runsain mitoin - en siis millään raaski syödä tuota herkkua ihan niin usein kuin haluaisin.

Jotta voisin useammin herkutella lohturuokasalaatillani, olen kehitellyt paremman omantunnon Caesarkastikkeen. Sen pohjana on majoneesin sijasta avocado. Eilen kotona kastiketta himoitessani keksin sitten laittaa sekaan kalakastiketta - anjovisfileitä kun ei "sattunut" olemaan jääkaapissani (kuinka monella niitä on edes?) ja sehän toimi! Lopputuloksesta tuli parempi kuin edellisistä yritelmistäni konsanaan. Salaatin sijaan käytin eilen lehtikaalia, ja skippasin krutongit - rapeutta lisäsin salaattiherkkuuni niiden sijaan mungpavun iduilla. Parmesaania en silti kuvittelisikaan jättäväni pois: joku roti keventelyssäkin olla pitää!

Caesarkastike avocadosta n. 2:lle

1 iso kypsä avocado
1 pieni valkosipulinkynsi hienoksi raastettuna
puolen sitruunan mehu
0,5 tl Worchesterkastiketta
0,5 tl kalakastiketta
vastarouhittua mustapippuria
1 rkl hienoksi raastettua parmesaania
1-2 rkl vettä
(0,5 tl Dijon-sinappia)
(srirachaa tai tabascoa maun mukaan)

Soseuta valkosipuli ja veden, sitruunanmehun ja mausteiden kera. Lisää avocado ja soseuta tasaiseksi. Sekoita mukaan parmesaaniraaste. Ohenna tarvittaessa lisävedellä, ja säädä mausteita makusi mukaan. Tarjoile heti valitsemasi salaattilaadun ja lisukkeiden kera.

Ituhipin tulinen lehtikaalicaesar 2:lle

100 g lehtikaalia
1 annos avocado-caesarkastiketta
1 dl mungpavun ituja
50 g parmesanjuustolastuja
2 dl katkarapuja
Muutama tippa tabascoa + 1 rkl caesarkastiketta
mustapippuria
(chilirouhetta)

Poista lehtiruodit lehtikaalista ja pieni lehdet suupalan kokoisiksi paloiksi. Huuhtele hyvin ja taputtele kangaspyyhkeen sisällä kuivaksi. Älä murehdi vaikka käsittelisit kaalia ronskimmin, se kestää kovat otteet. Ota avocado-caesarkastikkeesta ruokalusikallinen sivuun, ja sekoita chilikastike siihen. Hiero loppu kastike huolellisesti lehtikaaliin ja jätä salaatti odottelemaan siksi aikaa kun valmistelet lisukkeet.

Sulata katkaravut. Pyörittele katkikset caesarkastikkeen ja tabascon seoksessa. Kokoa salaatit lautasille tai tarjoiluastiaan. Laita pohjalle lehtikaali, ripottele päälle mungpavut. Jaa katkikset annoksille ja koristele koko herkku parmesanlastuilla, chilirouheella ja reilulla määrällä vastarouhittua mustapippuria.

Olen ehkä auttamattomasti ruokatrendeistä jäljessä, koska tein elämäni ensimmäisen nyhtöpossun (pulled pork) vasta eilen.Tätä hitaasti hauduteltua ylikypsää possuherkkua on tulvinut joka ruokajulkaisusta mediaan katsomatta jo viime kesästä asti. Ravintolapäivinä on tuntunut siltä, että pulled pork on joka toisen kojun vetonaula.

Mattimyöhäisyyteni johtuu eniten siitä, että vaikka olen erittäin kokeilunhaluinen kokki, liha on minulle edelleen varsin outo raaka-aine. 14 vuoden kasvissyöntinihän loppui vasta puolisentoista vuotta sitten, enkä ole vieläkään juuri laittanut lihaa (pekonin paistamista ei ehkä lasketa). Talven mittaan olen varovaisesti kokeillut kokkailla mm. merimiespihvejä, karjalanpaistia ja jonkinsortin Burgundinpataa. Kokeilut ovat olleet ihan onnistuneita, mutten ole uskaltanut niistä vielä tänne kirjoitella, kun koen olevani lihan suhteen edelleen ihan noviisi. Nyt päätin kuitenkin rohkaistua, ja raportoida ensimmäisestä nyhtöpossustani!

Idea possun haudutteluun tuli oikeastaan siitä, että halusin tehdä viskillä maustettua ruokaa. Viskin hankittuani seurasi tenkkapoo - mitähän siitä teen - ja löysin itseni seuraavaksi lihatiskiltä. Sormi suussa siinä kymmenettä minuuttia toljotellessani minulla lopulta välähti: NYHTÖPOSSU! Kiitos älypuhelimen, sain nopeasti selville mitä lihaa tuohon trendiherkkuun oikein pitää ostaa. Kassler oli ilokseni vieläpä todella edullista, ja niin sitten päädyin raahaamaan kilon possunniskaa kotiini - kerta se ensimmäinenkin!

Kotona aloin kuumeisesti selvittelemään valmistusohjeita. Kastikkeen ainekset olin jo päättänyt etukäteen (viskiä, vaahterasiirappia, srirachaa, soijaa, tähtianista, kanelia, valkosipulia ja sipulia), joten lähinnä yritin päästä kärryille siitä, miten tuo lihan mötikkä kuuluisi käsitellä. Näemmä ohjeet voivat vaihdella hyvinkin paljon, sillä lämpötilasta ja ajasta löytyi monenmoista neuvoa. Lopulta päätin rohkeasti vain ruveta hommiin. Ruskistin valtavan lihakimpaleen iltamyöhään ja pakkasin sen liemineen kannelliseen pataan. Padan lykkäsin ensin kuumaan (200 astetta) uuniin ilman kantta puoleksi tunniksi, jotta sain koko homman kunnolla kuumentumaan. Sitten peitin possun kannella ja alensin lämpötilan 120 asteeseen.

Aamulla heräsin kodin vallaneeseen huumaavaan tuoksuun: yön aikana possu oli pehmennyt juuri sellaiseksi murenevan höttöiseksi herkuksi, kuin haaveilinkin. Nostin palan leikkuulaudalle, ja riivin sen kahden haarukan avulla rihmoiksi. Liemen siivilöin, ja sekoitin siitä puolet possuun. Toisen puolen otin sivuun BBQ-kastiketta varten.

Viskillä juotettu nyhtöpossu n. 6:lle

1 kg porsaan kassleria
2 sipulia lohkoina
4 valkosipulin kynttä
3 tähtianista
kanelitanko
2 tl chilikastiketta (esim. Srirachaa)
0,5 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl vaahterasiirappia
1,5 dl miedosti savuista viskiä
3 dl vettä
1 rkl savupaprikajauhetta
2 rkl Worchesterkastiketta
1 rkl kuivattua timjamia
2 tl suolaa

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Poista possusta enimmät näkyvät rasvat ja paista sen pinnat kiinni kuumalla pannulla. Nosta possu kannelliseen syvään uunivuokaan tai pataan. Sekoita kaikki liemen aineet ja kaada possun päälle. Laita vuoka uuniin puoleksi tunniksi ilman kantta, alenna sitten lämpöä noin 120 asteeseen ja laita astiaan kansi päälle. Jätä possu uuniin hautumaan vähintään viideksi tunniksi, tai anna sen olla uunissa jopa yön yli.

Sisälämpötila pitäisi valmiissa possussa olla n. 85-90 astetta (tästä on eri lähteissä hieman eri ohjeita, mutta koska oma possuni vietti yön uunissa, enkä aamulla voinut sen paistoa töiden takia enää jatkaa, en lämpötilaa lähtenyt mittailemaan - hyvää tuli kuitenkin).

Nosta kypsä possu liemestä lautaselle tai leikkuulaudalle, ja riivi se haarukoilla pieneksi. Siivilöi liemi, jäähdytä se, ja kuori pinnalta enin rasva. Sekoita osa liemestä possuun, mutta säästä halutessasi 2-3 dl BBQ kastiketta varten.

Viski-BBQ-soossi n. 2,5 dl

2-3 dl possun paistolientä
200g paseerattua tomaattia
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl valkoviinietikkaa
1 dl viskiä
1 rkl savupaprikaa
1 rkl soijakastiketta
1 tl viismaustetta
Muutama pisara Tabascoa

Keitä paistolientä kasaan kunnes jäljellä on noin puolet alkuperäismäärästä. Lisää tomaattisose, viski ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä puolisen tuntia, kunnes kastike on sakeaa ja makoisaa. Tarjoile soossi possun kaverina.

Ps. Pitaleipien resepti löytyy täältä!

Blogi on muuttanut. Uusi osoite on vaimomatskuu.com !

Arvatkaan ketä onni potkaisi ja makeasti potkaisikin? No MINUA. Pääsin nimittäin testailemaan 3 Kaverin uusia jäätelömakuja. Kavereilla on parhaillaan kehitteillä potentiaalisia kesämakuja, joiden pohjana on rahkajäätelö. Rahkajäätelö -sehän kuullostaa suorastaan terveelliseltä! Viimeeksihän testailimme uutuusmakuja Cityn blogaajien iltamissa syksyllä, ja olihan siinä syömistä pitkäksi aikaa. Tuolloin ihastuin 3 Kaveria jäätelöihin todenteolla, enkä muita jäätelöitä sen koommin ole syönytkään.

Parasta näissä jätskeissä on mielestäni luonnollinen maku: esanssiset teennäiset aromit ovat tuotteista kaukana. Kolmen kaverin perustavana ideana onkin ollut luoda maut puhtaista ja raikkaista lähellä tuotetuista raaka-aineista ja tehdä jäätelöt käsityönä, samalla tavalla kuin kotonakin tehtäisiin.

Kaupoissa tällä hetkellä tarjolla olevista mauista lempparini on ehdottomasti mustikka-kardemumma. Niinpä riemastuin, kun testimakujen joukosta löytyi sekä rakastamaani mustikkaa, kuin mansikkaa, raparperia, punaherukkaa ja sitruunaakin... kaikki hurmaavan aitoja makuja. Osaan jäätelöistä oli kehitelty myös toinen versio, esimerkiksi raparperia ja mustikkaa löytyi sekä valkosuklaalla, että ilman.

Oma suosikkini on ensimmäisestä lusikallisesta alkaen täysin selvä: raparperi. En ole hirmumakean ystävä, ja raparperirahkajäätelö on makuuni juuri sopivan kirpakka ja raikas. Valkosuklaalla maustettu versio on minulle jo himpun verran liian makea. Yllättäen suosikikseni päätyi myös maitosuklaarouheella maustettu mansikkajäätelö, joka katosi päivänä eräänä kertaistumalta. Hassu juttu, koska tapahtunut yllätti mansikkaa normaalisti dissaavan täysin. Kolmen kaverin mansikka on kuitenkin niin aidon makuinen, että jätski maistui samalta kuin suklaaseen dipatut kesämansikat (jos et ole koskaan sellaisia maistanut, niin nyt olis korkea aika jo).

Koska jäätelöitä oli pakastimessani enemmän kuin yksin syödä jaksaisin, on maistelemaan päässyt lisäkseni niin ystävät, siskot, äiti, isä, kummipoika... no oikeastaan kaikki, jotka ovat kylään viime viikoilla eksyneet. Jokaisen maistelijan on ollut helppo nimetä oma suosikkinsa, vaikka kaikki jäätelöt ovatkin enemmän kuin kelvanneet. Mikä ikinä näistä mauista sitten kesäksi siis valitaankin, tyytyväisiä herkkusuita tullaan olemaan! (Toki silti toivon, että sinne ilmestyisi sitä raparperia. Tehkää raparperia, PLIIS!)

Jäätelöt sain maisteltavaksi blogini kautta.

Raakaruokaviikkoni alkaa olla takanapäin. Viikko on sujunut yllättävän helposti: nälkä ei ole tullut, enkä ole ehtinyt rehuihin kyllästyäkään (toisaalta, salaatit ovatkin lempiruokiani). Olen huolehtinut mielestäni aika hyvin siitä, että olen päivittäin syönyt hyviä rasvoja ja proteiinia sekä reilusti erilaisia vihanneksia, hedelmiä ja marjoja.

Alkuviikosta tein raakanäkkäriä, ja sitä riittää edelleen. Sen kaverina olen syönyt hummusta, joka ei toki ole raakaa, kunnes löysin kesäkurpitsa"hummuksen" - kikherneet siis korvataan raa'alla zucchinilla ja hyvää on! Kesäkurpitsaa on tullut käytettyä muutenkin paljon: mm. "spagettina" ja "lasagnelevynä".

Raa'at cashewpähkinät ovat kuuluneet jokaiseen päivään, samoin avocadot. Soseuttamalla liotettuja cashewpähkinöitä nesteen kanssa, niistä saa aivan ihanaa, moneen sopivaa "kermaa". Sitä olen käyttänyt kastikkeena, keitonpohjana, jälkkäriherkkuna, smoothiessa.

Kahvihammasta on kolottanut aika pahasti - eräänä päivänä pakurikahvin jäädessä aamukiireissä väliin, meinasi mennä kuppi nurin töissä... mutta pieni vieroitus överikahvittelijalle on oikein hyväksi. Muutenkin tuntuu siltä, että viikko on täyttänyt tehtävänsä: itsekuri on löytynyt, ja ruokavalio keventynyt. Täysin raakaruokailijaksi en voisi ruveta, mutta aion jatkaa osapäiväraakalaisena tästä eteenpäin. Sellainen taisin tosin olla ennenkin, ehkä nyt vain olen sellainen harkitummin ja määrätietoisemmin.

Tiivis tutustuminen raa'an ja elävän ruuan maailmaan on ollut kiehtovaa! Idätys on alkanut tosissaan kiinnostamaan, samoin suolaiset raakaleipomukset. Visiitti Hymy Raw Food Cafeen sai aikaan pienen kipinän itsensä kurssittamisesta syvemmälle raakaruuan saloihin. Saas nähdä eteneekö kiinnostus toiminnaksi, toivottavasti!

Kesäkurpitsaspagetti cashewkermalla 2:lle

1 pieni kiinteä kesäkurpitsa (mielellään luomu)
1 dl raakoja cashewpähkinöitä
1 valkosipulinkynsi
1 kevätsipuli
2 tomaattia
basilikaa ja persiljaa
suolaa, pippuria
(oluthiivahiutaleita)

Liota cashewpähkinöitä runsaassa vedessä vähintään kaksi tuntia. Kaada vesi pois, ja laita pähkinät tehosekoittimeen silputun valkosipulin, kevätsipulin ja yhden tomaatin kanssa. Soseuta sileäksi. Lisää muutama persiljan- ja basilikanoksa ja surauta ne nopeasti sekaan. Mausta suolalla ja pippurilla (ja halutessasi ripauksella oluthiivahiutaleita, joita saa esim. luontaistuotekaupoista).

Pese kesäkurpitsa ja vuole siitä ohuita suikaleita perunankuorimaveitsellä, tai käytä juliennerautaa. Jos omistat vihannessorvin, käytä sitä. Pilko toinen tomaatti pieneksi, ja yhdistä kastike, tomaatti ja kesäkurpitsa kulhossa. Tarkista maku ja tarjoile basilikan ja persiljan kera.

Kesäkurpitsalasagne 2:lle

1 kiinteä kesäkurpitsa
2 tomaattia
sellerinvarsi
puolikas pieni fenkoli
1 valkosipulinkynsi
1 kevätsipuli
puoli ruukkua basilikaa
parin sentin pätkä mietoa chilipaprikaa
1 dl liotettuja raakoja cashewpähkinöitä
1 dl makeuttamatonta mantelimaitoa
loraus maukasta neitsytoliiviöljyä
suolaa, pippuria

Pese kesäkurpitsa ja viipaloi se hyvin ohuiksi leveiksi viipaleiksi pituussuunnassa. Juustohöylä tai mandoliini toimivat hyvin! Ripottele viipaleille suolaa, ja jätä ne odottamaan.

Soseuta vähintään kaksi tuntia liotetut cashewpähkinät mantelimaidon kanssa ja mausta suolalla ja pippurilla. Silppua fenkoli, sipulit ja sellerinvarsi, ja hienonna ne tehosekoittimessa karkeaksi. Lisää tomaatit ja suurin osa basilikasta, sekoita vielä nopeasti. Tomaattikastikeeseen saa jäädä sattumia :) Mausta.

Kokoa "lasagnet" suoraan lautasille näin: laita kesäkurpitsalevyn toiseen puoleen tomaattikastiketta ja cashewkermaa, taita toinen pää niiden päälle. Lisää kerros tomaattikastiketta ja seuraava kesäkurpitsalevy. Täytä se samalla tavalla ja koristele pino cashewkermalla sekä basilikalla. Lorauta vielä päälle hieman hyvää öljyä, ja eikun syömään!

Ps. Kesäkurpitsalevyjen sisään voi myös rullata kaikenlaista hyvää!

Pps. Jos raakaruoka ja elävä ravinto alkoi kiinnostamaan, niin vieraile vaikka Elävän ravinnon yhdistyksen sivuilla.

Banaanista on moneksi. Jopa jäätelöksi! Raakaruoka/vegeorientoituneet ruokablogien, Pinterestin ja Instagramin tehokäyttäjät törmäävät Nicecreamiin vääjäämättä ennenpitkää. Nicecream, EI Icecream, on terveellisempi jäätelöntapainen jälkkäriherkku, joka tehdään maidon/kerman ja sokerin sijaan pakastetusta banaanista.

Mullahan on tapana ostaa kerralla reilusti kypsiä luomubanskuja, ja viipaloida ne suoraan pakastusrasioihin. Sitten kun tekee mieli smoothieta, heitän muiden ainesten sekaan jäisiä banaaninpaloja, jotka sekä jäähdyttävät smoothien, että tuovat pehmeyttä sen rakenteeseen.

Silloin harvoin, kun mieleni tekee jotain ns. jälkiruokaa, teen banaanista jädeä. Se on helppoa, jos vain omistaa tarpeeksi tehokkaan surrurlaitteen: yhden banaanin verran jäisiä paloja pistetään tehosekoittimeen, ja maustetaan millä milloinkin lystää. Omia suosikkejani on kaakaojauhe ja pähkinät/maapähkinävoi, mutta oikein namia tulee myös yhdistelmillä sitrus-inkivääri-kaneli ja mustikka-minttu.

PIrteä inkivääri-kaneli Nicecream 2:lle

2 palasina pakastettua banaania
puolen luomusitruunan mehu
puolen appelsiinin mehu
1 tl kanelia
pikkusormen pään kokoinen pala tuoretta kuorittua inkivääriä
(1 tl tyrnirouhetta)
(1 tl hunajaa)

Soseuta inkivääriä ja sitrusmehuja hetki. Lisää kaneli ja banaaninpalat vähän kerrallaan, kunnes kaikki on sekoittunut tasaiseksi massaksi. Mausta ja koristele halutessasi tyrnirouheella ja hunajalla. Tarjoa heti!

Snickers-Nicecream 2:lle

2 palasina pakastettua banaania
0,5 dl mantelimaitoa
2 rkl makeuttamatonta raakakaakaojauhetta
1 rkl vaahterasiirappia
2 rkl suolatonta maapähkinävoita
2 rkl rouhittuja suolapähkinöitä
pari palaa tummaa suklaata rouhittuna

Soseuta kaikki aineet keskenään, paitsi suolapähkinät (ja suklaa). Lisää banaaninpaloja tehosekottimeen vähän kerrallaan, kunnes kaikki aineet ovat sekoittuneet. Kääntele lopuksi sekaan suolapähkinä- ja suklaarouheet. Tarjoa heti!

ps. jos joku keksii huippuyhdistelmiä, niin pistäkääs vinkkiä, olen utelias :)

pps. aloitin maanantaina raakaruokaviikon, ja kyllä, heti ekana päivänä oli pakko tehdä banaanijätskiä. Ehkäpä suorastaan joka päivä...

Talven mittaan monet lempivaatteistani ovat alkaneet kummallisesti kiristää... itsekuri on ollut liian usein hukassa, ja sen kyllä huomaa. Kropan keräämällä vararavinnolla selviäisi helposti vaikka kolmesta takatalvesta, hehe. Liikunta on jäänyt vähemmälle ja Netflix koukuttanut. Jollain konstilla pitää nyt saada itsensä aktivoitua, ja vaikken laihdutus"kuureja" kannatakkaan, kevennysjakso on kummasti alkanut houkuttamaan.

Nuorempana paastosin satunnaisesti, ja siitä tuli aina mukava startti terveellisemmälle ja aktiivisemmalle elolle. Paasto ei vaan kiireisen arkeen kovin helposti istu, joten päätin sen sijaan pitää detox/raakaruokaviikon. Tarkoitus olisi virkistyä, piristyä, ja jos tämä pahin turvotus hieman kaikkoaisi, niin en todellakaan valittaisi! En kuitenkaan meinaa suhtautua suunnitelmaani liian ryppyostaisesti - tiedän, että pitkinä työpäivinä saatan joutua joustamaan suunnitelmasta hieman. Pyrin pitäytymään raakaruuassa, pienin poikkeuksin. Laadin itselleni seuraavanlaiset pelisäännöt:

Sallittua:
- vihannekset, marjat ja hedelmät
- pähkinät ja siemenet
- neitsytkookosöljy
- kuivatut hedelmät ja marjat
- idut ja versot
- keitetyt pavut ja linssit
- itsetehty raaka siemennäkkäri
- mantelimaito
- vihreä savi
- vihreä tee ja mauste/hauduke -teet
- hapatetut vihannekset, kuten hapankaali ja kimchi
- raakakypsytetty kala
- kupillinen pakurikahvia aamulla
- lasillinen kuohuviiniä rakkaan ystävän näyttelynavajaisissa
- herkkuhetket Helsingin raakaruokakeitaissa: Silvopleessä ja Maria Lönnqvistin uudessa Hymy Raw Food Cafessa

Kiellettyä:
- kuumentamalla kypsennetyt ruuat
- liha
- sokeri
- alkoholi (yhyy)
- kahvin suurkulutus (yhyy)
- maitotuotteet
- opettajanhuoneen houkutukset (yhyy)
- itsensä mollaaminen

(Raakaravintohan on siis ruokaa, jota ei ole kuumennettu yli 42 ºC. Raakaruuassa on tallella runsaasti ruuansulatusta tukevia entsyymeitä, ja kuumentamattoman ruuan ravintoarvot myös pysyvät kuumennettua huomattavasti korkeampana.)

Valmistaudun raakaan arkeeni täyttämällä työpöytäni banaanilla, kirsikkatomaateilla, pähkinöillä ja mandariineilla. Kotona keittiö pursuaa rehuja, ja esiin on nostettu kaikki omistamani superfoodit: chiansiemenet, chlorella, morenga, rosella, raakacashewt, raakakaakaopavut, pakuriuute ja pakurikahvi (olen aika kova heräteostelija terveyskaupoissa, joten lista on pitkä!).

Aion aloittaa päiväni juomalla vihreää savea (joka sitoo itseensä myrkkyjä ja tasapainottaa vatsan toimintaa) sekä kupillisen pakurikahvia mantelimaidolla. Pakurikahvi on matalahappoinen ja vatsaystävällinen luomukahvi, josta saa kofeiinin lisäksi pakurin terveysvaikutukset - mielestäni kahvikiellosta poikkeamisen arvoinen juoma (eikä kahviaddikti vaan kestä viikkoa ilman kahvia)!

Jotta energia riittäisi metromatkaa pidemmälle, surautan aamiaiseksi vihersmoothien varsiselleristä, kurkusta, chlorellasta, pinaatista, kookosöljystä, jäisestä banaanista ja hedelmistä/marjoista. Töissä aion selviytyä banaaneilla, pähkinöillä ja salaateilla. Välipalaksi avocadoa, mandariineja, kirsikkatomaatteja ja porkkanoita.
Kotona ehdin laittaa ruokaakin, joten tiedossa on ainakin erilaisia salaatteja, salaatteja, tahnoja, smoothieita ja raakakeittoja.

En jostain syystä oikein innostu vihreästä teestä, mutta sain oppilailtani moista joululahjaksi, ja nyt meinaan vaihtaa päiväkahvini teehen. Kotona kylläkin aion herkutella mantelimaitoon tehdyllä raakakaakaolla ja Yogiteellä, jota kaappissani löytyy jopa viittä laatua (olen aivan koukussa sekä Detox-teehen, että Choko Chiliin).

Täkyjä tällaisessa viikossa on mielestäni oltava, joten ohjelmassa ovat visiitit iki-ihanaan Silvopleehen sekä raakakakkumestari Marian Hymy-kahvilaan. Perjantaina sallin itselleni myös kipistyslasillisen rakkaan ystävän näyttelyn avajaisissa.

Liikunnan osalta aion ottaa iisisti. Paastokokemuksesta tiedän, että rankka liikunta ei tällaisena vähäenergisenä ruokaviikkona ole järkevää. Aion kuitenkin päivittäin käydä pitkillä kävelylenkeillä, mikä onkin aika helppoa, kun on pestautunut koko viikoksi koiranhoitajaksi. Reippaat kävelyt ja venyttely tekevät hyvää niin mielelle kuin kropallekin!

Raporttia viikon sujumisesta seuraa. Pitäkääs mulle peukkuja!

Raaka siemennäkkäri:

1 dl chian siemeniä
1 dl pellavansiemeniä
2 dl kurpitsansiemeniä
2 dl auringonkukansiemeniä
1-2 dl esim. seesamin, hampun ja unikonsiemeniä
2 tl suolaa
(2 karkeasti raastettua porkkanaa)

Turvota siemeniä reilussa vesimäärässä yön yli. Kaada loppu vesi pois. Sekoita siemeniin suola ja halutessasi porkkanaraaste. Levitä leivinpaperoidulle uunipellille tasaiseksi kerrokseksi, ja jaa veitsellä jo valmiiksi paloiksi. Kuivata seosta 40-asteisessa uunissa, kunnes se on täysin kuivaa ja rapeaa (14-18 tuntia). Kääntele paloja muutaman kerran kuivatuksen aikana (puolivälissä paistoa kerran ympäri riittää. Samalla voit irroitella palat toisistaan) Näkkäri säilyy huoneenlämmössä rasiaan pakattuna pari viikkoa.

Ps. Samoista aineista voi tehdä nopeamman version skippaamalla siemenien turvottamisen. Tällöin sekoita kuiviin siemeniin 3 kananmunaa, mausta suolalla ja paista seosta 200 asteessa vajaa puoli tuntia. Leikkaa lämpimänä paloiksi. Tämä näkkäri on ystäväni bravuuri, ja tolkuttoman hyvää, joskaan ei raakaa (eli tässä keittiössä vedetään tälläkertaa pidemmän kaavan mukaan).

pps. voit seurata viikon etenemistä ja kurkkia että mitä sinne lautaselle oikein päätyy Instagramissa ja Facebookissa #melkoraakaviikko

Sain Living Earth Pakurikahvin ja Detox Yogi Tea -tuotteet testiin blogini kautta.