Vaimomatskuu

Olen ehkä auttamattomasti ruokatrendeistä jäljessä, koska tein elämäni ensimmäisen nyhtöpossun (pulled pork) vasta eilen.Tätä hitaasti hauduteltua ylikypsää possuherkkua on tulvinut joka ruokajulkaisusta mediaan katsomatta jo viime kesästä asti. Ravintolapäivinä on tuntunut siltä, että pulled pork on joka toisen kojun vetonaula.

Mattimyöhäisyyteni johtuu eniten siitä, että vaikka olen erittäin kokeilunhaluinen kokki, liha on minulle edelleen varsin outo raaka-aine. 14 vuoden kasvissyöntinihän loppui vasta puolisentoista vuotta sitten, enkä ole vieläkään juuri laittanut lihaa (pekonin paistamista ei ehkä lasketa). Talven mittaan olen varovaisesti kokeillut kokkailla mm. merimiespihvejä, karjalanpaistia ja jonkinsortin Burgundinpataa. Kokeilut ovat olleet ihan onnistuneita, mutten ole uskaltanut niistä vielä tänne kirjoitella, kun koen olevani lihan suhteen edelleen ihan noviisi. Nyt päätin kuitenkin rohkaistua, ja raportoida ensimmäisestä nyhtöpossustani!

Idea possun haudutteluun tuli oikeastaan siitä, että halusin tehdä viskillä maustettua ruokaa. Viskin hankittuani seurasi tenkkapoo - mitähän siitä teen - ja löysin itseni seuraavaksi lihatiskiltä. Sormi suussa siinä kymmenettä minuuttia toljotellessani minulla lopulta välähti: NYHTÖPOSSU! Kiitos älypuhelimen, sain nopeasti selville mitä lihaa tuohon trendiherkkuun oikein pitää ostaa. Kassler oli ilokseni vieläpä todella edullista, ja niin sitten päädyin raahaamaan kilon possunniskaa kotiini - kerta se ensimmäinenkin!

Kotona aloin kuumeisesti selvittelemään valmistusohjeita. Kastikkeen ainekset olin jo päättänyt etukäteen (viskiä, vaahterasiirappia, srirachaa, soijaa, tähtianista, kanelia, valkosipulia ja sipulia), joten lähinnä yritin päästä kärryille siitä, miten tuo lihan mötikkä kuuluisi käsitellä. Näemmä ohjeet voivat vaihdella hyvinkin paljon, sillä lämpötilasta ja ajasta löytyi monenmoista neuvoa. Lopulta päätin rohkeasti vain ruveta hommiin. Ruskistin valtavan lihakimpaleen iltamyöhään ja pakkasin sen liemineen kannelliseen pataan. Padan lykkäsin ensin kuumaan (200 astetta) uuniin ilman kantta puoleksi tunniksi, jotta sain koko homman kunnolla kuumentumaan. Sitten peitin possun kannella ja alensin lämpötilan 120 asteeseen.

Aamulla heräsin kodin vallaneeseen huumaavaan tuoksuun: yön aikana possu oli pehmennyt juuri sellaiseksi murenevan höttöiseksi herkuksi, kuin haaveilinkin. Nostin palan leikkuulaudalle, ja riivin sen kahden haarukan avulla rihmoiksi. Liemen siivilöin, ja sekoitin siitä puolet possuun. Toisen puolen otin sivuun BBQ-kastiketta varten.

Viskillä juotettu nyhtöpossu n. 6:lle

1 kg porsaan kassleria
2 sipulia lohkoina
4 valkosipulin kynttä
3 tähtianista
kanelitanko
2 tl chilikastiketta (esim. Srirachaa)
0,5 dl valkoviinietikkaa
0,5 dl soijakastiketta
0,5 dl vaahterasiirappia
1,5 dl miedosti savuista viskiä
3 dl vettä
1 rkl savupaprikajauhetta
2 rkl Worchesterkastiketta
1 rkl kuivattua timjamia
2 tl suolaa

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Poista possusta enimmät näkyvät rasvat ja paista sen pinnat kiinni kuumalla pannulla. Nosta possu kannelliseen syvään uunivuokaan tai pataan. Sekoita kaikki liemen aineet ja kaada possun päälle. Laita vuoka uuniin puoleksi tunniksi ilman kantta, alenna sitten lämpöä noin 120 asteeseen ja laita astiaan kansi päälle. Jätä possu uuniin hautumaan vähintään viideksi tunniksi, tai anna sen olla uunissa jopa yön yli.

Sisälämpötila pitäisi valmiissa possussa olla n. 85-90 astetta (tästä on eri lähteissä hieman eri ohjeita, mutta koska oma possuni vietti yön uunissa, enkä aamulla voinut sen paistoa töiden takia enää jatkaa, en lämpötilaa lähtenyt mittailemaan - hyvää tuli kuitenkin).

Nosta kypsä possu liemestä lautaselle tai leikkuulaudalle, ja riivi se haarukoilla pieneksi. Siivilöi liemi, jäähdytä se, ja kuori pinnalta enin rasva. Sekoita osa liemestä possuun, mutta säästä halutessasi 2-3 dl BBQ kastiketta varten.

Viski-BBQ-soossi n. 2,5 dl

2-3 dl possun paistolientä
200g paseerattua tomaattia
2 rkl vaahterasiirappia
2 rkl valkoviinietikkaa
1 dl viskiä
1 rkl savupaprikaa
1 rkl soijakastiketta
1 tl viismaustetta
Muutama pisara Tabascoa

Keitä paistolientä kasaan kunnes jäljellä on noin puolet alkuperäismäärästä. Lisää tomaattisose, viski ja mausteet. Keittele kastiketta miedolla lämmöllä puolisen tuntia, kunnes kastike on sakeaa ja makoisaa. Tarjoile soossi possun kaverina.

Ps. Pitaleipien resepti löytyy täältä!

Blogi on muuttanut. Uusi osoite on vaimomatskuu.com !

Banaanista on moneksi. Jopa jäätelöksi! Raakaruoka/vegeorientoituneet ruokablogien, Pinterestin ja Instagramin tehokäyttäjät törmäävät Nicecreamiin vääjäämättä ennenpitkää. Nicecream, EI Icecream, on terveellisempi jäätelöntapainen jälkkäriherkku, joka tehdään maidon/kerman ja sokerin sijaan pakastetusta banaanista.

Mullahan on tapana ostaa kerralla reilusti kypsiä luomubanskuja, ja viipaloida ne suoraan pakastusrasioihin. Sitten kun tekee mieli smoothieta, heitän muiden ainesten sekaan jäisiä banaaninpaloja, jotka sekä jäähdyttävät smoothien, että tuovat pehmeyttä sen rakenteeseen.

Silloin harvoin, kun mieleni tekee jotain ns. jälkiruokaa, teen banaanista jädeä. Se on helppoa, jos vain omistaa tarpeeksi tehokkaan surrurlaitteen: yhden banaanin verran jäisiä paloja pistetään tehosekoittimeen, ja maustetaan millä milloinkin lystää. Omia suosikkejani on kaakaojauhe ja pähkinät/maapähkinävoi, mutta oikein namia tulee myös yhdistelmillä sitrus-inkivääri-kaneli ja mustikka-minttu.

PIrteä inkivääri-kaneli Nicecream 2:lle

2 palasina pakastettua banaania
puolen luomusitruunan mehu
puolen appelsiinin mehu
1 tl kanelia
pikkusormen pään kokoinen pala tuoretta kuorittua inkivääriä
(1 tl tyrnirouhetta)
(1 tl hunajaa)

Soseuta inkivääriä ja sitrusmehuja hetki. Lisää kaneli ja banaaninpalat vähän kerrallaan, kunnes kaikki on sekoittunut tasaiseksi massaksi. Mausta ja koristele halutessasi tyrnirouheella ja hunajalla. Tarjoa heti!

Snickers-Nicecream 2:lle

2 palasina pakastettua banaania
0,5 dl mantelimaitoa
2 rkl makeuttamatonta raakakaakaojauhetta
1 rkl vaahterasiirappia
2 rkl suolatonta maapähkinävoita
2 rkl rouhittuja suolapähkinöitä
pari palaa tummaa suklaata rouhittuna

Soseuta kaikki aineet keskenään, paitsi suolapähkinät (ja suklaa). Lisää banaaninpaloja tehosekottimeen vähän kerrallaan, kunnes kaikki aineet ovat sekoittuneet. Kääntele lopuksi sekaan suolapähkinä- ja suklaarouheet. Tarjoa heti!

ps. jos joku keksii huippuyhdistelmiä, niin pistäkääs vinkkiä, olen utelias :)

pps. aloitin maanantaina raakaruokaviikon, ja kyllä, heti ekana päivänä oli pakko tehdä banaanijätskiä. Ehkäpä suorastaan joka päivä...

Tiedättekö sen sunnuntaiolon, kun tekee mieli sulkeutua omiin oloihin, ehkä katsella hömppää televisiosta ja sulloa itseensä hiilihydraatteja? Joo-o, tänään on ollut sellainen sunnuntai. Jostain pitäisi saada energiaa uuteen viikkoon, muttei oikein jaksa tehdä mitään haasteellista.

Keittiöstä löytyi hiivaleivän varsin kuivahtanut käntty, kananmunia, maitoa ja mustikoita. Eli tietysti, ainekset köyhiin ritareihin! Olen viimeaikoina koukahtanut erilaisiin pähkinä/kaura/soijamaitoihin, ja erityisesti lievästi makeaan mantelimaitoon, johon valmistan perusaamiaiseni eli tuorepuuron. (Parasta esim. vastapaistetun ruisleivän kanssa on edelleen kuitenkin kylmä rasvaton maito, eikä mikään muu.) Jääkaapissa oli siis molempia, mutta nyt teki mieleni kunnon herkkua - mantelimaitoa siis.

Kaikkihan sen tietää, eikö, kuinka köyhät ritarit tehdään? Kuivahtanut leipä siivuiksi (ja tähän homma meinasikin tyssätä tänään, hyvä etten leikannut peukaloa irti), ja munamaitoon lillumaan. Halusin tänään ekstraspesiaalia herkkua ja laitoin mantelimaidon sekaan kananmunan lisäksi kanelia, kardemummaa ja vaniljaa.

Kun leipä on imenyt nesteen viimeiseen pisaraan, se paistetaan. VOISSA. Aaaahhhh... Eikä nuukailla! Ehkä sitä voisi joskus kokeilla myös kookosöljyä, mutta ei tänään.

Tänään laitoin rapean hiilaripommini päälle mustikoita, kookoslastuja ja vaahterasiirappia. Mutta ei siitä pitkää aikaa ole, kun tarjoilin sunnuntaiaamiaiseksi yökyläilevälle ystävälle köyhiä ritareita rapeaksi paahdetun shwarzwaldin kinkun, saksanpähkinävoin ja vaahterasiirapin kanssa ;) hyvin upposi!

Nyt en ees jaksa kirjoittaa sitä reseptiä. Kyllä te osaatte! Mutta jos vaikka joltain olis päässyt unohtumaan, niin tehkää ihmiset köyhiä ritareita! Mulla ehti ennen tätä kesää vierähtää ainakin viisi vuotta ilman että muistin tämän ihanan päivänpelastajaherkun... Resepti löytyy vaikkapa täältä :)