Vaimomatskuu, sanoo kaverit. Ehkä, ehkä ei, mutta keittiössä TAATUSTI. Kokkailen fiiliksen mukaan, ilman reseptejä, mitä milloinkin. Enimmäkseen kasvispainotteista ja terveellistä, mutta ensisijaisesti hyvää ruokaa.
Näytetään blogin kirjoitukset, joissa aiheena on vesimeloni.
Kuka tunnustaa olevansa vesimelonikoukussa? MINÄ! Tässä huushollissa menee vähintään yksi möllykkä viikossa. Vesimeloni on ihanaa sellaisenaan, jäädytettynä, mehuna, salaateissa... mutta tämänhetkinen ykköskäyttötarkoitukseni sille on gazpacho. Olen itseasiassa myös gazpachokoukussa - ja niin namia kuin se perusversio onkin, olen testaillut kaikenmaailman variaatiot tässä kesän aikana jo läpi. Vesimeloni gazpachon raaka-aineena tuntui ensin hassulta, mutta noh, nyt olen sitten vesimeloni-gazpachokoukussa. Rankkaa tämä kesänvietto!
Vesimelonin lisäksi tähän ihanan raikkaaseen ja piristävään pinkkiin soppaan tulee mm. avomaan kurkkua, mustikoita ja chiliä. Keiton kruunaa lähimetsästä poimitut ketunleivät sekä vaniljasuola - njam!
Vesimeloni-gazpacho 2:lle 200 g vesimelonia (kuorittua)
1 avomaankurkku
pieni uusi sipuli varsineen
1 dl mustikoita
puolikas chilipaprika
puolikas sitruuna
1 rkl laadukasta oliiviöljyä
1 tl valkoviinietikkaa
reilusti minttua
ripaus aitoa vaniljaa, suolaa & mustapippuria (tai vaniljasuolaa, esim.Halen Môn)
(puolikas pieni keltainen paprika)
muutama ketunleipä per lautanen
Paloittele kuorittu kurkku, vesimeloni, (paprika) ja sipuli, säästä pätkä chiliä ja muutama mustikka kuitenkin keiton pinnalle. Soseuta huolella mustikoiden ja mintun kera, mausta sitruunanmehulla, vaniljalla, suolalla, pippurilla, etikalla ja oliiviöljyllä. Jätä keitto kylmään vetäytymään muutamaksi tunniksi, tai käytä keittoon pakastettua vesimelonia. Tarjoile chilisilpun, ketunleivän ja mustikoiden kera.
En nyt oikein tiedä mikä tässä masentaa... jotenkin on energiat vähissä ja alakulo tunkee kylmän tuulen lailla sisimpään vaikka syksy on mun lempivuodenaika! Tekis mieli vaan käpertyä peiton alle kiskomaan suklaalevy toisensa perään ja ... heeeetkinen, STOP! Enpä suostukaan tähän. Asennetta kehiin ja äkkiä! Kun antaa pikkusormen syysmasikselle, menee kohta koko käsi. Aika fiilistellä ihanaa, oikeesti juuri vasta äsken loppunutta kesää, ja tuoda ripaus tuota jo nostalgian kultaamaa lähimenneisyyttä tähän hetkeen.
Kesähän on ihmisen parasta aikaa, joten jospa tänä vuonna pyrkisin ottamaan tavoitteeksi viettää aina tasaisin väliajoin kesäpäiviä ihan ympäri vuoden? Aloitan heti, enkä ensviikolla/enskuussa/sitjoskus. Kutsun kaikki kesäheilani (eli ihanat tyttöystäväni) kylään drinkkimehujäille, ja pistän kovat piippuun orastavaa syysmasista vastaan!
Popsicles + Coctails = Poptails. En ihmettele, että näitä reseptejä ja vinkkejä oli kesällä netti pullollaan - mehujäät kun liittyvät niin kesään kuin lapsuuteen, ja drinkit yhdistyvät mielessä (ainakin useimmiten ja toivottavasti) hauskanpitoon. Yhdistelmä toimii yhtä varmasti kuin aikuisten lastenkestit ongintoineen ja paperikruunuineen (jos ette oo järjestäneet lastenkestejä itsellenne aikuisena, niin suosittelen kokeilemaan).
Kesällä tein aikuisten mehujäitä pakastimeen sitä mukaa kun mehujäämuotteja vapautui, ja testattu onkin mm. henkilökohtainen suosikkini appelsiini-persikka-Campari, mustikka-GT, makea "kuningatar"-Muscat, ja appelsiini-aperol-spritzer - hyviä kaikki! Aika moni yhdistelmä syntyi tosin ihan vain siitä, mitä sattui viinakaapista ja jääkaapista kulloinkin löytymään. Inspistä eri makuihin kävin välillä kurkkimassa netistä.
Mehujään voi tehdä mistä vaan, paitsi sulatetuista pakasteista. Tämän tytön urbaani marjastus tapahtuu tänään lähikaupan HeVi-osastolla, metsään ei ehi eikä jaksa, eikä oo äitikään tuonut kuin pikku kipollisen puolukoita mökkireissultaan. Oma suosikkini Campari ei ole ihan jokaisen mieleen, joten taidan tällä kertaa valita alkoholeiksi vodkan ja kuivan kuohuviinin. Vodkan kaveriksi vesimelonia ja minttua, kuoharin seuralaiset ovatkin jo kuluneen kesän itsestäänselvyyksiä: Aperol ja appelsiini - kelpaavat varmasti jokaiselle seurueesta! Hetken mielijohteesta päätän tehdä myös Jallu-inkivääri-sitrus-mehujäitä.
Mittasuhteet saavat olla mehujäädrinkissä kutakuinkin samat kuin juomasekoituksessa muutenkin, mutta muista että kylmyys vie enintä terää pois makeudelta. Mehujäädrinkkisekoitus voi siis olla aavistuksen makeampaa kuin drinkkisi muuten olisi, etkä välttämättä huomaa sitä enää kun seos on jäätynyt. Liika sokeri ja alkoholi estää kuitenkin seosta jäätymästä kunnolla, joten jos nyt ei ihan raakaa viinaa & sokeria heiteltäisi sinne pakastimeen? Lantrinkia tarvitaan, ihan siis sen koostumuksenkin takia. Maistelu ja mittasuhteiden tarkkailu ovat tärkeitä työvaiheita, ja huolimatta ahkerasta maistelusta sekoitusvaiheessa, jotenkin siinä aina käy kuitenkin vielä niin, että "joudun" juomaan ylijäämät ihan lasista!
Summittaiset reseptit / 6 kpl isoa mehujäätä tai 12-15 shottilasillista
Appelsiini-Aperolspritz
1 dl Aperolia
3 dl kuohuviiniä
1 dl vissyä
1 kalvoton, pieneksi leikattu appelsiini ja sen mehu
Kuori appelsiini veitsellä niin, että näet kalvojen rajat. Irroittele ohuella fileerausveitsellä appelsiininlohkot laajasuisen kannun päällä. Mehua valuu kannuun tässä operaatiossa, ja hyvä niin! Irroitettuasi kaikki lohkot voit vielä puristaa viimeisetkin tipat appelsiinin jäänteistä kannuun. Varo siemeniä... Tiputa appelsiininlohkot mehun sekaan sitä mukaa kun saat niitä irroiteltua ja saksi niitä lopuksi hieman pienemmiksi. Lisää Aperol, vissy ja kuohari, sekoita ja jaa muotteihin. Pakasta vähintään kolme neljä tuntia, mieluummin yön yli.
Vesimeloni-minttu-vodka
500 g vesimelonia
2 rkl sokeria
puoli ruukkua minttua
1 dl vodkaa
1 dl kivennäisvettä
Saksi minttu kannuun ja laita sokeri päälle. Hierrä minttu ja sokeri sekaisin puunuijalla. Lisää silputtu vesimeloni, jonka voit myös kevyesti nuijia rikki. Lisää sekaan vodka ja kivennäisvesi, sekoita, ja jaa mehujäämuotteihin. Pakasta vähintään muutama tunti, mieluummin yön yli.