Vaimomatskuu

Tällä viikolla ( 8.-14.9.) vietetään valtakunnallista Hävikkiviikkoa. Viikon tavoitteena on kiinnittää huomiota ruokahävikin määrään ja nostaa ruuan arvostusta - Suomessa kun roskiin päätyy vuodessa ruokaa jopa 24 kiloa per nenu!

Eniten pilaantuu vihanneksia ja juureksia, ja varmaan itse kullakin käy joskus niin, että kaapin perälle unohtuu jugurtti tai juustonkäntty, leivänkannikka homehtuu tai munat vanhenevat. Kuiva-ainekaappi ja pakastin ovat ainakin itselläni niitä mustia aukkoja, joista välillä kaivautuu ties mitä vuosien takaisia ihmeitä. Kaikkea ei kannata suoralta kädeltä heittää menemään, "parasta ennen"-päiväys kun tarkoittaa juuri sitä mitä sanooki: ruoka on parasta ennen sitä päiväystä, mutta syötävää ja moneen ruokaan sopivaa sen jälkeenkin. Vinkkejä elintarvikkeiden säilyttämiseen ja kaappien järjestelyyn ynnä muuhun löytyy mm. Kuluttajaliiton sivuilta.

Kuluttajaliitto kannustaa niin yksityishenkilöitä, kuin yrityksiä ja organisaatioitakin pyrkimään kestävän kehityksen periaatteisiin ruuan kulutuksen suhteen. Kuka tahansa voikin halutessaan allekirjoittaa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen Ympäristöministeriön sivuilla, tai käydä kurkkaamassa mitkä tahot ovat niin jo tehneet.

Omat keinoni vähentää hävikkiä ovat seuraavanlaisia: teen säännöllisesti "jääkaapintyhjennysruokia", jolloin tsekkaan mitä kaapissa jo on, ja mitä niistä voisi tehdä ennen kuin ostan uutta. Juustoraasteen laitan yleensä suoraan pakastimeen, koska käytän sitä lähinnä pizzassa (ja siihen pakastettu juustoraaste sopii mainiosti). Samaten ne ohuet juustonjämät pilkon pakastimeen, niitä voi käyttää esim. gratiineissa. Vältän tekemästä ruokaa moneksi päiväksi, koska en vain koskaan syö tähteitä, enkä myöskään muista syödä niitä pakkasesta. Yritän välttää heräteostoja ruokakaupassa... mutta usein sorrun mielitekoihin vaikka kotona jääkaappi jo pursuilisi vaikka mitä. Aina voi siis parantaa!

Jämävihannesten ja -juuresten kohtalo kotonani on useimmiten ihana kasviskeitto Minestrone, mutta juuri nyt käytän hieman nahistuneen kesäkurpitsan, porkkanan tai punajuuren mieluiten sipsien raaka-aineena. Olen melkoinen sipsihirmu, joten välttämällä hävikkiä voin herkutella sipseilläni paremmalla omallatunnolla... Sipsien tekeminen on sitäpaitsi älyttömän helppoa ja nopeaa!

Kesäkurpitsasipsit:
Pätkä kesäkurpitsaa ohuen ohueksi siivutettuna (mandoliini on kätevä, samoin juustohöylä)
muutama teelusikallinen oliiviöljyä (ainakinTerra Cretalla on oliiviöljysuihke)
mausteita, kuten chilihiutaleita, pippuria, suolaa, yrttejä...

Laita uuni lämpenemään 150 asteeseen. Suihkauta öljyä leivinpaperoidulle uunipellille (tai levitä öljy pullasudilla tms.) ja asettele noin millin paksuiset kesäkurpitsaviipaleet pellille. Itse asettelen ne säntillisesti riveihin, jotteivät ne mene yhtään päällekkäin. Ei siihen kauaa mene, ja tulos on paaaaljon parempi! Painele viipaleita hieman talouspaperilla, jotta saat ylimääräisen nesteen viipaleista pois. Ripottele mausteet päälle. Suolan kanssa kannattaa olla varovainen - helppo sitä on lisätä mutta koitappas poistaa?

Laita pelti uuniin, keskitasolle. Kurkkaa viipaleita kymmenen minuutin kuluttua ja käännä pelti samalla. Kun viipaleet ruskistuvat kevyesti ja tuntuvat kuivilta, ne ovat valmiit. Aikaa tähän menee 15-25 minuuttia.

Makeansuolaiset porkkanasipsit
pari nuupahtanutta porkkanaa
1 rkl oliiviöljyä
1 tl vaahterasiirappia
ripaus suolaa
0,5 tl vaniljajauhetta
0,5 tl lakritsijauhetta

Laita uuni lämpenemään 175 asteeseen. Viipaloi porkkanat vinottain pitkiksi ohuiksi (noin millin paksuisiksi) viipaleiksi. Helpointa homma on mandoliinilla, mutta menee se juustohöylälläkin. Kuoriminen on tarpeetonta. Sekoita öljy, vaahterasiirappi ja mausteet, pyörittele porkkanaviipaleet mausteseoksessa kunnolla. Levitä porkkanat leivinpaperille ja paista niitä uunissa keskitasolla noin puoli tuntia, tai kunnes lastut rapeutuvat. Älä anna palaa!

Molempien lastujen kanssa kannattaa olla tarkkana, etteivät ne pala. Kärähtäneet sipsit eivät ole herkkua... Joskus on tarpeen napsia valmiit pelliltä sivuun ja jättää vielä nahkeat uuniin pidemmäksi aikaa. Uunissa paistetut sipsit eivät säily rapeana välttämättä kovin pitkään, mutta yleensä ne katoavatkin ihan itsestään saman päivän aikana. Jos niitä tarvitsee säilyttää pidempään, varmista, että ne ovat täysin kuivia ja laita ne vaikka paperipussiin. Tarvittaessa sipsit voi uudelleenrapeuttaa uunissa.

Ps. Sipseiksi taipuu melkein mikä vaan juures. Punajuuri, bataatti, palsternakka, nannaa kaikki!

Pps. Hävikkiviikko löytyy myös Facebookista, Twitteristä ja Instagramista. Vinkkejä ja tietoa löytyy siis monesta kanavasta!

Päivä päivältä valo lisääntyy ja lumi vähenee, enkä meinaa millään saada tarpeekseni vihreästä. Vielä sitä ei maassa paljon ole näkynyt, mutta lautasellani kyllä! Äitini piipahti kylässä viime viikolla, ja kun tiedän äidin mieltymykset, pistin pöydän vihreäksi.

Äitini oli oman aikansa edelläkävijä viherpiiperö- ja ituhippeilyssä: söimme mm. munakoisopihvejä ja halvaa, ja äiti idätti kotona linssejä ja mungpapuja. Harmittaa niin vietävästi, että vain muutama vuosi sitten vein kirppikselle äidin vanhan idätyslaatikon - prikulleen samanlaisia näemmä myydään edelleenkin. Eipä auta ituhipin tyttären muuta kuin hommata uusi kun on tyhmä kerran ollut ja hankkiutunut vanhasta eroon.

Kirveli-Hernekeitto 4:lle

1 avocado
2 dl kuivaa omenasiideriä tai valkoviiniä
2 dl kasvislientä
400 g pakasteherneitä (eli 2 pussia)
1 ruukku kirveliä
puoli ruukkua herneenversoja
puolen sitruunan mehu
2 tl suolaa, vastarouhittua mustapippuria
2 dl ruokakermaa
Laadukasta extra virgin oliiviöljyä

Kiehauta siideri, kasvisliemi ja kerma. Lisää herneet hetkeksi sulamaan ja lämpenemään. Pilko sekaan kirveli ja herneenversot (säästä koristeeksi muutama oksa tai lehti), purista sitruunasta mehu, lisää avocado, ja soseuta. Tarkista vielä maku - suolaa ja vastarouhittua pippuria sopii todennäköisesti vielä lisätä. Ripsottele päälle vielä hieman pippurista ja ruohoista extra virgin oliiviöljyä. Tarjoile keitto sellaisenaan alkupalana tai kevyenä ateriana, tai kokeile tarjoiluun lakritsijuurivaahtoa.

Lakritsijuurivaahto:

2 dl rasvatonta maitoa
1 tl lakritsijuurijauhetta (esim. Urtekram)

Lämmitä lakritsijuurella maustettua maitoa kattilassa kokoajan vispaten, kunnes maito vaahtoutuu. Lusikoi vaahtoa keiton päälle juuri ennen tarjoilua. Jos et löydä lakritsijuurta, voit kokeilla uuttaa maitoon makua käyttämällä teelusikkan verran murskattua rakuunaa tai fenkolinsiemeniä, tai lisäämällä siihen yhden tähtianiksen. Lämmitä maitoa (älä keitä) mausteen kanssa viidestä kymmeneen minuuttia, ja siivilöi mausteet pois. Vaahdota maito tämän jälkeen vispilällä.

Olen fanittanut suomalaista Jalotofua ja heidän valmistamaansa Jalotofu Kylmäsavua siitä asti, kun sitä ensimmäisen kerran syyskuussa maistoin. Se on NIIN hyvää, että jonain laiskoina päivinä syön sitä sellaisenaan kylmänä. Nam. Niinpä kun kuulin, että hyvä ystäväni Antti ei tykkää tofusta, päätin keksiä kylmäsavutofusta reseptin, jolla mieli saataisiin muutettua.

Ensimmäinen ideani oli oikestaan vitsi… nimittäin murjaisin tekeväni hänelle Jallutofua. No, vitsi muuttui aika nopeasti ihan oikeaksi ideaksi ja päätin todellakin tehdä Jaloviinalla marinoitua Jalotofua. Vaikeammaksi haaste muuttui, kun kuulin, ettei Antille maistu Jallukaan… Uups!

Resepti on siis kulkenut työnimellä "Jallutofu" ja tein sitä ensimmäisen kerran Oranssi ry:n itsenäisyyspäivänvastaanotolle, johon osallistuin Antin avecina. Tehdäkseni tofusta hänelle mahdollisimman helpostilähestyttävän, tein tofusta piparimuotilla pikkuisia sydämiä nyyttäripöytään. Kun juhlaväki kuuli ruokalajin spesiaalin ainesosan, katosivat sydämet pöydästä melkoisella vauhdilla... muistuttaisinkin tässä välissä, että Jaloviina toimii tässä reseptissä mausteena, ja ruuasta haihtuu paistovaiheessa alkoholi pois.

Kun tekee marinoitua tofua, on mielestäni aina hyvä kuivata tofu kunnolla ja poistaa siitä mahdollisimman paljon nestettä, jotta marinadi imeytyisi hyvin. Niinpä aloitan Jallutofuhommat leikkaamalla tofun paloiksi, ja laittamalla sen talouspaperikäärön sisään ja painon alle puoleksi tunniksi (laitan talouspaperiin käärityn tofun kahden leikkuulaudan väliin, ja asetan päälle ison kattilan painoksi). Tämän jälkeen valmistelen lisukkeet ja teen marinadin.

Seuraavaksi leikkaan yhdestä appelsiinista veitsellä päät ja kuoret reilusti pois. Sitten kulhon päällä irroittelen filerointiveitsellä jokaisen appelsiinilohkon kulhoon. Teen siis kalvottomia appelsiinilohkoja. Samalla appelsiinistä irtoava mehu tulee kulhoon talteen. Tarkkana tyttönä puristan vielä rangan ja kuoriin jääneen hedelmälihan mehun kulhoon. Fenkolin leikkaan ihanalla japanilaisella mandoliinillani millin ohuiksi viipaleiksi. Asettelen appelsiiniviipaleet ja fenkolit kahdelle lautaselle, ja alan kehittelemään kulhoon jääneestä appelsiinimehusta tofulle marinadia.

Appelsiinimehua pitää olla noin puoli desiä. Sen sekaan lorautetaan puolisen desiä Jallua (tähtimäärästä viis!!) sekä hunajaa, oliiviöljyä, suolaa, pippuria, lakritsijauhetta ja kiinalaista viismaustetta. Tofun palat otetaan painon alta pois ja laitetaan marinadiin noin vartiksi. Kääntele paloja muutamaan kertaan.

Juuri ennen tarjoilua tofu otetaan marinadista ja paistetaan melko kuumalla pannulla oliiviöljyssä. Kun pinnat ovat kauniisti ruskistuneet, kaadetaan marinadi pannuun ja annetaan sen kiehua kasaan siirappimaiseksi seokseksi. Huolehdi kuitenkin, ettei seos pala! Alenna lämpöä tarvittaessa. Kääntele tofupaloja siirappimaisessa kastikkeessa kunnolla ja nostele appelsiinin ja fenkolin päälle. Kaada loppu siirappi vielä annoksen päälle. Voit koristella annoksen esim. tuoreella rakuunalla tai fenkolin vihreillä tupsuilla. Ja sitten vaan syömään!

Tämän annoksen jakoi kanssani iskä. Iskä vanha pohojammaalaisjäärä söi kiltisti kaiken, ja kehui annosta, eli SUCCESS. Mitä tulee ystävääni Anttiin … no, Antti maistoi yhden Jallutofusydämen Oranssin kekkereissä kohteliaasti, eikä nähdäkseni sylkenyt sitä salaa roskikseen. Voi olla etten enempää voi hänen kohdallaan toivoa, mutten vielä luovuta. Käännytysprojekti jatkuu siis vielä, sorry Antti!

Resepti 2:lle

Puoli pakettia Jalotofu Kylmäsavua
1 appelsiini
0,5 dl Jaloviinaa
Puolikas fenkoli
1 tl lakritsijauhetta
1 tl viismaustetta
2 tl hunajaa
Suolaa, pippuria
1 rkl oliiviöljyä
(tuoretta rakuunaa)

Ps. Viismauste on kiinalainen mausteseos, joka sisältää useimmiten tähtianista, fenkolia, kanelia, neilikkaa ja anista.