Viiskulma

Piipahdin perjantaina Helsinki Fashion Weekendissä töiden jälkeen. Perjantaina tarjolla oli Me Naiset Trend Fashion Day ja ei oltu aivan siinä oman tyylin ytimessä. Kaivertamaan jäi, kun kuulin torstain huikeasta tapahtumasta. Tällöinhän paikalla oli Paparazzin legendaariset mallit Angelika Kalliosta Vera Jordanovaan. Perjantain muotinäytös ei tosiaan saanut kylmiä väreitä aikaan tyylinsä puolesta, vaikka parit boyfriend-farkut joukossa vilahtelivatkin. Malleista mainittakoon häkellyttävän kaunis Maryam Razavi, joka voisi pukea päälleen vaikka jätesäkin ja olisi silti tyylikäs. Samaa mieltä tuntui olevan neidin poikaystävä, herra Leppilampi joka kannusti eturivissä rakastaan. Lyhyestä virsi kaunis, tänä syksynä pukeudutaan denimiin, army-kuosiin, muhkeisiin neuleisiin ja nahkalegginseihin. Näytöskuvat eivät valitettavasti olleet kovin onnistuneita, tässä kuitenkin muutama otos.

Tapahtumana Helsinki Fashion Weekend veti pisteet kotiin. Puitteet olivat upeat ja kaikki oli hienosti järjestetty juomineen ja muine tarjoiluineen. Muotinäytösten välissä esiintyi Jannika B, joka ei säteilyssään Maryam Razaville hävinnyt, sekä Haloo Helsinki, joka keräsi nuorimman väen lavan eteen fiilistelemään.

Tänään vielä Gloria Fashion Show, joka olisi varmasti näkemisen arvoinen, lavalla mm. Suvi Koponen. Itse en tuonne valitettavasti pääse, lauantai menee muissa tohinoissa.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Ulla

Musiikki vaikuttaa meihin jokaiseen eri tavalla. Siinä vaiheessa kun sanat eivät riitä, musiikki täyttää tyhjät rivinvälit. Sanoja ei enää tarvita, musiikki puhuu tunteiden kieltä.

Fiilistelin pari viikkoa sitten ystävälleni erästä biisiä, jonka olin kuullut ensi kerran kymmenen vuotta takaperin, minkälie nuoruuden romanssin puhjetessa kukkaan. Hehkutin biisiä universumin hienoimpana ja ihmettelin, kun ystäväni ei hyppinyt sohvalla ilosta ja jakanut hehkutustani. Kappale ei yksinkertaisesti herättänyt hänessä samaa tunnereaktiota kuin minussa. Biisi oli hänen mielestään hyvä, end of the story.

Meillä on kaikilla niitä biisejä, kappaleita jotka muistuttavat jostain tietystä hetkestä elämässämme. Joskus musiikki vihloo sydäntä ja herättää kipeitä muistoja, joskus se aiheuttaa riemun tunteita ja herättää kuplivan ilon sisällämme.

Tunteen haluaisi jakaa ystäville, mutta se on mahdotonta. Musiikin herättämille tunteille ei sanat riitä. Se myllerrys on vain ja ainoastaan sun sisällä. Ystävä voi toki samaistua tunteeseesi omien biisiensä ja muistojensa kautta, mutta ei silti päästä lähellekään omaa tunnetilaasi.
Musiikki on psykologinen ikkunamme menneisyyteen. Se tuo menneisyyden tunteet tähän päivään, tähän hetkeen ja voit elää hetket taas uudelleen ( halusit tai et ) . Mistä tämä johtuu?

Musiikki stimuiloi mantelitumaketta, jonka pääasiallisena tehtävänä on muistaa ja prosessoida tunnereaktioita. Musiikkia kannattaakin käyttää hyödyksi, kun käsittelemme positiivisia, negatiivisia, iloisia ja ikävempiä tunteita.

Erityisesti nuorilla musiikin merkitys korostuu. Nuoret käsittelevät nuoruuden suuria tunteita musiikin avulla. Lukkiutuvat huoneeseensa musiikin ja tunnevyöryn kera ja saavat siitä lohtua, piristystä sekä voimaa. On jopa tutkittu, että musiikilla olisi keskeinen rooli nuorten itsenäistymisessä ja irtautumisessa perheestä. Lukkiudutaan me aikuisetkin jos siltä tuntuu, musiikki auttaa.

MUSIIKKIA KANNATTAA KUUNNELLA NÄISTÄKIN SYISTÄ:
Lempimusiikin kuunteleminen parantaa mielialaa
Musiikin kuuntelu rentouttaa ja rauhoittaa mieltä.
Musiikki helpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä.
Urheillessa ja liikkuessa musiikin tahtiin, pääset flow-tilaan, jossa keho toimii lähes automaattisesti.
Lempimusiikin kuunteleminen parantaa myös aistikokemuksia, ruoka maistuu paremmalta ja seksuaalisen mielihyvänkin tunteet voimistuvat.
Musiikki tekee iloiseksi ja sen kuuntelu vaan on äärettömän kivaa!

Jutun kuvat on otettu Helsinki Fashion Weekendissä ja mallina toimi tapahtumassa esiintynyt kuvankaunis Jannika B. Naisen musiikki herättää minussa juuri niitä tunteita ja muistoja, joita ei vierustoveri ymmärrä. Keikalla viihtyi hyvin yksin, eikä kukaan ympärillä oleva tiennyt, millaiset tunnetilat tämän valloittavan hymyn ja äänen omaavan artistin musiikki minussa herättää.

Muutama vuosi takaperin luomutuotteet olivat vain etuoikeutetuille. Hieman varakkaammille, terveysguruille. Hifistelijöille. Me tavikset kannoimme kaupasta kevyttuotteita, ja täytimme itsemme lisäaineilla. Hyi.

Vaan nyt on kääntyneet palikat päälaelleen. Luomua on saatavana lähikauppoja myöten, kaikkialta. On luomukahviloita, luomukauppoja, ja marketit ovat täynnä luomutuotteita. Kuluttajat ovat havainneet että lisäaineet eivät tee hyvää kropallemme ja luomu on yhä arkisempi juttu keittiöissämme.

Mulle luomu on ihan arkipäiväinen valinta. Rahaa palaa mutta palakoon. Mun keittiössä on luomua, raakaa ja superfoodeja. Aiemmin satsasin samppanjaan, nyt lisäaineettomaan, terveelliseen ruokaan. Mistähän johtuu, että noi luomupurnukat on syötävän hyvännäköisiä, luomukahvilat lattiasta kattoon viihtyisiä ja luomuruokakin hyvää? Terveellinen hyvää, kyllä! Enkä suostu katsomaan tilitietoja, kuinka paljon rahaa menee Ruohonjuureen, Anton&Antoniin, Silvopleehen, teen kuitenkin hyvää itselleni, olet mitä syöt.

Viime viikolla sähköpostiin pärähti kutsu, Tervetuloa Luomu Jaffan lanseeraustilaisuuteen. Miksi ihminen joka ei juo limuja, vastasi kutsuun kyllä?
A) Sana luomu, B) Aamiaistilaisuus järjestettiin Viiskulmassa, SIS. Delissä joka aukesi tänään uudestaan remontin jäljiltä.

Aamun tilaisuus oli succee. Mainittava on, että Luomu Jaffa oli älyttömän hyvää. Maistui omenasiiderille, aidolle omenalle. Limpparin juojaa minusta ei saa, mutta jääkaappiin on pakko haalia muutama Jaffa vieraita, ja ehkä darra-aamuja varten. Onpahan sitten ainakin luomusokeria. Lookkikin näissä tölkeissä on äärimmäisen ihana ja vanhanaikainen. Ei hävetä lainkaan tarjoilla vieraille.

Pursimiehenkadun SIS. Deli oli myös symppis ja viihtyisä. Ihanat sämpylät siellä odottelivat noutajaansa, itse tyydyin niiden suhteen ihan katselijan rooliin, ( taas tämä gluteenittomuus ) mutta onneksi aamiaisherkkuja riitti, luomumunakasta, jogurttia, luomupestoa, mozzarellaa ja vaikka mitä. Hauskaa oli myös kuulla SIS. Delin nimen tulevan siitä, että yrityksen takana on kaksi sisarusta.

Tilaisuudessa saimme myös tavata Graafikko Erik Bruunin. Tuon legendaarisen miehen, jonka kynän jälkeä on Jaffan ilme. Mies esitteli alkuperäisiä, 1950-luvulla tehtyjä Jaffa-piirroksiaan, aikamoista historian havinaa. Tänä vuonna hän siirsi osaamistaan nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Myrsky-projektin kautta nuorille, jotka ovatkin tulevan talven Jaffa-mainoskamppiksen ilmeen takana. SIS. Delissä oli myös nuorten käden jäljistä syntynyt taidenäyttely esillä.

Sellainen aamupäivä. Vaan ei riitä tästä päivästä yksi postaus. Huomenna siis jatketaan!

Jaffa -näyttely Pursimiehenkatu 7:n SIS. Delissä syyskuun ajan.

Kynnet hyvin, kaikki hyvin. Tällä logiikalla minä olen tähän asti elänyt. Kaapissa on muutamia eri kynsilakan sävyjä, joita sitten fiiliksen mukaan vaihtelen.

Kynnet, sen enempää kun hiuksetkaan, eivät ole edustaneet tyylissäni minkäänlaista poliittista kannanottoa.

Vaan kynsistäpä juuri, on noussut kohu tasa-arvokeskusteluissa, kun näillä ilmaistaan mieltä Venäjän homopropagandaa vastaan. Tai näin ainakin oletettavasti teki ruotsalainen korkeushyppääjä Emma Green Tagaro, esiintyessään yleisurheilun MM-kisoissa sateenkaarikynsissä.

Lisää vettä myllyyn toi Suomen Olympiakomitea, kieltäessään suomalaisurheilijoilta sateenkaarikynnet olympiakisoissa.

On vastaiskun aika.

Kaunis ja upea, taiteen parissa työskentelevä ystäväni, loi toisen ystävänsä kera Nail Statement -kynsistudion, joka toimii pop up-periaatteella. Kynsistudio iskee silloin kun on aihetta, ajankohtaisten asioiden kynnyksellä. Aihe on joka kerta uusi. Ja nyt on aihetta.

Lauantaina 31.8.2013, iskee Nail Statement ensimmäisen kerran. Paikkana toimii spraymaalikauppa Geezers, jossa voit käydä vapaasti klo 12-16 välillä maalauttamassa itsellesi sateenkaarikynnet, veloituksetta!

Ota siis kantaa ihmisoikeusasiaan viettämällä viikonloppu sateenkaarikyntisenä.
Pop-up studion järjestäjät, maalaavat sateenkaarikynnet päivän aikana niin monelle kun ehtivät ( tai niin kauan kun kynsilakat riittävät ) ja antavat vielä tee-se itse ohjeet sateenkaarikynsien tekoon.

Sateenkaarikynnet saat täysin veloituksetta, mutta voit tukea toimintaa lahjoittamalla kynsilakanjäämäsi lauantain eventissä järjestäjille.

Nail Statement Vol 1
31.8.2013 klo 12-16, Geezers the Shop, Pengerkatu 22, Helsinki
Nail Statement fb-ryhmä

Meitä on aika iso joukko jotka kesän jälkeen murehtivat kesäkiloja, terassille menneitä rahoja, kroppaa joka on puhdistuksen tarpeessa. Mulla on ollut koko viikko aikaa rypeä tässä ’kesämorkkiksessa’ kotona makoillessani. Vaan rypeminen ei auta ketään, on ryhdyttävä sanoista tekoihin.

Itse kirmasin, tai lähinnä nenä tuhisten valuin tänään Lifeen shoppailemaan ja täydentämään superfood & raakaruokavarastojani. Ei halvin paikka siihen touhuun, mutta en ruvennut nuhaisena kiitämään kaupungin toiselle laidalle.

Kesän jälkeen kroppa kaipaa puhdistusta. Itse en lähde ihan täydelliselle detox-kuurille, itselleni sopivin tapa on keventää pikkuhiljaa. En myöskään kiellä itseltäni mitään, rikkoisin kiellot kuitenkin kikatellen. Hiljaa hyvää tulee. Kaapin perusraaka-aineista, sokerista ja suolasta, siirrytään seuraavaan, kaikille tuttuun raaka-aineeseen.

Sitruuna

Näin flunssakautena sitruunaa kannattaa hamstrata ihan pelkästään sen C-vitamiinipitoisuuden vuoksi. Yksi sitruuna sisältää 80% päivän C-vitamiinitarpeesta. Ei ilonaiheet tähän kuitenkaan lopu.
Sitruuna on erinomainen apuväline, kun haluat railakkaan kesän jälkeen puhdistaa elimistöäsi kuona-aineista ja sanoa hyvästit kesän turvotukselle.

Hanki kaupasta luomusitruunoita. 4 sitruunaa riittää hienosti viikoksi.
Jätä illalla iso lasi vettä keittiöön odottamaan aamua. Herätessäsi, purista haaleaan veteen puolikas sitruuna ja juo vesilasi 15 minuutin kuluessa. Haalea vesi toimii paremmin, sillä kehollamme menee kauemmin aikaa prosessoida kylmiä juomia.

Miksi sitruuna?

C-vitamiinia, joka parantaa vastustuskykyä.
Lisäaineet poistuvat hiljalleen kehosta, sitruuna huuhtelee kuona-aineita ja puhdistaa kehoa.
Iho kirkastuu. Sitruuna tuhoaa aknea aiheuttavia bakteereita.
Happovaivat ja närästys vähenevät, sillä sitruuna alkalisoi kehoa.
Turvotus vähenee. Sitruunavesi käynnistää ruoansulatuksen heti aamusta.
Paino putoaa, sitruuna pitää nälkää ja mielihaluja loitolla ja edistää näin ollen painonpudotusta. Ihan pelkkä sitruunavesi ei tee hoikkaa vartaloa, mutta on erinomainen apuväline painonpudotukseen.
Hengitys raikastuu.
Energiaa ja elinvoimaa. Sanotaan että pelkästään sitruunan tuoksu parantaa mielialaa ja selkeyttää ajatuksia, poistaa jopa masennusta.

Ihan siis jo perusraaka-aineilla pääset pitkälle keventämisessä ja kropan puhdistuksessa. Kaikessa myös kääntöpuolensa, sitruunan huono puoli on se, että se vahingoittaa hampaiden kiillettä. Kannattaa harjata hampaat ennen sitruunaveden juomista, jotta hampaissa on suoja sitruunaa vastaan.

Nyt festarikesän jälkeen blogi elää murroksessa, tapahtumia on kalenterissa ja niistä tulen raportoimaan edelleen. Hyvinvointi ja sporttailu valtaavat kalenteria kuitenkin yhtälailla, joten sohvaperunat, sulkekaa silmänne.

Menee taas niin päin prinkkalaa blogin aihealueista, mutta enkös mä juuri sanonut, että koskaan ei tiedä minne elämä vie. No, nyt se on vienyt sängynpohjalle jo neljäksi päiväksi ja siinä ei ole paljoa raportoitavaa.

Muutama paketti nenäliinoja, Netflix, ( jos et ole vielä katsonut Orange is the new Black –sarjaa, katso heti! Jäät koukkuun kuten minä ja moni muu. Kaksi päivää meni ekan tuotantokauden katsomiseen ja himoiten odotan seuraavaa kautta).

Suolashotteja
Tänään oli otettava luuri käteen ( vaikkei oikein ääntäkään lähde ) ja soitettava rakkaalle raakaruokaguru & life coach–ystävälleni Kirsi Salolle. En jaksa enää sairastaa. Ohjeet tulivat nopeasti. Shottilasi käteen ja teet itselles suolashotin. Suolaa ja vettä. Paljon suolaa. Ymmärsit varmaan reseptin? Aivan kamalaltahan tämä maistuu, mutta mitä sitä ei terveytensä eteen tekisi?

Suola tappaa bakteereja ja se voi ennaltaehkäistä jopa poskiontelotulehduksen, jonka tunsin tekevän tuloaan. Naureskelin kuullessani, että jo parin tunnin kuluttua oloni on parempi. Vaan en naureskele enää. Kolme tuntia ensimmäisestä suolashotista ja olo on ensimmäistä kertaa neljään päivään inhimillinen, ei nyt terve kuitenkaan. Huomisaamuksi minulle tosin jo luvattiin terveyttä. Nähtäväksi jää. Toiveet ovat ensimmäistä kertaa korkealla.
Suolavesi toimii myös elimistön puhdistajana. Litra haaleaa vettä, 1rkl laadukasta suolaa. Puhdistaa elimistöä ja keventää oloa. Varoituksen sanana, saattaa tuoda ensialkuun todella turvonneen vatsan. Ensimmäisellä kerralla tämä ei myöskään välttämättä toimi. Jos elimistöllä on puutos oikeista suoloista, niin suola saattaa imeytyä kehoon. Muutaman kerran jälkeen suolan makuun alkaa tottua ja elimistö alkaa puhdistua.

Sokerikuorintaa
Tämä vanha vinkkini sopii sen verran hyvin yhteen suolavinkin kanssa, että täältä pesee. Itse en ole vuosiin ostanut kalliita kuorintavoiteita, sillä halvimman ja parhaimman löytää sokerihyllyltä. Taloussokeri.
Minua ei nykyään näe keittiössä leipomassa, mutta taloussokeria on aina hyllyssä täysi paketti. Joksikin aikaa tämäkin vinkki unohtui, mutta keväällä muuttaessani nykyiseen asuntooni, pääsin taas nauttimaan omasta saunasta.
Tähän kuorintaan ei tarvita kuin kulho ja sopivasti taloussokeria. Mars saunanlauteille ja siinä hetken saunomisen jälkeen kuorimaan ihoa, puhtaalla sokerilla. Jättää ihon älyttömän pehmeäksi ja hei, mistä saat näin edullista kuorintavoidetta, et mistään.
Saunan korkean lämpötilan kerrotaan myös ennaltaehkäisevän flunssaa. Flunssan aikana saunomisesta taas on ristiriitaisia tutkimuksia, itse en uskalla saunan lauteille hypätä näin kovassa flunssassa.

Tässä siis, säästövinkkejä syksyyn!

Nuhanenä Ulla

Musiikkia, hahmoja, videoita, muotoja.

Nämä elementit yhdistyvät Nathalie Djurbergin ja Hans Bergin näyttelyssä Taidehallissa. Näyttely aukeaa 17.8 ja sujahdin katsomaan, mitä taiteen ystäville taas tarjotaankaan.
Ruotsalaispariskunta on nykytaiteen kohutuimpia taiteilijoita, eikä maine ole tyhjästä repäisty.
Nathalie Djurberg on parhaiten tunnettu väkivaltaisista ja eroottisista lyhytelokuvistaan ja elokuvien musiikista vastaa hänen miehensä, Hans Berg. Teoksissa esiintyvät hahmot ovat pääsääntöisesti alasti, jotta ennakkokäsityksiä sosiaaliluokista ei pääse syntymään. Hahmot ovat universaaleja olentoja.

Pariskunnan töitä on nähty niin New Yorkissa kun Saksassakin, nyt on vuorossa Suomi. Muu näyttely on kiertänyt maailmaa, ainoastaan The Black Pot–installaatio, on rakennettu Taidehallin näyttelyä varten. Osia tästäkin on nähty Moskovassa.

Keskustelin Taidehallin asiakaspalveluvastaavan Heidi Kronströmin kanssa ja hän kuvaili pariskuntaa seuraavasti, ’Nuori, kiltti, kaunis, sympaattinen ruotsalaispari'. Djurbergiä Kronström kuvaili rauhalliseksi ja ujoksikin.

Henkilöiden kuvailut ovat ristiriidassa näyttelyn kanssa. Pariskunta on luonut spektaakkelin, joka saa varmasti töölöläismummojen jalat vapisemaan. Taiteilijat eivät itse kommentoi kovinkaan laajalti teoksiaan, he haluavat jättää teokset katsojien itsensä tulkittavaksi.

The Black Pot, on musta ’huone’ jossa musiikki ja videolla leikkivät muodot valtaavat aistit. Teoksen sisällä viihtyy, se suorastaa huumaa. Omat tulkinnat ovat aivan jotain muuta kun vieressä seisovalla ja se taiteesta tekeekin kiehtovaa. Tulkinnoissa on vain universumi rajana.

Seuraava installaatio on ominta Djurbergiä. Väkivaltainen ja perverssi. Istuessani nimettömän installaation patjalla, en tiedä seuraanko synnytysvideota, pornoelokuvaa vai jotain muuta yhtä iljettävää. Nykytaidetta ilmeisesti.
Toisella puolella patjaa teema jatkuu, verta ja väkivaltaa animaation muodossa. Siirryn vähin äänin seuraavaan huoneeseen.

Täällä koen suurimman yllätyksen, sillä huone on täynnä upeita kristalliveistoksia. Lähes 200 polyuretaani-kristalliveistosta valtaavat kaiken huomioni, enkä edes ymmärrä seurata seinillä pyörivää animaatiovideota. Djurberg, on luonut nämä upeat kristalliveistokset A World of Glass:ia varten ja pelkästään näiden takia voi näyttelyä suositella. Jopa töölöläismummoille. Tulkitsen olevani illalliskutsuilla, joissa tarjoiltavat eivät lopu kesken ja viini virtaa. Tulkinta muuttuu varmasti merkittävästi, kun ottaa videot ja äänen mukaan kristallien säihkeeseen.

Tämänkertainen seikkailu Taidehallissa, päätyy neljännen ja viimeisen teoksen seuraamiseen. Igloo, on kylmälaukku, joka pitää sisällään sulavia mehujääpuikkoja, pulppuavia lähteitä ja hypnoottisia ääniä.

Pariskunta on osannut ilmiömäisesti ottaa aistimme haltuunsa. Jokainen kokee teokset omalla tavallaan ja Hans Bergin musiikki on olennainen osa tätä elämystä.
Nathalie Djurbergin ja Hans Bergin näyttely Helsingin Taidehallissa 17.8-10.11

Siinä vaiheessa, kun ystävät, kaverit ja kummin kaimat viettävät keskiviikon ja sunnuntain välisen yön Flow:ssa, ei allekirjoittaneella ole muuta vaihtoehtoa, kun pakata festarilaukku ja suunnata Suvilahteen. Tämä sosiaalinen eläin ei jaksa tuijotella seiniä puolta viikkoa.

Tunnustan. En tunne murto-osaakaan Flow:n artisteista. Silti minä kipitin ystävien perässä keikalta toiselle ja nautin sydämeni kyllyydestä.

Miksi Flow, jos ei artistien takia?

Ystävät. Flow:ssa on kaikki ja muutama siihen päälle. Päälle 60 000 vierasta kuulostaa pähkähullulta ja sitä se välillä olikin. Tästä hulluudesta olen jo monena vuonna ollut valmis maksamaan Flow:n ei-niin-halvan festarilipun (Tänä vuonna sain lipun). Tunnelma ystävien, niin uusien kun vanhojen kanssa oli timanttinen, keskiviikosta sunnuntaihin. Tai no, sunnuntaina tunnelma ja olotila alkoi olla siinä timanttisen ja vähemmän timanttisen rajamailla, maanantai enteili jo maailmanloppua.
Pingisottelut, yllättävät kohtaamiset samppanjabaarissa,pimenevä kesäyö Backyard Stagen tunnelmallisella nurmialueella. Keskiviikon rankkasadekin tuntui festarihuumassa romanttiselta (tiettyyn pisteeseen asti). Jossain vaiheessa lauantaita kadotin kaikki ystäväni ja heitä oli aivan turha yrittää tavoittaa puhelimitse, nämähän eivät alueella toimi. Eipäs panikoida, festarit ovat erinomainen paikka tutustua avoimin mielin uusiin ihmisiin ja niin olen minäkin montaa ystävää, tai ainakin kaveria rikkaampi nyt.

Tyyli. Näillä festareilla saatan ajoittain vaikuttaa hajamieliseltä ja sitä olinkin. En saanut tarpeekseni ihmisten tuijottamisesta. Miten te hipsterit sen teette? Ei tässä mitään muotilehtiä tarvita. Flow opettaa. Itse keskityin tällä kertaa enemmän siihen katselemiseen kun kuvaamiseen, mutta mm. Hel Looks -sivustolta löytyy makeita Flow-tyylejä.

Ruoka. Makkaraperunat ja Flow eivät voisi olla kauempana toisistaan. Flow on kulinaristin mekka. Yllätyin positiivisesti New York Ninjan pisteellä ujosti kysäistyäni, ’eihän teillä ole mitään gluteenitonta?’. Tämän jälkeen nautin ensimmäistä kertaa pariin vuoteen gluteenitonta sandwichia, joka oikeasti oli hyvää! Herkullista, sanoisinko. New York Ninjahan vaikuttaa mm. Sandrossa, joka on kokeilemisen arvoinen sekin.

Alicia Keys. Odotin paljon, sain enemmän. Alicia oli kesän kohokohtani. Ei siihen trampoliinia tarvittu. Minä tyttö pompin kun viimeistä päivää silmät sepposen selällään. Alicia oli vaikuttava esiintyjä. Flirttaileva, aikuinen nainen, jumalainen ääni ja karisma. Heräsin lauantaiaamuna Alicia-huumassa ja popitin Empire State of Mindia, kunnes oli taas aika mennä.

Taide. Flow on taidetta jo itsessään. Erilaisia alueita jossa pääset itse taiteilemaan, tai jossa ihailla erilaisia taideteoksia. Keskiviikkona olin Happy Joen kutsumana tutustumassa Instagram –kilpailun tuloksiin. Happy Joe haastoi kuvaamaan hyviä fiiliksiä, elämän iloisia ja nautinnollisia hetkiä. Näitä löytyi alueelta jos jonkinlaisia. Happy Joen alue oli muutenkin chilli, paikka jossa rauhoittua festarihumun käydessä liian villiksi.

Muutaman kerran ohitin myös The Hate Destroyer –installaation, joka oli tribuutti Irmela Mensah-Scrammin elämäntyölle rasismia vastaan. Mensah-Scrammi, on tuhonnut elämänsä aikana yli 130 000 rasistista, homofobista tai antisemitistä vihanilmaisua. Hän käyttää toimintaan kaiken liikenevän aikansa, voimansa ja rahansa.

Lapsiystävällinen Flow. No, tämähän ei itseäni henkilökohtaisesti kosketa, mutta törmäsin sunnuntaina festareilla pieneen festarineitsyeeseen, Kolmistaan-blogin Neiti F:ään. Sunnuntainahan myös lapset olivat tervetulleita festareille ja tämä pikkuneiti viihtyi mainiosti elämänsä ekoilla festareilla. Myös vanhemmat kiittelivät, lapsille oli järjestetty kaikkea kivaa askartelusta lähtien, volyymia oli säädetty pikkutyyppejä ajatellen ja festarilla kävijöidenkin asenne oli tosi positiivinen lapsia ja vaunuja kohtaan.

Sellainen Flöy, nyt lenkkipoluille mars!

Ulla