Viiskulma

Sateen jatkuessa oman aikansa, alkoi kaamosmasennus hiipimään lähemmäksi tätäkin muikkelia. Lauantain lumisade sai muutaman riemunkiljahduksen aikaan, vähän valoa talven keskelle jippikaijei!

Lauantain lumisade vastaanotettiin ystävien luona, meitä oli yhdeksän hengen ystäväjoukko kerääntynyt suorittamaan aikamoisen uroteon, 10 tunnin Silta 2-kausi maraton. Puuh, kahdelta piti sekin maraton startata, mutta tiedäthän naiset, ihan ei aikataulun mukaan menty.

Puoli kahden aikaan yöllä oli massu täynnä herkkuja ja maraton suoritettu. Ugh, Silta vaan on niin hyvä. Ykköstuotantokausi vie voiton kakkosesta, mutta tämäkin kahlitsi mukaansa. Yöunetkin se vei, yö oli nukuttava katse ulko-oveen kohdistettuna, ettei mörköt tule ja vie mukaansa.

Sunnuntaina raitis ilma vei voiton, ei puhettakaan, että sunnuntaikin menisi sohvalla löhötessä. Kohteeksi valikoitui Kruunuvuori, josta Cityn Urbaani Viidakkoseikkailijatar Laura onkin muutaman kerran kirjoitellut. Hänen kesäisiä kuviaan kun katsoo, niin vähän kirpaisee. Olisi jo kesä! Onneksi talvessa on ihan omat seikkailunsa.

Lauran ihanista jutuista huolimatta, heitän itsekin muutaman talvisen kuvan kehiin. Jotenkin täysin eri tunnelma paikassa talvella. Kuvia ei myöskään tullut kovin paljon räpsittyä, ohuet sormikkaat eivät palvelleet pakkasessa ja tunto hävisi sormista jo reitin alkuvaiheessa. Nyt on varastosta haettu paksummat takit ja lapaset, kyllä tästä talvesta taas selviää.

Ei ihan helppo löytää Kruunuvuoreen muuten, Lauran vinkeillä pääsi jo pitkälle, tuolta ylemmästä linkistä Lauran blogaukseen ja reittiohjeisiin. Jos mukana ollut ystäväni ei olisi käynyt Kruunuvuoressa aiemmin, samoilisin vieläkin kiroillen pakkasessa etsien hylättyjä huviloita.

Vaan löytyihän ne. Kruunuvuori on sellainen salainen turistinähtävyys. Aika rauhassa siellä sai seikkailla. Muutama asuttukin talo alueelta löytyy, itse odottaisin varmaan kummitusten tulevan kylään öisin, jos alueella asustelisin. Pitää tutustua alueen historiaan tarkemmin, erittäin uniikista paikasta puhutaan.

Tällä kertaa vilttiä ei heitetty kalliolle ja nautittu maisemista, kierroksen jälkeen vedettiin tehokas lenkki pakkasessa edellispäivän herkkujen aiheuttaman turvotuksen poistamiseksi. Nyt suunnittelemaan uusia retkiä talveksi. Suomenlinnassa ainakin tulen seikkailemaan, siellä on checklistillä monta paikkaa. Mitäs muuta hauskaa? Pulkankin hankkimisesta tänään puhuin. Onko nyt se ikä jolloin on ok olla taas lapsellinen?

Nyt villasukat jalkaan, teetä nassuun ja uutta työviikkoa kohden Ahoy!

Ystäväporukkamme WhatsAppaili viikonloppuna noin vuorokauden verran. Minne kokoontuisimme syömään Loppiaisena?

Vaihtoehtoja oli yhtä paljon, kun kiinni olevia ravintoloitakin. Ne muutamat jotka löysimme olivat täynnä.

Lopulta otin esiin villin kortin, turkkilaisen Ravintola Halikarnasin, jonne piti suunnata jo viime SYÖ-viikoilla, vaan en ehtinyt.

Halikarnas on höhlässä paikassa, Kampin ja Ruoholahden välimaastossa. Ehkä yksi syy, miksi paikassa en ole aiemmin vieraillut. Päädyimme lopulta paikkaan ilman sen kummempia odotuksia.

Halikarnasissa oli ja on ilmeisesti päivittäin klo 17.00 saakka buffa, joka kustantaa vain 9,2 eur (viikonloppuisin 9,9 eur) . Kävimme suurennuslasin kanssa listaa läpi, bongailimme runsasta buffaa ja lopulta koko konkkaronkka päätyi buffan pauloihin.

Alhaisen hinnan takia, en uskaltanut toivoa suuria. Yllätyimme kuitenkin koko pöytäseurue erittäin positiivisesti. Arvosanat vaihtelivat kasin ja ysin välimaastossa, joka on tuon hintaiselle buffalle aikamoinen saavutus.

Lähes kaikki koimme "ilmaisen viinan", tai tässä tapauksessa edullisen buffan kirouksen, itsekin kävin buffasta santsaamassa kahdesti. Kolme lautasellista, öh. Mutta niin hyvää oli, mezet, lämpimät ruoat, ei moitteen sanaa. Falafelit, lihapullat, hummus, ah ja lähes kaikki gluteenitonta eli sain mättää mielin määrin. Mausteita oli mukavasti, kasviksia, sanoinhan jo hummus. Hummus.

Tähän päälle vielä buffaan kuuluvat kaffet. Pitäisi varmaan suunnata sinne kuntosalille kaikkien muiden uudenvuodenlupauksen tekijöiden kanssa...

Viihdyimme ravintolan nurkkapöydässä yli pari tuntia, tunnelma kun oli sen verran rento, ettei sieltä ihan heti pois tahtonut lähteä. Miljööstä suitsutusta. Myöhemmin illalla kuulin Halikarnasin naapurustossa ennen asuneelta, että paikka on ilmeisesti kokenut aikamoisen remontin lähivuosina. Kannatti. Ravintola on tunnelmallinen, intiimi ja tyylikäskin pienine yksityiskohtineen.

Vähän hölmistyneenä lähdin ravintolasta ulos siellä reilut kaksi tuntia istuskelleena, 9,2 eur köyhempänä ja tyytyväisenä. Berliinissä tämä varmaan olisi arkipäivää, mutta Suomessa. Ei tämä Helsingin paras ravintola ole, mutta hinta-laatusuhteeltaan varmasti ylivoimainen.

Seuraavan kerran menua testaamaan. (Niin niin, buffetin ja kolmen lautasen ähkyn vedän kuitenkin, aika kultaa muistot.)

Mielipidehän tämä vain on - mutta jos Ullalta kysytään, Helsingin parasta sushia tarjoilee Sushi'N'Roll Pohjoisella Rautatiekadulla. Jostain syystä en ole viehtynyt muun kansan hehkuttamaan Sushibar + Wineen.

Ystäväni vei minut lounaalle Sushi'N'Rolliin vajaa pari kuukautta sitten ja se oli menoa se. Aiemmin kirkkainta kruunua sushivaltakunnassa on kantanut Töölön Tokyo 55, mutta kilpailu on kovaa ja Ullan sydämenvalittu on nyt vaihtunut.

Tokyo 55 on kyllä fiinimpi ja tyylikkäämpi, Sushi'N'Roll edustaa rennompaa koulukuntaa. Makukysymyksiä. Olen muutenkin vaihtanut korkkarit toistaiseksi tennareihin, joten ehkä tämä sushipaikan vaihtuminen kulki samaa polkua. Ensimmäisen kerran astuessani sisään paikkaan, en ollut kovin vakuuttunut, ulkoapäin ravintola näytti halvahkolta, mutta tällä kertaa ensivaikutelma petti.

Toistaiseksi olen käynyt "Rollissa" vain lounailla, monesti. Illat on vielä testaamatta, on my list! Lounasbuffetista saa pulittaa 15 euroa ja saat mättää sushia naamariin mielin määrin. Ähkyhän siitä tulee. Kevyesti grillattu loginigiri majoneesilla. Aiaiai. Menee buffan kärkipäähän heittämällä.
Lounasaikaan ravintolasta saa myös ihan perinteistä lounasta vaihtuvan lounaslistan kera, tätä en ole kuitenkaan koskaan testannut.

Palvelu: Oikein bueno. Suht neutraali, hymyileväinen palvelu.
Ruoka: kymppi
Kaffet: sisältyvät lounaan hintaan
Miljöö: Rento, vallan kiva. asiakaspaikkoja hyvin, tosin ruuhkaiseen lounasaikaan joutuu hetken etsimään paikkaansa.
Mutistavaa: Äsh, en keksi mitään. Lounaasta kirpaisee maksaa 15 euroa, mutta se kun on niin hyvää ja laadukasta sushia.
Spessuu: Kuljettavat lounaat toimistoillekin, laiskimukset tilailemaan vaan.

Älkää nyt sitten koko "Rollia" täyttäkö lounasaikaan, että minäkin mahdun. Ja hei, upeinta vuodenvaihdetta kaikille!

Sushi'N'Roll Töölö, Pohjoinen rautatiekatu 21, Helsinki.

Taisin mainita rakastuneeni SIlvopleehen ja mullehan kävi niinkuin vastarakastuneelle, olen käynyt ravintolassa tällä viikolla kolmena päivänä peräkkäin. Aina poistunut hymy huulilla. Josko tänään pitäisin tauon ja ens viikolla sitten taas?

Mullahan on muitakin rakkauksia, ravintoloiden suhteen taidan olla polyamoristi. No, lauantaina koin huonoa omaatuntoa, kun en ole visitoinut Viiskulmablogin synnyinkodissa Lungbergissa aikoihin.

Lungberg sopi hyvin matkan varrelle, suuntana kun oli myös Bubblin' Movesin joulunäytös, dancehallia, twerkkausta. Rakas Vaimomatskuu siellä sheikkasi bootyaan, on tuo aikamoinen laji! Respectiä.

Lungbergin ihana tunnelma oli entisellään, sama juttu kun Silvopleessä, kun olisi kotiin tullut. Aika pitkälti samat naamat siellä aina näkyy, ne punavuorelaiset hipsterit. Itsehän en blogin nimestä huolimatta ole punavuorelainen enkä hipsterikään, mutta joku tuossa paikassa kolahtaa ja kovaa.

Mutta hei, asiaan. Muistanette, että metsästän sitä täydellistä gluteenitonta burgeria? Nyt sattui Lungbergissa olemaan gluteenittomia hampparisämpylöitä ja soin hampparihetken itselleni terveellisen viikon jälkeen.

Vihdoin löytyi tähän hetkeen paras gluteeniton hampurilaissämpylä. Hyväksyin ja söin jopa enemmän antaumuksella, kun vuosia takaperin vehnäsämpylöitä. Avasin tottakai suuni ja sain kuulla sämpylöiden olevan Rollfoodsin gluteenittomia hampurilaissämpylöitä.

Tuo ruokavalio tuntuu menevän enemmän ja enemmän kasvispainotteiseksi ja tälläkin kertaa valikoin listalta Brieburgerin. Kokonaisuudessaan annos ei aiheuttanut sen kummempia tunteenpurkauksia, annos oli ihan jees. Seurueen muut burgerinsyöjät olivat samalla linjalla, ei mieltä räjäyttävää, muttei moitittavaakaan. Pöydässä syöpöteltiin myös jokirapupastaa ja kanttarellirisottoa, näistä hehkutusta. Hyvän mielen paikka jätti, niinkuin aina.
Jatkot olisivat taas olleet Sandrossa rakkaiden DJ-ystävien voimin, mutta koti ja kauneusunet kutsuivat tätä rauhoittunutta ja talven väsyttänyttä neitokaista.

Nyt ravintolat, jos eksytte blogia lukemaan, hankkikaas noita Rollfoodsin sämpylöitä ja huhuilkaa, Ulla tulee testaamaan!

Reilu viikko takaperin, kasvisravintola Silvoplee avasi uudessa osoitteessa, Toinen linja 7. Olen hinkunut testaamaan uutta Silvopleeta siitä asti, tänään aikataulut vihdoin antoivat myöten. Ravintolahan on Helsingin ravintoloista lähinnä omaa ideologiaani, luomua ja raakaruokaa. Ennenkin Silvoplee on ollut lempiravintoloitani, mutta nyt me löysimme lopullisesti toisemme.

Uudessa ravintolassa on sympaattinen pieni smoothiebaari, minikokoinen kauppanurkkaus superfoodeille ja muille ihanuuksille, sekä ihanan tilava, mutta silti äärimmäisen kotoisa ravintolapuoli. Alakerrassa on myös Pop Up-kellari, jossa tällä kertaa myytiin ILO by Dakini-tuotteita.

Uuden Silvopleen hieman hämyisempi valaistus, tekee ravintolasta paikan, josta ei oikeastaan tahdo poistua, tuleeko tästä toinen kotini?
Uudet aukioloajat otetaan myös innolla vastaan, ravintola on nyt arkisin auki klo 20.00 saakka ja lauantaisin kuuteen. Kasvisaterian kylkeen voi myös ottaa lasillisen Ekowinen luomuviiniä.

Itse noutopöytä on sitä totuttua Silvopleeta, ihania kasvisherkkuja, tahnoja, salaatteja. Torstaina ruokalistassa oli mm. herkullista punajuurimureketta, parmesansalaattia ja quinoapestoa.

Noutopöydän ideahan Silvopleessä on se, että voit laajasta valikoimasta valita ihan mitä vaan, miten paljon vaan. Vaaka punnitsee ateriallesi hinnan. Ravintola on erittäin kohtuuhintainen ja hinta-laatusuhteeltaan täys kymppi. Voit hakea ruokaa myös kotiin.

Kassalla myydään erikseen vielä raakakakkuja, ah, en tietenkään voinut vastustaa. Saako antaa täyden kympin koko setille?

Sitten asunto vielä hakuun Kalliosta, ettei tarvitse täältä kauempaa talvella tarpoa kakkoskotiin.

LEVYARVOSTELU

Haloo Helsinki julkaisi faniensa riemuksi marraskuussa platinapainoksen albumistaan Maailma on tehty meitä varten.

Edelliseen versioon verrattuna, levy tarjoaa kolme julkaisematonta biisiä, live DVD:n, dokumentin kesän 2013 festarirundilta ja kolme musavideota.

Täydellinen paketti hastag-sukupolven faneille ja miksei vanhemmillekin, jos Spotify ei ole vielä vienyt mennessään.

Levyn 11 jo aiemmin julkaistua biisiä ovat tuttua kauraa, ei pureuduta kovin syvällisesti näihin.

Nostetaan kuitenkin bändille hattua upeasta levystä, joka on täynnä energiaa ja välillä sävähdyttävänkin räväkkää meininkiä. Suurimmat pisteet antaisin kuitenkin siitä, että surullistenkaan raitojen kohdalla ei ole sorruttu ranteet auki–meininkiin. Niin, siihen meininkiin jota suomalainen musiikki on helposti pullollaan.

Live DVD:n kohdalla säästin omaa aikaani. Olen nähnyt bändin sen verran monesti livenä, menneen festarikesän aikanakin kolme kertaa, että sanon yksinkertaisesti Haloo Helsingin olevan omassa genressään energisin, huumannuttavin ja riemastuttavin keikkakokoonpano.

Dokumentti viime kesän keikkakiertueelta, ”behind the scenes” meiningistä, taas aiheuttaisi aikamoisen ryntäyksen matkanjärjestäjien sivuille, jos koko Suomen kansa dokumentin ääreen istutettaisiin. Se tarjoaa katsojalleen aurinkoisen festarikesän, maakuntia, Suomea parhaimmillaan.

En lähde arvailemaan kuinka moni tässä hektisessä maailmassa ehtii tai viitsii puolen tunnin mittaiseen dokumenttiin paneutua, mutta innokkaimmille faneille se tarjoaa pääsyn keikkalavojen taakse, haastatteluihin, keikkabussiin, Ellin, Leon, Jukan ja Jeren riemuisan hauskannäköiseen meininkiin. Eiköhän tälläkin bändillä joskus hymy hyydy, mutta keikkalavojen takana pyörineenä ja bändiä juuri tuon dokumenttikameran vieressä haastatelleena, uskallan väittää katselmuksen tarjoavan aika lailla oikean kuvan Haloon meiningistä.

Vaikka erinomaiset pisteet koko levylle annankin, se ei kuulu siihen kategoriaan jota jaksaisin kuunnella repeatilla uudelleen ja uudelleen. Ensimmäinen biisi Avautumisraita, särähtää vähän liikaa korvaan ja muutama muukin ei niin sykähdyttävä raita levyltä löytyy. Radiosoittoa nauttineet Vapaus käteen jää, Huuda ja levyn nimikkobiisi, Maailma on tehty meitä varten, eivät sensijaan vieläkään jaksa kyllästyttää, vaikka nämä ahkerasti autoradiossa viime kesän festarirundillani pyörivätkin. Edellämainitut biisit ovat ehdottomasti ansainneet kirkkaimman paikkansa listojen kärjessä.

Aiemmin julkaisemattomat biisit, Sun kanssas pakenen, Juoskaa, ja Lehdet kellastuu, tarjoavat erittäin kelvollisen lisän levyn loppuun, ei mieltä räjäyttäviä, mutta sitä hyvää, laadukasta Haloota.

Energinen juoskaa muistuttaa Sannin Hakuna Matata –biisiä, kannustaen kansaa oikeasti funtsimaan, mitä haluaa elämältään ja pakenemaan kaupan kassalta jos intohimot on jossain muualla. Levyllä Sannin versio vie näistä kahdesta voiton, mutta energinen Juoskaa, toimii varmasti paremmin festarilavoilla.

Lehdet kellastuu, seikkailee uteliaiden suomalaisten odotetuimmassa päivässä torstaissa, jolloin Seiska pärähtää lehtitelineisiin ja kansa saa kaivatun pakettinsa julkkisten elämästä, ovat kansan himoamat juorut totta tai eivät.

Sun kanssas pakenen, lyriikoiltaan hyvinkin synkkä biisi henkilöstä, joka rakastuu narsistirenttuun. Tuttu tarina varmasti monelle. Biisin tulkinta on kuitenkin sitä iloista, hyvän meiningin Haloota. Näistä kolmesta uutuudesta ehdottomasti se, joka jää soimaan päähän.

Siitä vaan, sinne esiteinin joululahjapinoon lisäykseksi, ei tämän levyn kohdalla rahat hukkaan mene.

Brunssipaikan kaa ei menny tänään kaikki putkeen,
Mietin et mitä teen, alkaisinko itkeen?

Potkisinko seiniä vai sittenkään en,
Vielä on voitettavaa, näytän sulle sen.

Suuntasin Taloon, tuonne Hakaniemeen,
Ruokalistalta, kääntyi huomioni sieneen.

Palvelu pelas, helliä tunteita toivotin,
Yläkertaan suuntasin, kera skumppalasin.

Juttu luisti, kera ystäväni mun,
Poissa kiire ja ruuhka, unohtui pakkanenkin.

Hymyillen kannettiin eteeni höyryävä keitto,
Ei pyörinyt mielessä enää koti ja peitto.

Jälkkäriks ystävä haki vielä teen,
”saat kaupanpäälle” , henkilökunta omas palveluasenteen.

Tää oodi on sulle Talo,
Tänä lauantaina olit päiväni valo.

Taas seikkaillaan musiikin maailmassa, tällä kertaa musiikkiin tosin yhdistyy asia, joka on mulle äärimmäisen tärkeä,

Lasten hyvinvointi ja hyväntekeväisyys.

Olen nyt kolme vuotta tehnyt hyväntekeväisyyttä Hope-yhdistyksessä, auttaen vähäosaisia lapsia ja heidän perheitään. Kiireideni mukaan, joskus enemmän, joskus vähemmän. Tää vuosi on ollut sellaista hulabaloota, että nyt on joulun aikaan taas aktivoiduttava tällä saralla.

Hope auttaa konkreettisesti, tiedän tarkalleen, minne jokainen euro, tai lahjoittamani tavara menee, vien ne nimittäin itse suoraan perheisiin. Viimeiset kolme joulua ja joulunalusaikaa on myös mennyt pakatessa lahjoja perheisiin, kahtena jouluaattona päiväni on jopa alkanut jossain avustamassani perheessä. Mulle, joka ei joulusta tai lahjoista välitä, tuo työ on antanut valtavasti, elämä saa uudenlaista perspektiiviä ja omat huolet tuntuvat todella minimaalisilta.

Hopen varastossa verkkarit päällä touhutessani, tutustuin aikoinaan Kirsiin sekä Mikaeliin. Kirsihän seikkailee nykyään täällä Cityn sivuilla ja Mikael on perustanut Lasten Oikeuksien Tuki ry:n. Molemmat vakuuttivat jo aikoinaan ahkeralla työllään lasten hyväksi. Kelloon ei katsottu, eikä katsota tänä päivänäkään. Jos Hopen kautta joululahjojen lahjoittaminen kiinnostaa, joko yrityksenä tai yksityishenkilönä, kerron lisää milloin vain.

3.12.2013 Lasten Oikeuksien tuki ry järjestää Unelmille Siivet - konsertin

Hyväntekeväisyyskonsertti järjestetään Barona-areenalla vapaaehtoisvoimin. Konsertin tarkoituksena on kerätä varoja yhteiskuntavastuuprojekteihin Suomessa asuvien lasten hyvinvoinnin ja oikeuksien tukemiseksi.

Usko, auta, unelmoi -yhteisvastuuprojektista enemmän täältä

Tapahtumassa on mukana näyttävä joukkio nimekkäitä artisteja:
- Sanni
- Krista Siegfrids
- Jontte Valosaari
- Robin
- Mikael Gabriel
- Haloo Helsinki
Ja monta muuta, koko lista täältä

Tänään Lasten oikeuksien päivän kunniaksi, Lasten Oikeuksien Tuki ry järjesti flash mob-tapahtuman Kampin Narikkatorilla. Tapahtumassa oli läsnä myös muutama konsertin esiintyjistä, mm. Sanni ja Tuuli.

Sanni: "Osallistuin Flash-promoon ja tulen esiintymään konserttiin, koska mun mielestä hyväntekeväisyystempaukset ja konsertit on hieno tapa saada artistien avulla nuoria liikkeelle hyvän asian puolesta, niin että kaikilla on kivaa ja kaikki saa jotain. Musta oli kivaa olla flash-promossa mukana, koska en ole koskaan aiemmin nähnyt flash-esitystä."

Flunssan takia tuo flash mob jäi väliin, tulevassa konsertissa olen ehdottomasti mukana. Asia on mulle tärkeä ja tiedän, että tapahtumaa järjestävän tahon kanssa raha menee juuri sinne minne kuuluukin. Tämä kirjoitus ei ole myöskään yhteistyökirjoitus, tein tämän täysin omasta aloitteestani ja halusta saada Barona-areena täyteen auttamishaluista konserttikansaa!

Tapahtuman facebook-sivut
Liput Unelmille siivet - konserttiin täältä

Nyt mars mukaan tapahtumaan, vie vaikka kummilapsi konserttiin jos omaa ei löydy. Yritykset voivat myös lahjoittaa konserttilippuja vähäosaisille lapsille.

Tiistai oli täynnä naisenergiaa.

Kauan odottamani Lissie saapui Suomeen, eikä jättänyt ketään kylmäksi Circuksen keikallaan. Hiki virtasi sekä lavalla että yleisössä, Lissien antaessa kaikkensa suomalaisille faneilleen.

Kylmäksi ei jättänyt myöskään Lissien lämppäri, perjantaina 15.11 ensimmäisen sinkkunsa julkaiseva Sandhja. Artisti oli minulle täysin uusi tuttavuus, normaalisti nuo lämppärit jäävät vähemmälle huomiolle.

Nyt sain etukäteen vihiä tästä tulokkaasta ja vahvat naisartistit kun ovat ennenkin vieneet mennessään, lähdin sadesäähän seikkailemaan jo alkuillasta.

Kuinkas siinä kävikään, Sandhjalle kun antoi pikkusormen, hän vei koko käden.

Lavalla oli Alicia Keysin ja Pocahontasin sekoitus, vain 22-vuotias Sandhja. Nainen vaikuttaa ikäistään kypsemmältä ja vaikka lavajännitystä yritin suurennuslasilla bongata, en onnistunut.
Tähti jo syntyessään?

Voimakkaan ja tumman äänen kantajan Sandhjan juuret ovat Etelä-Amerikassa ja eksoottiselta artisti näyttikin. Naapurintyttö ja säihkyvä, tumma kaunotar samassa paketissa.
Välispiikit tulivat tältä kotimaiselta artistilta sujuvalla Suomen kielellä, mielenkiintoinen, säväyttävä sekoitus.

Muuta suomalaista lavalla säteilevässä artistissa ei ollutkaan. Nainen luikerteli lavalla kuin käärme, tällaista lavaesiintymistä saa suomalaisilta kilpasiskoilta odottaa. Harvalukuinen yleisö syttyi. Ainoa harmittava asia keikassa olikin se, että yleisö ei ollut vielä saapunut keikkapaikalle.

Tunnelma lavalla oli suoraan hämyiseltä jazz-klubilta toiselta puolen maailmaa.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan, millaisilta keikkalavoilta Sandhja itsensä löytää. Perinteiset yökerhot eivät jotenkin tunnu tämän artistin paikalta, mutta valmis hän ei ole vielä jäähalliakaan valloittamaan. Tällaista artistia Suomi kaipaa, vaikka jäyhät skandinaavit saattavatkin kaivata hieman ravistelua, ennen kun Sandhja suuren yleisönsä löytää.

Laulajatar säveltää ja sanoittaa kappaleensa itse. Sanoituksiin en vielä päässyt syvemmin käsiksi, ensikuulemalta lyriikat eivät aiheuttaneet sen suurempaa tunnekuohua, nuoren naisen sanoja rakkaudesta. Tiukempaan syyniin joutui tällä kertaa tulkinta ja lavakarisma, joissa molemmissa Sandhja vei pisteet kotiin. Saman noteerasi myös illan pääartisti Lissie, joka suitsutti keikkansa aikana illan aloittanutta Sandhjaa.

Ei ihme, Sandhja vakuutti sekä menevissä biiseissä, joiden aikana artisti jammaili kuin Guyanalaisissa kyläjuhlissa, että rauhallisemmissa rakkauslauluissa.

"These shoes are squeezing the essence of my root, so I choose to walk barefoot",
Sandhja

Keikan jälkeen varmaa on se, että spotifyn soittolistalleni tulee perjantaina uusi lisäys, Sandhjan ensimmäinen sinkku, Hold me. Muu jää nähtäväksi.

Sandhjan facebook-sivut

Viiskulmablogin facebook-sivut

Lauantaina Ullan puhelin pirisi, ystävät soittelivat ja valittivat huonoa oloa, raukat viettivät sängynpohjalla koko päivän.

Pikkujoulukausi on alkanut.

Olen minä ystäviäni valistanut jo aiheesta, ehkä muistan heitä jouluna pienellä paketilla. Itsehän heräsin aamulla väsyneenä, mutta hyvävointisena.
En voi brassailla olleeni vesilinjalla, tämä vaihtoehto toki olisi paras.

Mukanani kulkee aina Chlorella - pikkujoulukauden pelastus

Löysin tämän makean veden levän keväällä, Torkkuja ja Nokkosia-blogin kautta.
Tämän jälkeen olemme kulkeneet käsi kädessä, minä ja chlorella.

Miksi pikkujoulukauden pelastus?

Chlorella ehkäisee 96% krapulan oireita. Uskomatonta, mutta totta.
Jos kalenteri piippaa pikkujouluja tai afterworkia tyttöjen kanssa,
tiedän aina tehdä smoothien ennen uloslähtöä. Lusikallinen chlorellaa sekaan, ei huolta huomisesta.

Chlorella sisältää valtavan määrän lehtivihreää, joka tukee maksan toimintaa ja sen puhdistumista. Voila.

Myös painonpudotukseen
Chlorella poistaa kuona-aineita kehosta kokonaisvaltaisesti, joten se auttaa myös laihdutuksessa. Itse sain kasapäin näppylöitä aloittaessani chlorellan käytön, kuona-aineet poistuivat kehosta. Nykyään käytän chlorellaa joka aamu, näppylät ovat kadonneet kuukausia sitten.

Kasapäin vitamiineja
Vitamiineja, mineraaleja, aminohappoja, rasvahappoja, vitamiineja, kalsiumia, rautaa.
C-, B-, E-ryhmän vitamiineja.
Chlorella on 60% proteiinia ja se nelinkertaistaa itsensä joka päivä.

Muita hyötyjä
- Tukee aivojen toimintaa, kirkastaa mieltä.
- Auttaa ruoansulatuksessa
- Vähentää tulehduksia
- Tasapainottaa suoliston tervettä bakteerikantaa

Omasta keittiöstä löytyy sekä Cocovin, että Puhdistamon chlorellaa. Näistä suosittelen ehdottomasti Puhdistamon chlorellaa, tosin molemmissa maku on aivan kamala. Ojion tuotteita olen kuullut suositeltavan, tässä makukin ilmeisesti parempi. Ojion chlorella on seuraavana ostoslistalla, kunhan tuo Puhdistamon paketti tyhjenee.

Käyttö kannattaa aloittaa hiljalleen, teelusikallinen päivässä. Jos valkkaat esim. tuon Puhdistamon tuotteen, niin makuunkaan ei ihan päivässä totu, ihan varoituksen sanana....
Itselläni aiheutti kyyneleitä myös myrkynvihreäksi värjäytyvä smoothie, vaan mitäpä sitä ei hyvinvointinsa vuoksi tekisi.

Lisätietoa Chlorellasta
Superfoodit.com

Laadukasta chlorellaa voi tilata esim;
Fitnessfirst

Itse en ole tuota saittia vielä koskaan käyttänyt, puujalkakauppaan on toistaiseksi aina tieni vienyt, Fitnessfirst on saanut kuitenkin ylivoimaisesti eniten suitsutusta.

Eihän siinä sitten, tsemppiä pikkujoulukauteen ja vaikka chlorella tiensä löytäisikin keittiöönne niin ei sitä tarvitse aivan sukka irti olla......