Epätodellista

... tuli täyteen eilen. Sopivasti tekstasi hän, ja pääsin asiasta mainitsemaan (1 sadasta muistaa minkäänlaisia 'merkkipäiviä' tai muita numeraalisia kohokohtia). Odotteli lentoaan - ja palattuaan maankamaralle ilmoitti halukkuutensa osallistua juhlintaamme.

Ilta kului varsin sopuisissa merkeissä, edellisestä merkinnästäni huolimatta. Löydettiin sopiva keskusteluasento - ja asenne, joten ehkä tästä vielä eteenpäin päästään - puoli vuotta kerrallaan :) Mistä sitten keskusteltiin? Samoista aiheista kuten usein: eroista ja niitä ympäröivistä aiheista yms. En saanut pukattua vaihdetta eteenpäin, vaikka vienosti sitä yritin.

Tänään loivaa valmistautumista viikonloppuun. Suunnitelmissa mökille lähtö iltapuolella (läppäri mukana, toivottavasti mokkula löytää signaalin...), huomista löysäilyä siellä, joko perjantaina tai lauantaina tansseihin lähtö ja sitä varten kaverin nouto kotoaan. Kilometrejä tulee, mut meillä likoilla (Ikäneidolla ja itselläni) on hauskaa ajellessamme.

Maanantai. Kuinkahan sitä istuisi, ettei juilisi kovin pahasti? Nukuin kuin tukki kymmeneen, puuhastelin rauhallisesti tovin, makoilin auringossa pari tuntia, nukuin vällyissä tunnin ja loikoilin toisen tunnin. Näin mittava väsyneisyys on täysin epäminää.

Juniori kävi isänsä kanssa laskunmaksusessiossa. Vanha mies, joka ei oikein tule toimeen jälkikasvunsa kanssa, vaan ärsyttää nämä milloin milläkin sanomisellaan. Myös minut: vaikka täällä blogissa kirjoittelen ikäviä, ovat ne lähinnä itselleni tarkoitettuja päiväkirjamerkintöjä. Ihmisten kanssa ainakin yritän keskustella myönteisessä hengessä ja myönteisistä asioista.

Tällaisiin ikävään sävyyn puhuviin ihmisiin törmää tuon tuostakin, ja mikäli mahdollista, yritän vältellä seuraavia kertoja. Maailmassa on niin paljon kivoja aiheita puhuttavaksi, miksi siis murista ja mollata epäkohdista tai havaitsemistaan epätyydyttävistä asioista? Masentavat minua tuollaiset. Näitä purinoita ei onneksi kukaan lue ja pääse sanomaan jotta siinähän purmatat itsekin :)

Niinpä. Perjantaina hermo petti, ja laitoin tt-lääkärille spostia. Selvitin selkätutkimuksieni nykytilanteen, ja pyysin tulevan viikon saikkua. Sain viikkoni. Myös yritin epätoivoisesti saada puhelimitse tk-lääkärille soittoaikaa viikon päähän, mutta eihän sinne päässyt edes yhteyteen kun linjat olivat aivan tukossa. Tuomittu systeemi?

Lauantaina väsytin itseni moninaisissa pikkupuuhasteluissa, vaikka koetin toimia energiasäästäväisesti. Myös vastoin tervettä järkeä lähdettiin kaverini kanssa lavalle, sillä tanssiminen on ollut tähän mennessä täysin ok. Tanssittiin mahdollisimman vähin elkein, ja kuitenkin selkäni väsyi ja jouduttiin istuskelemaan normia enemmän. Palatessa nukuin melkein koko matkan...

Tänään en ole ollut oikein tässä maailmassa, ja sitä jo ehdin kaveriltani anteeksi pyydellä. Särkyalue on laajentunut, ja jopa maatessa jomo on jatkuvasti läsnä. Keskiviikkona pääsen erityismagneettiin, ja sitä sekä tuloksia odotellessa pelko tulevasta vain kasvaa. Koetan kuitenkin pitää rohkeutta yllä, sillä vain sen avulla pysyy järjissään.

... kiva päivä. Alkuviikon rankkuuden tajusi vasta eilen kotiin päin ajaessaan, sillä siksi paljon helpottunut olo oli. Illan mittaan olo nollautui lisää, ja myöhäisillalla ystäväni kurvasi pihaan, tuli jäätelölle :) ja jäi yksin tein yöksi. Yöni oli levoton, sillä työasiat alkoivat rullata päässä. Uni ei meinannut tulla lainkaan.

Niinpä aamun herääminen oli pitkällinen toimenpide: seiskalta ensin herätti puhelimeni, josta en ollut muistanut nollata juniorin aamuherätysaikaa. Sen jälkeen unta ja valvetta vuoroon, kunnes 10 jälkeen oli pakko nousta ettei aurinko ehtisi mennä metsän taakse. Aamiainen on ehdottomasti nautittava ulkosalla tällaisella kelillä.

Koeponnistettiin viime kesänä hankkimani teltta, ja sepä olikin yllättävän mukava oleilupaikka - taidettiin olla siellä höpöttämässä peräti pari tuntia. Torkuskellen välillä toki. Rankasavotta jäi väliin, kai hyvä niin. Loppupäivä oli lähinnä pilvinen, joten ulkoista kesäfiilistä ei ehtinyt saada kuin maistiksi. Mökissä taasen on koleahkoa, sillä patterit ovat nollilla. Villaa ylle siis, talvesta tuttuun tapaan.