Illan tyyntä...

...hellepäivän jälkeen. Päivän kuumuutta saa tosin nauttia vasta työpäivän jälkeen, jolloin silloinkin on järkyttävän kuuma. Kuinkahan lienee keskipäivällä, jaksavatko ulkotyöntekijät työskennellä vai onko heillä lakisääteinen helleraja, kuten talvipakkasilla on pakkasraja? Myös olen ihmetellyt, kun päivällä korkea lämpötila tuntuu pelkästään mukavalle, ja yöllä vastaavasti tukalalle.

On viittä vaille täysin tyyntä. Illan rauha laskeutuu jälleen, on selkeä ero pari tuntia takaperin vaikuttaneeseen meluhumuun. Töiden jälkeen käväisin palauttamassa väärät maalit, ja sen jälkeen polkaisin läheiselle puistoalueelle, jossa hiukan trimmasin fillariani; kiinnitin taustapeilin ja säädin vähän muutakin. Vielä pitää palata samaan teemaan, sillä ei tullut oikein hyvä.

Tällä viikolla saan kuulla, voinko aloittaa opinnot työn ohessa. Suurin mutta asiassa on, onko työnantajalla sopivaa uhria tutoriksi näyttöjä vastaanottamaan, sekä muutoinkin olemaan tarvittaessa avuksi. Koulu alkaa infolla jo keskiviikkona... oi jospa saisin olla mu-ka-na. Opiskelun myötä poistuisi usea elämäni epäkohta. Pidän itselleni peukkuja.

Taustalla pulputtelee vienosti vastalaittamani kotiviini, oma kämppikseni.