Aina kun köyhyys halutaan siivota katukuvasta, ollaan vaarallisilla vesillä.
Helsingin Sanomat uutisoi tänään yrityksistä [URL=http://http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/asukkaat_haluavat_haataa_hurstin_ruokajonon/]häätää Veikko ja Lahja Hurstin Laupeudentyön ruoka- ja vaatejakelu Helsingin Kalliosta[/URL]. Ruokajonosta ovat valittaneet niin alueen asukkaat kuin yrittäjätkin. Ruokajakelupisteen aiheuttamien häiriöiden pelätään laskevan asuntojen arvoa ja taloyhtiö antoi Hurstille varoituksen ennen pääsiäistä. Nyt ruokajakelu uhkaa joutua taivasalle.
Poliittisen ilmapiirin koventuminen näkyy myös siinä, että kaikkien ihmisryhmien vastustaminen on nyt sallittua. Helpoimpia kohteita ovat aina maahanmuuttajat, sitten seuraavat päihdeongelmaiset, asunnottomat ja köyhät. Solidaarisuus loppuu ensin valtion rajoille, sitten luokkarajoille.
Suomessa on köyhyyttä ja asunnottomuutta, joka ei katoa poistamalla köyhiä katukuvasta. Meidän on pyrittävä eroon köyhyydestä, ei köyhistä. Ihmisten häätämisen sijaan on pistettävä paukut niihin toimiin, joilla heidän asemaansa parannetaan. Tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2015 mennessä on edelleen täysin mahdollista saavuttaa. Tarvitsemme lisää niin tukiasuntoja kuin edullisia vuokra-asuntoja.
Huolestuttavinta on lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen, sillä köyhyys periytyy entistä useammin. Kun 1995 viisi prosenttia lapsiperheistä oli köyhyysrajan alapuolella, nyt luku lähentelee 15 prosenttia. Koulujen ja asuinalueiden eriarvoistumiseen on pystyttävä puuttumaan. Alhaisemman tulotason alueilla sijaitsevien koulujen luokkakoot on saatava pienemmiksi ja lasten harrastusmahdollisuuksia on lisättävä. Lisäksi köyhien lapsiperheiden tulonsiirtoja on korotettava ja vanhempien työmarkkinatilannetta on helpotettava.
Kallio on tähän saakka ollut paikka, jossa on ollut tilaa kaikille elämän rönsyille. Kallioon mahtuvat galleriat, kahvilat, päiväkodit, huumeneulojen vaihtopisteet, vastaanottokeskukset ja asunnottomien tukiasunnot. Tästä sekamelskasta on rakentunut alue, jonka asukkaat rakastavat sen säröjä ja ajatusta siitä, että täällä on tilaa kaikille.
Ja kun ilmapiiri alkaa kiristyä Kalliossa, on aika huolestua. On puolustettava sitä säröisyyttä ja moninaisuutta, jotka tekevät Kalliosta Kallion ja maailmasta paremman.