Palkasta puhumista arastellaan helposti. Onko se nyt sopivaa kertoa, paljonko saan palkkaa, tai kysyä kollegalta, että paljonko sinä tienaat tässä samassa firmassa? Palkkakeskustelun avoimuuteen löytyy sekä kannustusta että varoitteluja. Avoimessa palkkakeskustelussa on se hyvä puoli, ettei epärehellinen työnantaja pääse vetämään välistä ja maksamaan palkkoja epäreilusti. Ongelmia voi kuitenkin muodostua siitä, että jos palkoissa on firman sisällä eroja, voi kollegan saama suurempi palkka samasta tehtävästä hatuttaa niin tuhannesti.
Yritykset, joissa palkoista keskustellaan avoimesti, noudattavat yleensä helposti ymmärrettäviä palkanmaksun kaavioita. Työntekijöille selitetään selkeästi se, mistä palkka eri lisineen koostuu ja miten eri tasojen palkkaukset eroavat toisistaan. Avoimuus rohkaisee yrityksiä pitämään palkkaerot työntekijöiden välillä pieninä ihan jo siitä syystä, että äkäinen ja tyytymätön työntekijä on pian entinen työntekijä. Avoimuus työntekijän suuntaan takaa sen, että jokainen tietää, mistä maksetaan ja miksi maksetaan. Mahdollisista bonuksista ollaan tietoisia, ja työntekijöillä on yhtenäinen mahdollisuus pyrkiä kasvattamaan kuukausitulojaan provisioilla – silloin, kun provisio kuuluu osaksi palkkauksen bonuksia ja työntekijöiden palkitsemista.
Avoimuus palkanmaksussa voi tuoda lisäarvoa yrityksen yrityskulttuuriin ja maineeseen työntekijöiden ja työnhakijoiden keskuudessa. Kun työntekijät tietävät, millä perusteella palkka määräytyy ja paljonko sitä tulee, perusteet palkanmaksuun hyväksytään helpommin.
Negatiivisessa mielessä avoimuus palkanmaksussa kostautuu, jos työntekijät kokevat, ettei heidän työsuorituksistaan makseta reilusti.
Ihmiselle on luontaista verrata itseään muihin ja työelämässä yksi vertailumittari on palkka. Työntekijällä ei kuitenkaan ole aina mahdollisuutta tietää kaikkia kollegan palkkaan vaikuttavia tekijöitä. Jos kollega tienaa enemmän kuin itse, ja mitään tarkkaa selontekoa asiaan ei tule, vähemmästäkin alkaa tuohtua. Perustelut tälle ”epäreiluudelle” saattavat kaikua kuuroille korville, koska työntekijä on ehtinyt jo tuohtua liikaa kokemastaan vääryydestä.
Jokaisella meistä on myös oma arvomaailmansa sille, miten vaivannäkö kuuluisi palkita; mikä on sopiva korvaus tehdystä työstä? Mikä on sopiva korvaus osaamisesta ja ammattitaidosta? Jos työntekijällä ei ole työnantajan kanssa samaa näkemystä tehdyn työn korvauksesta, avoin palkkakeskustelu voi vain pahentaa tilannetta. Työntekijät, jotka kokevat olevansa alipalkattuja, alkavat vaatia palkankorotusta tai siirtyvät muualle. Jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa kokemaansa palkkavääryyteen esimerkiksi työpaikkaa vaihtamalla – piti tämä koettu vääryys sitten aidosti paikkansa tai ei – työntekijän motivaatio ja työteho romahtavat.
Parhaiten yritykset hoitavat avoimen palkkakeskustelun rehellisyydellä. Työntekijöille kannattaa listata selkeästi, mistä palkka muodostuu ja mitkä tekijät palkan määrään vaikuttavat. Avoin datan jakaminen on tärkeää. On hyvä selvittää työntekijöille, miksi esimerkiksi eri palkkatasoja on olemassa. Jos palkkaan vaikuttaa vaikka kokemuslisä tai tietty koulutus, siitä kerrotaan.
- SuperAssari Maarit
----------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 40 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit