Pala kerrallaan

Joskus syy on keskittymisvaikeuden. Joskus väsymyksen. Joskus tympäännyttää, ärsyttää, on kiire. Joskus ei vain muista. Tiskivuori kohoaa kilpaa pyykkivuoren kanssa, kuivat pyykit ovat olleet narulla jo viikon. Pölyä on kerääntynyt joukoittain nurkkiin. Urakka tuntuu vaikealta jo aloittaessa.

Itseään moittii laiskuudesta ja saamattomuudesta. Mitä jos joku näkisi... Eihän nyt normaalit ihmiset näin... Miksen saa aikaiseksi... Perfektionismista ja itsensä syyllistämisestä ei ole hyötyä. Sitä vajoaa syvemmälle kuralätäkköön ja miettii silti, miksei tee asialle mitään. Piehtaroi syyllisyydentunteissa.

kukaan ei ole täydellinen eikä niin kuulukaan olla

Kun pitäisi tehdä tuo, tuo ja tuokin vielä. Ja viikata kaikki. Ja värikoodata astiat. Ja sitten keittiön pitäisi olla tahraton jos tiskejäkään ei ole enää työtasoilla. Kylpyhuonekin pitäisi pestä ja lattia kuurata juuriharjalla. Ja sitten...!

Stop. Pala kerrallaan. Et sinä berliinimunkkiakaan niele kokonaisena. Kannattaa ottaa tavoitteekseen pestä yksi koneellinen pyykkiä. Tiskata mukin ja pari aterinta ainakin. Viikata pari vaatetta. Imuroida edes yksi nurkka. Viedä roskista edes biojätteet tai pahvit. Pala kerrallaan auttaa eteenpäin, sillä kukaan ei ole täydellinen eikä niin kuulukaan olla. Kun asettaa itselleen pienempiä tavoitteita, pystyy tekemään. Kotia ei tarvitse saada täydelliseen järjestykseen nyt heti, eikä maailmaa tarvitse valloittaa päivässä. Huone huoneelta, nurkka nurkalta, taso tasolta. Hiljalleen hyvä tulee, tiesivät suomalaiset ennen. Sama pätee edelleen.

Elämä ei ole kilpa-ajoa. Elämää ei suoriteta. Maapallolle on synnytty, jokin maa on valikoitunut syntymäpapereihin, jokin kaupunki tai kylä on kasvualusta. Elämää kuuluu tutkia ja oivaltaa, ja yksi parhaimmista oivalluksista koskee oman elämän hallintaa. Pala kerrallaan, niin siitä muodostuu kokonaisuus.

Kirjoitettaessa soi Nightwish - Once