Pois älä oveltas käännytä koskaan, suru jos koputtaa milloin. Pyydä se sisälle, syötä ja juota, tarjoa yösijaa silloin. (Jenni Vartiainen - Suru on kunniavieras)Ei pelkästään ikäviä kokemuksia. Ikävät kokemukset eivät jätä jälkeensä raahautumisjälkeä, eivät kalva luita, eivät viillä kynsillään liitutaulua, eivät arpeuta, eivät piinaa jatkuvina painajaisina.
Traumaattiset kokemukset jättävät jäljen. Traumakokemus on voinut tulla hengenvaarasta, pitkäjaksoisesta kaltoinkohtelusta tai voimakkaasti pelottavasta tai ahdistavasta tilanteesta, jonka on kokenut itseään vahingoittavana. Tilanne voi olla myös henkisesti haavoittava. Kaltoinkohtelu, raiskaus, sotatilanne, onnettomuus, uhatuksi tuleminen.
Jossain vaiheessa kipu voi koteloitua ihmisen sisälle. Kivuliasta asiaa saattaakin alkaa suojella ja sitä yrittää olla ajattelematta. Tapahtunut voi silti pyrkiä mieleen takaumina tai toistuvina painajaisina. Vaikka kivun syyn yrittäisi piilottaa arpeutuneeseen verkkoon, voi verkon rakosista nuljua silti ulos kaikenlaista. Joskus kun mieli ei pysty käsittelemään tapahtunutta, se voi "unohduttaa" pahimmat yksityiskohdat. Ne ovat silti tallessa ja saattavat rävähtää kasvoille jos jokin tapahtumasta voimakkaasti muistuttava saavuttaa piilotetun.
Se mikä on toiselle ohi olkapäitä kohauttamalla voi olla toisella trauma. Kyse on aina henkilökohtaisesta kokemuksesta.
Tärkeintä olisi saada apua ajoissa. Mitä pidempään elää kuonaisen verkkonsa kanssa yksin, sitä kauemmin kestää parantua. Näin ainakin itse ajattelen. Kokemuksesta olisi hyvä päästä puhumaan jonkun kanssa, vaikka asioiden ääneen sanominen voi tuntua ahdistavalta. Kun traumaattisesta kokemuksesta puhuu ääneen, se tuntuu konkretisoituvan. Kokemallani surulla ja tuskalla on muoto. Verkosta nuljuu ulos iilimatomaisia rääppeitä, jotka muodostavat silmieni eteen hirviön. Kuitenkin kokemusten myöntäminen ääneen on tärkeää. Se vie hirviöltä voimaa.
Anna surun tulla. Tutustu siihen, kohtaa se. Ehkä lopulta huomaat, että hirviö alkaakin hajota liitoksistaan ja lopulta se muuttuu vain kuivaksi puupölkyksi. Siihen kompastuttuaan tuli lentäneeksi kuoppaan, joka syveni kuiluksi. Kuilusta on kuitenkin mahdollista päästä pois. Se ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Ensimmäiseksi on annettava piilotetun surun tulla.