Tuleva hallitus on kertonut ottavansa käyttöön lukukausimaksut. Maksut tulevat EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Viime hallituksessa onnistuimme kerta toisensa jälkeen torppaamaan maksut. Nyt hallituksessa ei ole ketään puolustamassa maksutonta koulutusta.
Erityisen omituista on se, että päätös lukukausimaksujen käyttöönotosta tehtiin hallituksen maahanmuuttopoliittisessa työryhmässä. Kyseessä on kuitenkin tärkeä koulutuspoliittinen päätös. Tehtiinkö päätös maksuttoman koulutuksen romuttamisesta siis maahanmuuttopoliittisin perustein? Jos tehtiin, viesti on selvä: tavoitteena vähemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Tämä tekee lukukausimaksupäätöksestä erityisen typerän.
Maksuton koulutus on tasa-arvoisen koulutuksen kivijalka ja Suomen valttikortti kansainvälisellä koulutuskentällä. Olemme pieni kielialue pohjoisessa kolkassa, joten meidän on houkuteltava kansainvälisiä osaajia omalla tavallamme. Maksuton koulutus on yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä, joka saa ihmiset ympäri maailman valitsemaan juuri suomalaisen korkeakoulun.
Kun Suomeen lopulta päätyy, on maahamme helppo ihastua. Noin puolet kansainvälisistä opiskelijoista jää opintojensa jälkeen Suomeen töihin - ja yhä useampi haluaisi. Kansantaloutemme näkökulmasta on äärimmäisen kannattavaa, että saamme muutaman vuoden korkeakoulutuksen “hinnalla” osaavaa työvoimaa.
Kokemukset muista pohjoismaista osoittavat, että kansainvälisten opiskelijoiden määrä romahtaa lukukausimaksujen myötä. Tilanne voi ajan myötä parantua, mutta EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrä jäänee pysyvästi aiempaa matalammaksi. Pahimmassa tapauksessa saamme sanoa maksuttoman koulutuksen lisäksi hyvästit korkeakoulujemme kansainvälisyydelle.
Lukukausimaksuista saatavat rahat hupenevat suurella todennäköisyydellä stipendijärjestelmän pyörittämiseen ja maksullisten ohjelmien markkinointiin. Esimerkiksi Aalto-yliopistossa Vanhasen hallituksen käynnistämän lukukausimaksukokeilun menot olivat tuloja suuremmat, sillä suurin osa ilman stipendiä jääneistä ei ottanut opiskelupaikkaa vastaan.
Vähintä mitä tuleva hallitus voi tehdä, on valmistella lukukausimaksuja koskeva lainsäädäntö huolella niin, että maksujen todelliset vaikutukset opiskelijamääriin ja yliopistojen rahoitukseen sekä ennen kaikkea Suomen kansantalouteen tiedetään ennen kuin laki astuu voimaan. Hallitusneuvottelijat ovat viestineet, että lukukausimaksut on tarkoitus ulottaa koskemaan kaikkia korkeakouluja. Vähintä mitä voidaan tehdä, on jättää maksujen perimisestä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaan harkintaan.
Kaikkein järkevintä olisi tietenkin luopua tästä järjenvastaisesta hankkeesta kokonaan. Tuleva hallitus tekee suuren virheen romuttaessaan maksuttoman koulutuksen periaatteen maahanmuuttopoliittisten tavoitteiden varjolla.
5 kommenttia
käpylinna
16.5.2015 18:22
Ei pidä myöskään unohtaa sitä, että suomalainen korkeakoulutus on ollut yksi kaikkein järkevimpiä ja kannattavimpia tapoja tehdä kehitysyhteistyötä. Omakohtainen kokemus tasa-arvoisesta demokratiasta ja korkeatasoinen tieteellinen koulutus ovat olleet käänteentekeviä asioita monen edistyksellisen johtajan elämässä. Opiskelukokemukset laajenevat bisneskontakteiksi ja helpottavat kestävän maailman rakentamista monin tavoin. Jos esim pakolaisongelmaan halutaan puuttua, niin kaikkein parhaiten se onnistuu niin, että nimenomaan lisätään koulutusmahdollisuuksia kehittyvien maiden kansalaisille. Tieteellinen koulutus ja johdatus ihmisoikeuksia kunnioittavaan valtionhallintoon, siinä jos missä on Suomelle valttikortti maailman muuttamiseksi. Ja mikä parasta, kuten CIMO on laskenut, nämä opiskelijat tosiasiassa tuovat rahaa Suomeen vaikkeivat lukukausimaksuja maksakaan. Jos maksut otetaan käyttöön, ihmiset jäävät kokonaan tulematta ja menetämme yhden parhaimmista käytössämme olevista vaikutusmahdollisuuksista maailmalla. Suomalaiselle tiedeosaamiselle ei ole koskaan ollut niin paljon käyttöä kuin nyt. Luulisi, että jos perussuomalaiset jotain haluaisivat kannattaa niin nimenomaan suomalaisen korkeakoulutuksen järjestämistä mahdollisimman monelle! Sillä, jos millä, estetään ongelmat tulevaisuudessa ja tehdään maailmasta kaikille turvallisempi paikka elää.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
huolestunut tutkija
16.5.2015 23:10
Miksi kirjoitat asiasta täysin toispuoleisesti? Ylistät näennäisiä hyviä puolia ilman että esität tutkimustuloksia ja sivuutat asian kaikki negatiiviset puolet ja lieveilmiöt.
Olen ollut yliopistossa tutkijana monta vuotta aiemmin. Yksikään ulkomaalainen ei tiennyt jokseenkaan helevettiäkään siitä omasta pääaineestaan. Oikeastaan ne eivät tienneet yhtään mistään yhtään mitään. Avasi kummasti silmiä. Kaikki tuollainen "kansainvälisyys" on nykyisin pelkkää vitsiä. Kaikki. Suomeen tullaan opiskelemaan siksi, että täällä se on ilmaista. Se on se ainoa syy, ja sillä syyllä tänne saadaan sitä ei edes kakkos vaan aivan vilttiketjun ö-porukkaa. Se on totuus. Sitä vain ei pystytä myöntämään edes sitäkään asiaa.
Kuten Ylioppilaslehtikin kirjoittaa niin Yliopistojen motiivit ottaa ulkomaisia opiskelijoita on pääosin rahallinen.
Kansanvaihto menossa myös yliopistoissa?
http://ylioppilaslehti.fi/2012/04/ulkomaalaiset-opiskelijat-edella/
- Miten tehdään maisteri biologian kandidaatista, jolla ei pysy pipetti kädessä? Huippua tällaisesta opiskelijasta on vaikea tehdä.
Vastaa kommenttiin- ”Tämä on käytännössä kehitysapua.”
- 3v päästä kansainvälisiä opiskelijoita pitäisi opetus- ja kulttuuriministeriön kansainvälistymisstrategian mukaan olla 20 000.
- Suomalaisyliopistot ja OKM katsovat, että huipuksi tullaan houkuttelemalla mahdollisimman paljon ulkomaalaisia opiskelijoita.
- suomalaisnuoret unohdetaan. ”Ihminen, joka ei osaa mitään, on yliopistolle arvokkaampi pelkästään siksi, että hän on ulkomaalainen.”
- johtaa ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden suosimiseen.
- Ensi vuonna käyttöön tuleva yliopistojen rahoitusmalli antaa rahaa valmistuvista ulkomaalaisista maistereista ja tohtoreista.
Vastaa kommenttiin
TheMassive
17.5.2015 10:02
Aina vedätte hatusta täysiä nollatutkimuksia, että kuinka paljon tutkinnon suorittaneista jää Suomeen. Todellinen luku oikeasti kahden vuoden jälkeen valmistumisesta on vain viidennes.
Ja Aallon maksukokeilu oli kertakaikkiaan typerä, sillä lukukausimaksut koskivat vain joitakin pääaineita. Kuka menisi maksamaan opinnoistaan, kun samassa oppilaitoksessa voi opiskella miltein samaa alaa ilmaiseksi? Lappeenrannan teknillisestä taas on hyvät kokemukset lukukausimaksuista, mutta tietenkin te kuplassa elävät ette halua ottaa sitä informaatiota vastaan.
Jos kerta maksuttomat opiskelut ovat kerta niin hyvää bisnestä, niin miksi niin harvat valtiot tekevät täysin toisin? Eikö ole miltein kaikkialla muualla maailmassa typerää, kun tehdään systemaattisesti huonoa bisnestä? Vai hetkonen! Teidän oma ajatusmaailmanne taitaa olla sitä saakelin huonoa bisnestä!
Maksullinen koulutus edellyttää yliopistoilta toimenpiteitä opetuksen laadun parantamiseksi. Vetoatte maksuttoman opetuksen olevan vetovoimatekijä. Tämän ilmaistaessanne tunnustatte samalla, että opetuksen laatu ei ole vetovoimatekijä. Toisaalta tämä väite on totta, ainakin oman opiskelun kautta. Paine paremmasta opetuksesta hyödyttävät kaikkia. Kansainväliset opiskelijat äänestävät herkästi jaloillaan, mikäli opinnot eivät ole sitä mitä pitäisi olla. Mutta te sosialistit ette sitä ymmärrä, joten tässä kirjoitin viestin tyhjille tynnyreille.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
licence27
18.5.2015 00:20
Jos suomalainen menee opiskelemaan vaikkapa Lontooseen tai Tokioon niin paljonko se tulee maksamaan ja kenelle?
Sitten taas jos tänne tulee jonkun maan kansalaisia niin ei niitä ainakaan Helsinkiin kannattaisi survoa. Tietysti onhan siinä puolensa että pääset neuvomaan viereisellä koneella operoivaa kreikkalaista, kiinalainen surffaa innoissaan vapaassa netissä portugalilaisen opastuksella ja espanjalainen työntää tuulitunneliin kerralla niin paljon savuainetta ettei mittauskohdetta enää näy.
Kuitenkin oppilasvaihdosta täytyisi saada jollain lailla tasavertainen eli jos täältä lähtee vaikkapa Gambiaan 1 niin - terkkuja vaan telinemaalarin apulaiselle- sen pitäisi avata vastaava paikka yhdelle sieltä tulevalle, eikä niin että täällä valtio kustantaa ja siellä oppilas itse.
Opintojen ohessa pitäisi olla myös mahdollisuus tehdä työtä- siis mieluiten työtä oppilaitoksessa tai oppilaitoksen hyväksi. Ei nyt ehkä lukiossa ,mutta esimerkisi noista mainitemistani melkein kaikki olivat kesän tai pidempään assareina.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Pikkumyyyyyyyyyh
19.5.2015 07:20
Tämähän on loistava juttu! Ei tähän maahan tarvita enempää maahanmuuttajia sekoilemaan, koska näissä meidän kantasuomalaisissakin on ihan tarpeeksi huolehtimista!
Vastaa kommenttiinMielestäni se on hyvä että maahanmuuttaja oikeasti lähtee opiskelemaan ja valmistuu veroja maksavaksi työntekijäksi, mutta surullisinta on se että suurinosa jää lusmuamaan kelan ja sossun rahoilla :(
Vastaa kommenttiin