Uhanalaisten suurpetojen metsästys on Suomessa jatkuva kiistakapula. Nyt maa- ja metsätalousministeriö haluaa lisätä karhun metsästystä. Ministeriö lähetti maanantaina lausunnoille asetusluonnoksen karhujen metsästysmääristä.
Ministeriö esittää suurimmaksi sallituksi metsästysmääräksi 243 karhua. Viime vuoden metsästyskiintiö oli 198. Erikoiseksi lupamäärien suuren lisäämisen tekee se, että tämä on vastoin asiantuntijoiden suosituksia. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on arvioinut kestäväksi metsästysmääräksi 200 karhua. RKTL:n arvioi karhukannan kasvaneen ja Suomessa elää vähintään 1660–1780 karhua. Vuotta aikaisemmin vastaava arvio oli 1515–1635 karhua. Arvioissa esiintyy suuria heittoja, eikä metsästyskiintiöillä ole tapana perustua varovaisuusperiaateeseen.
Petopolitiikalla on Suomessa helppo saada kannatusta. Edellinen maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila ehdotti alkuvuonna karhujen kevätpyynnin ottamista uudelleen käyttöön. Kevätmetsästyksestä luovuttiin jo lähes 20 vuotta sitten, sillä metsästystä lisääntymiskaudella pidetään erityisen ongelmallisena. Monilla karhuilla on keväällä pienet pennut.
Karhujen aiheuttamia vahinkoja voidaan ehkäistä muutenkin kuin tappamalla karhut sukupuuttoon. Sähköistetyt suurpetoaidat, laumanvartijakoirat, yösuojat sekä haju-, ääni- ja valokarkotteet ovat tähän hyviä välineitä. Karhujen aiheuttamat vahingot pitäisi korvata täysin poromiehille ja karjanomistajille ja Suomeen tulisi perustaa valtakunnallinen suurpetoneuvottelukunta.
Karhu on määritelty uhanalaiseksi lajiksi ja sen uhanalaisuuden ainoat syyt ovat laillinen ja laiton metsästys. On meidän tehtävämme säilyttää tämä hieno eläin metsissämme ja pitää laji elinvoimaisena.