Tyttöjen ja poikien lelut

Anonyymi

11.4.2011 21:57

Kummallista tuo militaristisuus nykyään. Kun itse olin pikkupoika 70-80-luvun taitteessa sotalelujakin tietysti oli, mutta myös autoja, legoja, puisia rakennuspalikoita, lelutyökaluja ja vaikka mitä poikamaisia, mutta rauhanomaisia leluja. Onhan niitä varmaan nykyäänkin, mutta pakko on myöntää että kun tutustui lastenleluihin uudestaan 90-luvun alussa pikkusiskoni kautta, ja uudelleen 2000-luvulla veljenlasten kautta, lelut olivat muuttuneet tuotteistetuiksi, muovisiksi, sieluttomiksi, ikäänkuin jonkin mainoksiksi. Lelut olivat suurempia kuin lapsena, mutta toisaalta niistä puuttui yksityiskohtia ja toiminnallisuutta. Kummallisia näköisiä haarniskoituja muoviukkoja joissa liikkui pari osaa, kun omassa lapsuudessani kerättiin satoja pieniä, realistisen näköisiä muovisotilaita ja rakennettiin niistä vaikka mitä linnoituksia. Ne haarniskaukot eivät edes kestäisi niitä rajuja linnoitustenräjäyttämisiä ja ritsalla tulittamista mitä oman lapsuuteni muoviukot ja metalliset leluautot.

Mahdanko olla väärässä, kun minusta tuntuu että leikit ovat taantuneet leikkimisestä pelkäksi lelujen katselemiseksi?

Jim_DiGriz

11.4.2011 22:09

Tätä olen pohtinut jo kauan. Kun itse olin kakara, lastenohjelmatkin olivat vain lastenohjelmia sukupuoleen katsomatta. Nykyään taas kaikkea söpöä sisältävissä ohjelmissa telmitään värikkäiden eläinten kanssa naisäänten tulkitessa vuorosanoja falsetissa. Tai sitten möreät ylilihaksikkaaksi buustatut tuhoajarobotit taistelevat ja tuhoavat vailla päätä tai häntää kitarasoolojen soljuessa taustalla. Koita siinä kakaroita kasvattaa sukupuolien väliseen tasa-arvoon kun tv suoltaa perheen pienimmille amerikkalaista 50-luvun perhearvojen propagandaa.

Anonyymi

12.4.2011 00:36

@Tils: Kai sä tajuat että Emma just ei halua luokitella leluja tyttöjen ja poikien leluiksi? Sisälukutaitoa, pliis.

Anonyymi

12.4.2011 07:44

Kyllä ne lelut on jo luokiteltu tyttöjen ja poikien leluiksi, ihan ilman Emma Karin apuja. Hyvä että olet saanut leikkiä leluilla joilla sinä halusit leikkiä, kaikki eivät saa, varsinkin pojilla on asiansuhteen vaikeampaa. Meillä vanhemmat kasvattivat meitä (minua ja kahta pikkusiskoani) sukupuolisensitiivisesti, oli rekkaa ja nukkea, kumman valitsi oli itsestä kiinni. Kumminkin jossain vaiheessa, suurin piirtein siinä peruskoulun aloittamis vaiheessa, minulta jäi satubaletti, ei siksi että minä olisin halunnut lopettaa, vaan koska kun astuin pienestä lähipiiristäni todelliseen sosiaalisten suhteiden maailmaan, oli poika joka tanssii semmoinen balettipuku päällä, hassua ja kiusaamisen oikeuttavaa, jopa koulukavereitteni vanhemmista.
Samalla siskoni joka alkoi painimaan samaan aikaan kuin minä (jep painin, tanssin balettia ja uin samaan aikaan, näistä baletti jäi "homo lajina") ja harrastamaan "miehisiä" lajeja ihailtava ja hieno asia, naisen maskuliinisuus ei koskaan ollut ystäväistäni, luokkakavereistani ja aikuisista mitenkään hauskaa ja hihitystä aiheuttavaa. Enemmän kai asia nähtiin rohkeana ja ihailtavana, mutta kumminkin asiana joka loppuisi kun puberteetti alkaisi. Samalla minun feminiiniset taipumukset nähtiin perheeni ulkopuolella uhkaavina ja "hinttimäisinä" jotenkin tarttuvana ja sellaisina pois "kitkettävinä" ominaisuuksina. Vaikka vanhempani yrittivät rohkaista lähtemään mukaan siskojeni kanssa balettiin, tai valitsemaan mummolta ja papalta saamillani rahoilla ostamaan mitä halusin, niin valinta kohdistui aina "poikien leluihin" eli sellaisiin nukkeihin ja sellaisiin tavaroihin jotka antoivat sosiaalista arvostusta kaveripiirissä.
Pointtini on että tytöillä murtautuminen ahtaista genre rajoista ulos on helpompaa, naiset saavat valita harrastuksensa ja alansa paljon laajemmalla skaalalla kuin miehet. Tyttöä paini molskilla siedetään ja kunnioitetaan jotenkin enemmän kuin poikaa baletti treeneissä. Nainen joka valitsee metsurin ammatin on ennakkoluuloton ja hieno asia, mies joka haluaa kampaajaksi on hintti. Nainen housuissa ei enää järkytä ketään, mies hameessa on vähän sellainen hihityttävä ja hassu asia. Näin 2011 Pohjolassa vielä.
Miksi feministit sitten vituttaa? Tiedätkö mitä feminismi edes tarkoittaa? Se on aate/oppi joka korostaa ihmisten tasa-arvoa ja vapautta olla oma itsensä ja olla se mitä haluaa, ei sitä mitä muut haluavat. Ole feministi koska haluan että kaikki voisivat olla sellaisia kuin haluavat, ilman ahtaita rajoja ja määritelmiä, olen feministi koska haluan että miehetkin pääsevät joskus ulos omasta sukupuolensa haarniskasta, josta on tullut pakkopaita.
Näin loppuun pitää vielä sanoa että minua pelottaa tulevaisuus isänä, haluan kasvattaa lapseni sukupuolisensitiivisesti, mutta pelkään että siinä vaiheessa kun hän irtaantuu niin sanotusta lähipiirini luomasta "todellisuus kuplasta" maailmaan jossa vieläkin leimataan ja rajataan sen vuoksi onko haarojen välissä millainen värkki maailma tulee olemaan niin musertavan kammottava että tulos on sama kuin minulla, poika joka pakottaa itsensä "mieheksi" koska muuten on hylkiö ja ei saa omalta ikäryhmältään mitään positiivista palautetta.

7262

12.4.2011 11:53

Lapsena ympärilläni oli: puupalikoita, lego-palikoita, teknic-legoja, erilaisia rakennussarjoja, ja iso kasa pelejä, kuten pöytäjääkiekko/jalkapallo, shakki, korona, fortuna jne.

Isona minusta tuli rakennusmies, opiskelen rakennusmestariksi, ja nykyisessä työssäni ratkon teknisiö ongelmia, ja teen työtä tuotannon kehittämiseksi ja suunnittelen apuvälineitä, työkaluja ja koneita tuotannon hyväksi.

Isoveljeni lempilelut olivat barbit ja nukenrattaat. Nykyisin tuo on pseudonyymi sovinisti, äärirasisti, mutta super pehmo pappi/poliisi/tuomari, joka ei osaa päättää, mitä tekisi työkseen, ja yrittää väkisin olla jotain miehekästä, samalla kun häntä oikeasti kiinnostaisi jokin ihan muu. Ja oletan koska tahansa lukevani lehdestä, että hän on suomen seuraava kohutransu.

Pikkuveljeni tykkäsi syödä muovailuvahaa ja yritti kaikessa matkia isoveljiään. Hänen lempilelujaan olivat pehmolelut, miekat, ja monet sellaiset lelut, jotka eivät sinällään olleet leluja ilman että ne vei johonkin toiseen maailmaan. NYkyisin hän on pelisuunnittelija, ATK-käytettävyys suunnittelija, ja töissä MS:n jollain tytäryhtiöllä, ja ainoa meistä, joka tienaa enemmän kuin tuhlaa.

Siskoni lempilelut jäi minulle aina mysteeriksi. Tuon huone oli täynnä nukkeja, nukenvaunuja, ja veljeltäni pakolla riistettyjä barbeja, seinät oli täynnä miesidoleita, mutta ikinä en nähnyt hänen leikkivän mitään, ja usein tuo oli meidän mukana ninjakerhoissa ja muussa typerässä mukana.

Isona hän on merkonomi-automekaanikko joka rakastuu aina renttuihin, ja vähän väliä saa käydä kolhimassa jotain äijjää, kun sisko on taas kompastunut portaissa. Nykyisin tuo "testaa" yksin elämistä, ja toimii ammattitaidottomana siivoojana työllistämistukitöissä, ja on velkaa kaikille sukulaisilleen enemmän kuin useimmat vuodessa tienaa.

MAgrippa

12.4.2011 16:20

Sain lapsena ameriikantädin tuliaisena isohkon paristokäyttöisen katerpillarin, ja ajattelin että pääsispä isona tällaisella...

Sitten kakskuutosena työvälineekseni annettiin, pariksi kuuksi, aito Caterpillar, suurin Suomessa kaivosten ulkopuolella käytettävä malli. Kauhaan olisi mahtunut pakettiauto, ja koska sen takaa ei nähnyt kohdetta, työ tehtiin "tunnustelemalla." Joka aamu kapusin valtavan telan päälle ja avasin käynnistysvalmisteluja varten konepeiton. Henkilöauton kokoisen moottorin edessä oli jäähdytinpotkuri kuin Spitfire-hävittäjästä. Käynnistettäessä moottori jyrähti ääneen, jossa kumean jylinän ja ärjynnän päällä kuului turbon vihellystä. Huusin joka aamu ääneen: "Ja tästä vielä maksetaan!"

Nuorempi sukulaispoikani leikki lapsena aina pikku panssarivaunuilla ja sotilailla ja aseilla, eikä muulla. Nyt, hiljattain istuessamme autossa hän kertoi työstään, jossa hän komentaa taistelupanssareita, rynnäkköpanssareita ja ammuttaa niitä. Kysyin eikö hänestä koskaan tunnu siltä että "ja tästä vielä maksetaan!" Oli aikamoinen virne hänellä kun hän vastasi että "No arvaa vaan!"

Ihan pikkulapsi-iän jälkeen voi käydä niin, että lapsi valitsee sukupuolittuneen lelun ja sille ei voi vaan mitään. Olen sekä lukenut että kuullut kokeiluista. Ryömintäikäistä poikavauvaa - ei tyttöä - kiinnostavat avainniput ja työkalut, ja vaikka tulitikkurasialla ajellaan huulet päristen jo siinä iässä etten voi käsittää mistä lapsi tietää mikä on auto. Tytöille pitäisi ehdottomasti tyrkyttää Legoja, tehkööt vaikka muuteltavan nukketalon. Se olisi hyväksi tytöille, joiden tekniikantaju on aikuisena usein elämää rajoittavan huono. Käsinuket taas olisivat hyväksi pojille, mutta jäisivätkö ne aina pois iän mukana?

Kokeilkaa vaan antaa muoviset rynnäkkökiväärit tytöillenne ja ne keijukaistalot pojillenne, vaikka ens jouluna, kattotaas miten käy. :-D

shiwan8

12.4.2011 18:55

Nyky-yhteiskuntahan nimenomaan yrittää tehdä pojista tyttöjä ja tytöistä poikia. Se on jännä juttu miten perheet joissa mies kantaa leivät pöytään ja nainen huolehtii kodista ovat ne perustyytyväisimmät kodit käytännössä säännönmukaisesti ja samalla se malli mitä nyt ajetaan, eli että naiset kantavat leivät kotiin ja miehet huolehtivat kodista on se kaikkein vähiten perustyytyväisyyttä tuottava skenaario.

Pääsääntöisesti mies on tyytyväisin silloin kun voi huolehtia perheen resurssien hankkimisesta ja nainen niiden jakamisesta oikein. Ei aina, pääsääntöisesti. Nykyinen malli aloittaa jo ala-asteella lasten opastamisen juuri vastakkaiseen ajatukseen siitä mikä olisi luontaista ja samalla järkevintä. Lopputuloksena on munattomia miehiä ja naisia joiden ensimmäiset lapset syntyvät kun "emo" on jo 40v. täyttänyt. Kohtuullisen nurinkurista.

En nyt sano, että naisten pitäisi jumittaa kotona kun mies on töissä, mutta sanon että on aivan käsittämättömän typerää opettaa poikia alistumaan kaikkeen mitä nainen keksii haluta ja opettaa tytöt siihen että poikien kuuluu alistua kaikkeen mitä he keksivät haluta. Parisuhde on, ihan samalla tavalla kuin mikä tahansa yhteisö, yhteistyön summa. Jos 1 sooloaa puhtaasti itsekkäiden tarkoitusperien varjolla, loput kärsivät ja kokonaisuus toimii huonosti.

Anonyymi

12.4.2011 19:41

Olen tehnyt samanlaisia "sanapilviä" joskus mielessäni miehille ja naisille suunnattujen hygieniatuotteiden mainoslauseista! Suihkugeeli on varmaan väriä ja tuoksua lukuun ottamatta aika lailla samaa tavaraa sekä miesten että naisten pullossa, mutta kuvaukset poikkeavat toisistaan kovasti. Vai mitä luulette, kummalle sukupuolelle suunnatusta tuotteesta löytyvät ilmaukset "fights skin dryness", "extra fresh cooling agent", "total skin comfort" ja "micro moisture", kumman puolestaan "intensely moisturizing and sensational lathering", "indulging cream" ja "a luxurious blend of rich cream and pure smoothing oil"? Esimerkit on poimittu saman valmistajan (Dove) tuotteista.

Anonyymi

13.4.2011 00:59

Mitä itse olen lueksinut (sori en osaa linkittää mitään tähän), pojat myös valitsevat nuo taistelulelut samoin kuin tytöt alkavat hoivata sitä nukkevauvaa. Sen verran on sukupuolta jo rakennettu sisään niihin pieniin ihmisiin. En siis ihan hiffannut, ajettiinko tässä takaa sitä, että koko sukupuolen voisi kokonaan laittaa syrjään ja antaa tytöille poikien lelut ja päin vastoin. Jos idea oli kritisoida sitä kulttuurista sukupuoliroolia, se on mielestäni ihan ok, mutta sukupuoliero on kyllä olemassa ihan syntyjäänkin eikä mielestäni kannata ajatella, että se olisi vain tuotettu sillä, että lapsena olisi saanut ne tietyt lelut.
En usko, että sukupuolirooleista voi olla vapaa, tietoisempi niistä voi kyllä olla.

Anonyymi

13.4.2011 08:30

On myös tärkeää, että noita tytöille ja naisille suunnattuja arvoja pidettäisiin yhteiskunnassa yhtä tärkeinä kuin pojille ja miehille suunnattuja. Jos lähdettäisiin siitä, ettei ketään pakotettaisi tai edes ohjattaisi tiettyyn muottiin, että olisi hyväksyttävää kummankin sukupuolen valita kumpi vain tai vaikka kumpikin; ja sitten arvostettaisiin kumpaakin ratkaisua yhtä paljon. Arvostuksen tulisi näkyä tietenkin myös näistä lapsuuden ratkaisuista syntyvien elämäntavan ja työn valintojen arvostuksessa - vaikkapa lastentarhanopettajan ja insinöörin työn arvostuksessa ja palkkauksessa.

shiwan8

13.4.2011 15:08

^ Täh? Koko yhteiskunnan sosiaalinen järjestelmähän toimii nimenomaan naisten ehdoilla. Naiset ovat valitsijoita pariutumiskuvioissa lähes poikkeuksetta, naisten ja miesten keskinäinen kommunikointi hoidetaan naisten ehdoilla, naisten terveydenhuoltoon on suunnattu enemmän resursseja, naisilla on alennetut vaatimukset osassa ammateista koska heitä halutaan enemmän näille aloille jne. jne.

Ei se mitään, että mies elää nyky-Suomessa naisten ehdoilla mutta on se nyt suunnatonta paskapuhetta väittää ettei niin tapahtuisi. :D

Anonyymi

13.4.2011 18:14

tasa-arvo oli ja meni, en vaan huomannut sitä, naiset hallitsee nyt

Anonyymi

14.4.2011 02:06

"Onko huoli lasten vahvasta sukupuoleen kasvattamisesta vain butlerlaisten kiihkofemakkojen höyryilyä?"

On.

Anonyymi

14.4.2011 12:22

Onneksi ongelma on lähinnä aikuisilla, ei lapsilla. Lapset ovat sen verran kursailemattomia, että leikkivät kyllä ihan millä tahansa mitä käsiinsä saavat ja iloisesti sekaisin toistensa kanssa.

Tai no eivät ihan kaikki. Tuo tyttöjenkin sanapilvi näytti positiivisemmalta kuin poikie: tytöille sentään kuuluu jotain vuorovaikutustaitoihinkin liittyvää kuten ystävyys, rakkaus, hauskuus yms. Poikien maailma näyttää keskittyvän lähinnä tappamiseen ja tappeluun. Outoa. Tästä vuorovaikutustaitojen puutteestako johtuu nykyset syrjäytyneet nuoret miehet, jotka puukottavat toisiaan kännissä? Kuka tietää.

Pojillekin voisi markkinoida pehmeitä ja humaaneja arvoja.

Anonyymi

20.4.2011 18:24

Jessus, oikeesti mikä tässä kirjoituksessa oli pointti? Totta kai tytöt ja pojat ovat pääsääntöisesti kiinnostuneita erilaisista asioista, ja lelutarjonta ja -mainonta menee sen mukaan . Ei kai kukaan silti kiellä ostamasta poikien leluja tytöille ja vice versa, jos niin haluaa? Koska ajattelu on tätä tasoa, en yhtään ihmettele, että näille punaviiniä lipittäville city-vihreille tuli vaaleissa murskatappio.

Anonyymi

21.6.2011 19:38

Todellisuus taitaa vielä olla sitä että jos haluaa kasvattaa lapsen olemaan vapaasti oma itsensä, on kyettävä kasvattamaan lapsensa vahvaksi ja sosiaalisesti puolustautumiskykyiseksi. Eivät lapset itse näe mitään ristiriitaa siinä että haluavat olla sekä prinsessoita että rekka-auton kuljettajia. Ongelma tulee vasta sitten kun muut eivät pidä sitä mahdollisena. Eivät pinkit tai siniset lelut ole ongelma vaan se, että pitäisi valita vain toinen sen sijaan että saa valita halutessaan molemmat. tai vaikka oranssin jos siltä tuntuu.

Anonyymi

2.7.2011 13:02

Minusta ns.perinteiset (maskuliini-feminiini) roolit, positiivisesti ja syvällisesti ymmärrettyinä, luovat aikuisuuteen kasvettaessa luontevaa perustaa sukupuolisuudelle. Saahan sitä ajatella, että roolit käännetään päälaelleen, mutta en usko että evoluutiomme varsinaisesti ajaa meitä siihen suuntaan. Neuroottinen pohdinta omasta identiteetistään kuuluu tietty modernin ihmisen tiettyihin ikävuosiin. Saahan sitä toki nelikymppinen mieskin pukeutua pinkkiin balleriina-asuun jos sen omaksi identiteetin etsintänsä jälkeen kokee. Tai teini-ikäisen äiti voi halutessaan samaistua vaikka leffojen machotykitykseen ja löytää keski-ikäisenä sisäisen ninjansa. Aika moni ei kuitenkaan halua. Lapset puolestaan ovat hyvin rehellisiä tarpeidensa ilmauksissa.
Mielestäni tärkeämpää pohdintaa edustaisi näissä yhteyksissä objektiivinen sukupuolijärjestelmän analyysi ja aidosti tasa-arvoisen yhteiskuntapolitiikan harjoittaminen. Emma Kari politiikassa on melkoinen klisee kaikkinensa.