Viiskulma

Aloin nyt purkamaan vinkkaamianne paikkoja gluteenittomalle herkuttelijalle ja aloitin seikkailuni ensimmäisestä kommentista, Hakaniemen Keliapuodista.

Ekaksi muuten kippis ja kumarrus kaikista kommenteista joita tuli Gluteeniton Helsinki postaukseen sekä meiliini.

Vaikka paljon seikkailenkin niin osa vinkeistänne on tullut täysin puun takaa, saa siis vinkkailla jatkossakin.

Keliapuoti. Sijaitsee Hakaniemen Kauppahallin ensimmäisessä kerroksessa. Suurin osa valikoimasta on tuttua muistakin erikoisliikkeistä, Ruohonjuuri jne. Luomua löytyi paljon ja tästä kiitokset. Myös tuoretta leipää, pastoja monipuolisesti, gluteenitonta olutta. Erinomainen pikkupuoti.

Mikä sai suun loksahtamaan auki? Keliapuodin tuoretiski, jossa myytiin karjalanpiirakoita, korvapuusteja ja MUNKKEJA! No enhän mä ole tällaisia syönyt vuosiin. Sen päivän lounas koostuikin sitten karjalanpiirakasta ja munkista, gluteenittomia ja niiiin herkullisia. Onneks tuo paikka ei ole kodin lähellä, tässähän vois käydä huonosti.

Että semmonen detox-viikko.

Peeäs. Koska ei blogausta ilman kuvia, kuvat keliapuodista ostamistani kekseistä. En suosittele, eivät maistuneet erikoisilta. Parempia saa esim. Punnitse & Säästä -liikkeestä, heidän myymänsä suklaa-kookoskeksit ovat tajunnanräjäyttäviä!

Peepeeäs. Äiti on opettanut, ettei ruokaa saa heittää roskiin joten kyllä mä meinaan keksit syödä kahvin kanssa.

Peepeepeeäs. Noihin Pentikistä ostettuihin servietteihin oon kyllä aikas rakastunut.

Nyt pureudutaan aiheeseen, josta olen halunnut kirjoittaa jo kuukauden verran. Nimittäin yhtä kauan, kun olen nykyisessä kodissani asunut.

14-tuntisen muuttopäivän tuskanhiki on vielä tuoreena mielessä, aika ei oo kullannut muistoja.

Uuteen kotiin muuttaessa sitä haluaa aloittaa kaiken puhtaalta pöydältä, kirjaimellisesti. Rivissä oli arviolta 8 eri puhdistusainetta ja koti kuurattiin lattiasta kattoon, keittiöstä kylppärin suihkukaappiin.

Rivissä oli puhdistusaineita vanhoista Toluista uudempiin Methodin puhdistusaineisiin. Jossain vaiheessa nappasin Tolun käsiini ja lähdin kylppäriä pesemään. Virhe. Siihen hajuun lähes pyörtyi.

Mietin hetken, että jos syön puhtaasti (useimmiten) ja käytän luonnonkosmetiikkaa, niin miksi suihkuttaisin kotini täyteen myrkkyjä?

Vaihdoin aineen puolisen vuotta sitten PR-toimistolta saamaani* Methodin yleispuhdistusaineeseen ja jo helpotti. 100%:sti luonnonmukaisista ja eettisesti kasvatetuista raaka-aineista valmistettu aine toimii täysin yhtä hyvin, ei aiheuta minkäänlaista huimausta tai tuoksu pahalta. Lisäksi pakkaukset näyttävät moninverroin kauniimmilta.

Edellämainittujen lisäksi pakkaukset ovat kierrätettyjä, sekä kierrätettäviä. Näihin pistää mielellään sen muutaman euron enemmän.

Methodia on allekirjoittaneen kodissa tällä hetkellä käsitiskiaineena, yleispuhdistussuihkeena, kylppärinpuhdistussuihkeena ja käsisaippuana. Viime viikolla kävin taas täyttämässä varastoja Punavuoren Mokossa, jossa herkulliset pakkaukset pyykinpesuaineista lattianpesuaineisiin odottelevat ostajaansa.

Normaaleissa puhdistusaineissa on kemikaaleja joita ei saisi hengittää ja niitä pitäisi (vahvimpia) käyttää varoen raskausaikana. Miksi ihmeessä niitä ylipäänsä pitää tuoda kotiin ja hengittää muulloin? Ei mene kaaliin.

*Method Yleispuhdistusaine ja käsienpesuaine saatu pr-toimistolta, muut Methodit ostettu itse.

Tiistai oli kuulkaa sellainen päivä, että tämä tyttö lähti retkelle. Kävipä myös niin, että lounasaikaan tuli nälkä. Detox-viikkoa viettävä Ulla ajatteli ensimmäisenä suunnata salaatille, mutta puhtaasti journalistisista syistä päätyi testaamaan Classic Pizzan gluteenittomat pizzat. Puhtaasti siitä syystä, että sais vinkattua tai haukuttua uuden mestan teille. Yhtään ei tehnyt pizzaa mieli. (Jepjep).

Classic Pizza on vähän niinkuin jo ketjupaikka ja sijaitsee aika pitkälti ostoskeskuksissa. Ei ihan mun ykkösvalinta ruokailemaan, mutta journalistiset syyt, tiedättehän. Kauppakeskusraflaksi Classic on superviihtyisä. Tiskin alta näet mitä raaka-aineita pizzaasi laitetaan, tonnikala oli esim. eettistä John Westiä.

Listalla huomion herätti Jyrki Sukulan ideoima Truffo, sisältäen mozzarellaa, rucolaa, tuoreita herkkusieniä, tuoreita siitakesieniä, punasipulia ja tryffeliöljyä. Yksi sellainen, kiitos.

Vastapäätä istuva avokki (aika tulla kaapista ulos, Viiskulman entinen sinkku-festarieläin on nyt viety!) sai eteensä Pollo Barbequen, mm. Grillikanaa, pekonia ja BBQ-kastiketta.

Pizzat oli superhyvät. Pollo Barbeque oli suussasulavaa, tällaisia viis darrassa, kiitos! Pizza oli suht perinteinen, kuitenkin sieltä herkullisimmasta päästä.
Truffo taas oli Jyrki Sukulamaiseen tyyliin hienostuneempi, sopisi tuonne hienostorafloihin milloin vain.

Pizzapohjat? Mun kahvakuulailutkaan eivät riittäneet, hiki tuli pizzaa viipaloidessa, sen verran sitkeä tuo pohja oli. Ei se pahalta maistunut, mutta työtä se teetti.

Kyllä tämä mesta kehuja saa, sinne vaan itse testailemaan, kaksi tyytyväistä asiakasta käveli ravintolasta ulos.

Classic Pizza,
Helsinki, Stockmann
Helsinki, Itäkeskus
Vantaa, Jumbo
Espoo, Iso Omena,
Espoo, Sello
JNE!

Koin taas syttymisen lukiessani glu.fi sivustolta, että Kamppiin avataan gluteeniton rafla elokuun puolessa välissä, spesialiteettinaan tuorepasta. NAM! Tätä on kaivattu.

Tästä innostuneena aloin pohtimaan Helsingin parhaita löytöjä, gluteenittoman ruokailijan kannalta.

PARAS GLUTEENITON LEIPÄ:
- Ravintola Savotta
- Gastrobar Emo, tässä kategoriassa on pakko mainita kolme, koska kaikki niin hyviä!
- Anton & Anton, jos miettii kotiin kannettavia leipiä. Antoniin on juuri tullut aivan ihana porkkana-yrttileipä, jota hamstraan keskiviikkoisin lähetyksen saapuessa kauppaan.

PARAS GLUTEENITON PIZZA:
- Putte's, mikä muukaan?

PARAS GLUTEENITON BURGERI:
- ??? Still looking. Monessa mestassa on kyllä tullut hyviä vastaan, mutta täydellistä etsin vielä! Kerro sä? Lungberg on so far paras, mitä mieleen juolahtaa.

PARAS PALVELU RUOKARAJOITTEISELLE:
- Passio, ehdottomasti. Sua ei katsota, kuin halpaa makkaraa kertoessasi ruokavaliosi, eikä annoksesi ole puolet köyhempi kuin muiden.

PARAS VALIKOIMA GLUTEENITTOMIA OLUITA:
- Woolshed Bar & Kitchen, valikoima sen kun kasvaa ja kasvaa.

PARAS GLUTEENITON JÄLKKÄRI:
- Hymy Raw Food Cafe, eihän Maria Lönnqvistin raakakakkutaivasta voi ohittaa tässä ratingissa!
- Cafe Kuppi ja Muffini ansaitsee myös paljon pisteitä ja papukaijamerkin taivaallisella porkkanakakullaan!

Lista pohjautuu vain ja ainoastaan omiin kokemuksiini, joten vinkkejä otetaan vastaan, minne gluteenittoman kannattaa suunnata ruokailemaan. Lista on myöskin aika tynkä, tästä puuttuu esmes paras aamiainen / brunssi, tällaisiakaan ei ole pahemmin kävellyt vastaan, jotka ansaitsivat "erinomainen" arvosanan.

Ruokakaupat kasvattavat pikkuhiljaa gluteenitonta valikoimaansa, mutta toistaiseksi parhaat löydöt tekee erikoisliikkeistä, kuten Punnitse & Säästä, Ruohonjuuri, Anton & Anton.

Muista jatkossa Viiskulman uusi osoite 5kulma.com

Koska ryyppääminen on so last season, Viiskulmassa sisustetaan loma vol 2:sen ekana iltana. Oon seikkaillut monesti hu2.com:in saitilla ja nyt lähti tilausta kuulkaa Suomeen päin, monin kappalein.

Check it out, päheitä seinätarroja joissa on attitudea! Ei ruusunlehtiä tai runoutta vaan attitudea isolla A:lla.

Kuva: Hu2.com

Ps. Kuvassa on tosin kyllä juliste, ainoa kuva jonka sain saitilta vähän isommalla resoluutiolla. Mut käykääs tsekkaa ne tarrat. Tai julisteet. Tai molemmat.

Pps. Ruusut on mageita tuoreina olkkarinpöydällä, runot yhtälailla jonkun hurmaavan runoilijan esittäminä. Mut seinätarrat on seinätarroja.

Mulla jää monet jutut tekemättä, kun en jaksa kantaa järkkäriä mukanani. Nyt oon yrittänyt opetella käyttämään pientä Olympusta joka kulkee lähes kaikilla reissuilla mukana. Näin matskua riittää vaikka millä mitalla!

Päädyin ihan extempore-lounaalle Juureen. Suomalaista ruokaa tarjoavasta ravintolasta olen paljon kuullut, joten olihan se testattava.

Atmosfäärihän on jees, maanläheinen ja luonnollinen, aavistuksen verran taiteellinen. Yksi pääruoka-annos Juuren lounaalla köyhdyttää lompakkoa 16 euroa, joten odotukset olivat korkealla.

Ruokaa odotellessa voi herätellä ruokahaluaan selailemalla Juuri nyt -kirjaa, joka ilmestyi huhtikuussa 2014 ja jonka reseptejä on taituroinut Juuren takana oleva herrasmieslauma Ilja Björsistä Antti Ahokkaaseen.

Mut mites tän nyt sanois. Käynti Juuressa ei ainakaan ylittänyt odotuksia. Sapaksia ei saanut gluteenittomina ja leipää ei tarjoiltu lainkaan.

Graavitaimen luomupunajuurella ja rucolalla oli ihan sympaattinen, mutta kala aivan liian suolainen. Punajuuricreme oli tän annoksen kruunu.
Luomukaritsa ansaitsi hieman korkeammat pisteet, mutta tässäkin fiilis oli "ok". Kumpikaan annos ei saanut erikoisemmin hymyilemään ja parin tunnin päästä nälkäkin taas yllätti.

En lähde Juuren ruokafilosofiaan paneutumaan sen enempää lyhyen lounaskokeilun tiimoilta, haluaisin nimittäin hirveästi antaa ravintolalle toisen mahdollisuuden. Osoittakaa käyntini huonoksi onneksi, kertokaa omia kokemuksianne??

Rauha on palannut Eirahoodseille Slovenialaisten misukoiden palattua kotimaahansa. Vierailusta muistuttaa palanut nenä ja poski...

Vaan kuulkaas.

Se on vaarallista lähteä lounastauolle näillä kulmilla. Joka kadunkulma on täynnä pikkuputiikkeja joihin oon vaan aivan koukussa. Mähän myös tuen suomalaista yrittäjyyttä shoppaillessani näissä kivijalkaputiikeissa :) .

Nyt tää Bloomingvillen matto huusi mua yhdessä näyteikkunassa ja yhtäkkiä se on mun lattialla. Koko huoneen värimaailma meni uusiks ja nyt pitää hankkia uudet tyynyt, taulu, mitä vielä...

Mä oon toivoton......

Ps. Pitänee kirjoittaa joku päivä tosta DIY-eurolavasängystäkin.

Rautatieaseman takana on piilossa aika vekkuli mesta, kahden aussikundin perustama Woolshed.

Woolshedista on tullut koko kaveriporukan THE-paikka, koska ikuinen aurinko, hulvaton meininki, hyvät hinnat ja erinomainen ruoka.

Viikonloppuna ei tarvinnut kahdesti pähkäillä minne veisimme slovenialaiset vieraamme => Woolshed, you did not let us down!

Woolshedissä on aito meininki, livemusaa, loistava valikoima oluita, myös gluteenittomia! Herkkuburgeritkin saa gluteenittomana ja paikan erikoisuus on hummeri.

Itse viihdyin illan kameran takana, mikäs näitä kaunottaria kuvaillessa. Eikä mun naama olis varmaan hummerista erottunut, sen verran punainen......

Mut katsokaa pois, mikä meininki? No huippumeininki!

Translation to our international guests = You kick ass and we had the best night with you. Lobsters, sparkling wine and this crew, needless to say it was a success!

Woolshed, Töölönlahdenkatu 3b 1, Helsinki

Tomaatti tässä terve. Menin siihen lankaan, että chlorella tableteilla ja SPF6:lla pärjää +28 helteillä. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ja nyt viihdyn hyvin neljän seinän sisällä.

Porvoojuttuja on vielä takataskussa, mutta tuoreessa muistissa on juuri päättynyt crazy ass -viikonloppu. Pari ihanuutta Sloveniasta, Suomen vauhtimimmit ja Helsingin yö.

Juttua piisaa, mutta aloitetaan kertomalla, että Bockin terassi on yks ehdottomasti kauneimmista mitä on eteen sattunut! (Kuulemani mukaan) drinkit ovat ensiluokkaisia, Street Gastron ruoka toimii ja meininki on ainakin out of this world.

Pikkuruinen Olympus vaihtoi jossain vaiheessa yötä mustavalko-asetuksille, samaan aikaan, kun puussakiipeily alkoi. You get the point, we had fun.

Bock Terrace, Torikorttelit, Katariinankatu 4, Helsinki

Tulihan se vihdoin sieltä. Porvoo ja koko viikonlopun kestävät häät. Tein jo huhtikuussa varauksen kauan himoitsemaani Pariisin Villeen ja vaikka hinta huimasi päänahkaa, päätin pistää ranttaliksi.

Viikonlopusta on tulossa neljä eri postausta, se rakkaus mitä viikonloppu oli tulvillaan, ei vaan mahdu yhteen postaukseen.

Aloitetaan Villestä. Johanna ja Riku Stenrosin omistama boutique -hotelli sijaitsee vanhan Porvoon sydämessä, Jokikadulla. Hotellin kymmenen huonetta ovat kaikki yksilöllisesti sisustettuja ja jokaisessa on erillinen makuu- ja olohuone.

Hotellin viiniterassi on uskomattoman tyylikäs ja tunnelmallinen. Sinne voisi hautautua tunneiksi vaan lukemaan kirjaa ja siemailemaan proseccoa, unohtaa muun maailman.

Hotellin vieraat vastaanotetaan upeassa loungessa joka on täynnä pieniä herkullisia yksityiskohtia. Joka kerta aulan läpi kävellessä löysi jotain uutta. Henkilökunta on ensiluokkaista, en voi kylliksi kiittää heidän palvelualttiuttaan, jotain ihan uskomatonta. Toivottavasti tämä näkyy heidän palkkapussissaan. Heistä kannattaa pitää kiinni!

Myös yläkerran aamiaissali saa suitsutusta. Lähiruokapainotteinen aamiainen helli vatsaa, mutta kaiken kruunasi to die for gluteeniton suklaakakku. Jätti sanattomaksi. Aamiaskuvia ei tällä kertaa, sorry guys!

Tiedätte sen fiiliksen, loma alkaa ja astutte hotellihuoneeseen. Huokaisette ihastuksesta ja hyppäätte sängylle ihan vaan silkasta riemusta? Mäkin tiedän, mutta mites kävikään?

Kaiken hehkutuksen jälkeen itse hotellihuone oli pettymys. "Olohuone" eli eteinen oli pimeä ja hieman epäviihtyisä, kylppäri näytti hypänneen paikalleen toisesta hotellista ja Laura Ashleyn tapeteilla ja verhoilla sisustettu huone vaan oli too much häiden jälkeisessä olotilassa.

No, mielipide muiden joukossa, tämä näin. Jollekin toiselle itse huonekin on varmasti elämys, kaikkia on mahdoton miellyttää.

Lopun marmatuksesta huolimatta, käy ehdottomasti Pariisin Villessä, vähintään viiniterassilla luomassa oma mielipiteesi paikasta. Vaikka lähtiessä lompakko kevenikin aikalailla ja huone petti, vierailu oli menestys. Käymisen arvoinen paikka ja tunteella rakennettu hotelli.