Nainen vedenjakajalla

Poistuessani eräästä suuresta rakennusyrityksestä havaitsin sen ala-aulassa suuren viherseinän. Oliko se koriste vai oliko firman sisustaja tietoinen viherseinän terveydellisestä vaikutuksesta? Sitä en tiedä. Tietämäni mukaan kuitenkin viherseinä on terveellisempi kuin yksittäiset viherkasvit.
Tässä on siis yksi keino terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi kaupunkioloissa ja arkisessa ympäristössä.
Toisenkin konstin huomasin saman rakennusfirman pihalla. Työntekijöillä oli viherlaatikoita asfalttipihalla. Mullan seasta kiemurteli kurpitsa. Pienimuotoinen viljely oli kuulemani mukaan työntekijöille varaventtiili kiireisen päivän lomassa.
Luonnon anti nousee arvossaan tulevaisuudessa kaupunkilaisten terveyden edistäjänä. Se on pienoinen pakko. Aiheesta kirjoittivat professorit Tari Haahtela ja Ilkka Hanski jokin aika sitten Suomen Lääkärilehdessä.
Väen pakkautuessa vääjäämättä kaupunkeihin luontoympäristön mikrobeille altistuminen vähenee, millä on yhteyksiä sairauksiin.
-Kaupunkiympäristöstä puuttuu tekijöitä, joita immuunijärjestelmä tarvitsee oppiakseen sietämään biopartikkeleita ja valkuaisaineita , erottaakseen vaarallisen vaarattomasta (allergia) ja oman vieraasta (autoimmuunireaktiot), professorit kirjoittavat.
Siispä luonnon kanssa puuhastelu on terveellistä monella tapaa, ei esimerkiksi vain stressin poistajana.
Joskus kasvatin tilliä, salaattia ja persiljaa parvekkeella ja tuttavani jopa tomaatteja. Ehkä siis vanha tapa pitäisi ottaa uudestaan käyttöön.
Makuuhuoneeseen sentään olen vihreää oivaltanut viedä. Viherkasvit kukoistavat ikkunalaudalla.
Kun suunnittelen reittejä kauppaan tai torille, pitääkin aina valita se, joka vie puiston halki. Vaikka juuri paljolti näin olen tähänkin asti tehnyt. Puistotie nyt on vain yksinkertaisesti kauniimpi kuin kivitalojen välistä kulkeva alfalttikäytävä.
Ja nyt siis pidän mielessä, että se puistotie on myös kivikatua terveellisempi kaikin puolin.

Valtakunnallisen Potilastiedon arkiston eli Kanta-arkiston käyttöönotto etenee mutta hitaasti ja suppeasti. Asiointi terveydenhoidon eri pisteissä paljastaa tämän. Kangerteluun syynä voi olla myös potilasta liian vähän huomioon ottava asenne.
Julkisesta terveydenhuollosta yli 90 prosenttia on tähän mennessä liittynyt Potilastiedon arkistoon. Sinne voidaan tallentaa jo yli 5 miljoonan kansalaisen tietoja. Näin kertoo THL.
Tallennetut tiedot ovat jatkohoidosta vastaavan lääkärin käytössä, vaikka julkisen sektorin hoitopaikka vaihtuu.
Mutta annas olla, jos potilas onkin ollut yksityisen lääkärin vastaanotolla ja saanut sieltä lähetteen julkiselle puolelle jatkotutkimuksiin tai - hoitoon. Julkisen sektorin lääkäri ei voikaan saada sähköisesti yksityisellä vastaanotolla tallennettuja tietoja tietokoneelleen nähtäväkseen, ei vaikka potilas siihen antaisi luvan.
Tämähän ei palvele potilasta. Voipa olla jopa niin, että potilas joutuu toistamiseen tutkimukseen, josta yksityislääkärillä jo olisi tulos.
Suuria terveyspalveluyrityksiä alkaa liittyä Potilastiedon arkistoon ensi lokakuusta lähtien, joten potilaan kannattaa olla valppaana ja seurata joko hänen tietonsa ovat siirtyneet.
THL:n mukaan yksi uusi potilasta hyödyttävä etu tulee voimaan syksyllä. Potilas voi lähettää reseptin uudistamispyynnön Kanta- arkiston kautta.
Omakannassa kansalainen voi tällä hetkellä tarkastella omia sähköisiä lääkemääräyksiä sekä esimerkiksi terveyskeskuksessa ja vuodeosastohoidossa kirjattuja potilaskertomustietoja sekä diagnoosi- ja toimenpide- ja riskitietoja.
Mutta esimerkiksi hoitotestamenttiaan potilas ei voi vielä saada lääkäreille nähtäväksi sähköistä väylää pitkin. Minusta pitäisi saada.
Ihmettelen myös miksi sähköisesti syötettyjä potilastietoja ei hyödynnetä tutkimusten suorittajien myöhästellessä. Sairaalan ulkopuolelta tutkimuksiin tulevat potilaat voivat joutua odottamaan jopa tunnin, koska sairaalasta osastoilta tutkimuksiin tulevat potilaat kiilaavat ensin.
Lentoyhtiöt osaavat jo lähettää tekstiviestejä tilanteiden muututtua kuten koneen myöhästyessä. Miksi sama käytäntö ei voisi toimia sairaaloissakin.
Kansalaiset, veronmaksajat, huippukalliit sähköiset arkistot ovat maksaneet joten heidän hyödykseen niitä myös kuuluisi käyttää nykyistä enemmän.

Uskon voimakkaasti unien viesteihin. Niinpä ihmettelin aamulla viime yönä näkemäni unen merkitystä.
Olin synnyinkaupungissani ja suunnittelin lähtöä kotikaupunkiini. Mietin, kummallako kahdesta autostani lähtisin matkaan. Kahta autoa minulla ei ole mutta unissahan kaikki kummallisuudet ovat sallittuja. Sitten paikalle ilmaantuivat kaksi hyvää ystävätärtäni. Pyysin toista ajamaan toisen autoni kotikaupunkiini, sillä halusin molempien autojeni tulevan kotiin. Hän suostui mutta toinen ystävättäreni kielsi voimakkaasti ehdotukseni.
Tätä tässä olen kummastellut tänään. Uni oli hyvin selvä ja muistin sen oitis aamulla herättyäni. Merkitys kyllä selviää aikaa myöten.
Minusta ihmisen itsensä on selvitettävä uniensa merkitystä. Minä olen saanut unistani selviä vinkkejä tulevaisuutta varten.
Aina ennen elämänmuutosta alan noin puoli vuotta aikaisemmin nähdä unia joissa etsin uutta asuntoa. Kuljen eri huoneissa ja joskus kapuan vintille ja laskeudun kellariin. Pidän huoneita uusina puolina itsessäni ja taloa tietysti minuna, Valvetilassa en vielä suunnittele elämänmuutosta mutta unissani se alkaa tapahtua jo puoli vuotta aikaisemmin. Ja kas, sitten yks kaksi päätös on valmis ja tulla tupsahtaa tietoisuuteen. Näin on tapahtunut jo monta kertaa. Uskoni unien merkitykseen perustuu siis kokemaani.