Nainen vedenjakajalla

Mediatutkimuksen tutkijatohtori Katariina Kyrölää ja minua näyttää askarruttaneen sama asia: naisten medialukutaito.
-Väittämällä, että naiset sisäistävät median antamat kauneusihanteet sellaisinaan, asetetaan naisten medialukutaito kyseenalaiseksi. Keskittyminen naisten ruumiinkuvaan ja mediasuhteeseen aina vain ongelmana ei palvele naisia vaan päinvastoin jatkuessaan vahvistaa mielikuvaa naisista jonkinlaisina uhreina, Kyrölä sanoo Aurora-lehden haastattelussa.
Hän on tutkinut tunteiden vaikutusta kehokuvaan ”Shapes of Feelings” – hankkeessa.
Ärsyynnyn usein kuullessani kuinka media muka määräisi miten koen ulkonäköni tai pukeutumiseni.
Harmistun kahdesta syystä: toisaalta siksi että tällöin minua aliarvioidaan aivan kuin olisin muiden vietävissä miten sattuu vailla omaa tahtoa. Siis ikään kuin uhri kuten Kyrölä arvioi.
Toisaalta harmistun siksi, että käsitys perustuu vastuun siirtoon jollekin muulle taholle kuin minulle. Minä haluan kantaa vastuun omista valinnoistani.
Minä vastaan siitä annanko kroppani esimerkiksi repsahtaa lihavaksi, terveyttä vaarantavaksi. Ei siitä tv tai lehdistö vastaa.
Niin ikään vastaan siitä pukeudunko itseäni tyrkyttäväksi, seksittömäksi tai asialliseksi. Ei media vaatekaapillani käy vaatteitani valkkaamassa.
Minä siis valitsen. Ja haluan vastata valinnoistani.
Kyrölä on todennut, että tunteet voivat rajoittaa ihmisten toimintakykyä. Aivan.
Esimerkiksi kaksi ylipainoista ystävätärtäni suhtautuvat liikakiloihinsa eri tavoin ja toimivat eri tavoin. Toinen, ylipainostaan kärsivä, karttaa yleisiä uimarantoja. Toinen, painoonsa tyytyväinen, ei ole moksiskaan yleiselle rannalle menosta.
Minun päivittäisiä toimintojani rajoittaa haluni kävellä joka päivä tunti. Se voi kutistaa muita menojani ja tekemisiäni.
Valintojani siis yhtä kaikki.

”Kirjoittaminen on kaipuuta johonkin. joka on kadonnut, yritys pitää siitä kiinni edes jollain tavoin. Kirjoittaminen on suhteen muodostamista elämään ja kuolemaan.
Kaipuuseen liittyy aina menetys ja kirjoittamisessa on läsnä aina menetyksen tunne. Se on pohjavire, joka liikkuu jokaisen sanan alla ja on myös eteenpäin työntävä voima ”
Perustelin tällä lääkärikirjailija Joel Haahtelan sitaatilla sitä miksi aloitin blogini kirjoittamisen 21.11.2006.
Blogini perustin Kauppalehden alustalle, koska se oli sopivasti tarjolla ja koska minulla oli noin kymmenen vuoden suhde Kauppalehteen.Tämän lehden positiivisesta ja rohkaisevasta linjasta olen aina pitänyt ja se sopi myös arvomaailmaani.
Seitsemän vuotta on kulunut ja näin ajattelen vieläkin.
Myös elämänfilosofiani on samanlainen kuin aloittaessani. Sen eräitä kulmakiviä ovat pyrkimys elää tässä ja nyt, olla mieluummin myönteinen kuin kielteinen ja tajuta, että ihmisellä on aina valinnan vapaus: vapaus valita suhtautumistapansa asiaan kuin asiaan, negatiivisiinkin tapahtumiin.
Seitsemän vuoden aikana on tapahtunut paljon. Olen kirjoittanut myös näitä vuosia edeltävistä tapahtumista kuten kolmen läheisen miehen kuolemasta.
Luetuimmat juttuni ovat olleet pohdintani suhteestani Nokialla työskennelleeseen ystävään.. Nokian iskulause Nokia connecting people oli minulle Nokia disconnecting people. Nokian työntekijät maksoivat kovan hinnan yrityksestä jota me suomalaiset emme enää omista, sillä niinhän me Nokia Mobile Phonesin koimme.
Olen näinä vuosina päässyt tutustumaan arabikulttuuriin ja nähnyt miten vähän suomalaiset siitä ymmärtävät. Ja näin myös miksi arabikevät oli tarpeen ja mitä se merkitsi ystävilleni.
Olen tutustunut italialaisiin ystäviin ja eritoten erääseen unohtumattomaan ja kuullut mafian otteesta italialaisten arkeen. Ja niin vaan kävi että Silvio Berlusconinkin aika tiimalasissa on valunut miltei loppuun.
Olen kommentoinut niukasti minulle lähetettyjä kommentteja, joista kaikkia ilkeimpiä ja törkeimpiä en ole edes julkaissut. Yksi mottoni on karttaa riiteleviä ihmisiä. Tulevalla blogialustalla en enää ilkeyksiä tule julkaisemaan jos kommentoijat minua seuraavat ja niitä sinnekin lähettävät.
Olen saanut myös kiitoksia ja tukevia kommentteja. Eräälle henkilölle, jos hän sattuu tämän lukemaan, haluan lähettää tämän kappaleen.
http://www.youtube.com/watch?v=wUxvU4IDQtY
Kauppalehden lopettaessa nyt yleisöbloginsa kirjoitan blogia city.fi –onlineen, jota kustantaja Ilkka Lavas minulle ehdotti.
Kirjoitan kuitenkin harvemmin kuin tähän asti, koska pääasiallinen sosiaalinen mediani on facebook. Yli 3000 ystävää, monien ryhmien jäsenyys ja yli 5700 seuraajaa pitävät minut kiireisenä. Facebookin luoja Mark Zuckenberg olisi minusta hyvä Nobelin rauhan palkinnon saaja, sillä hän on yhdistänyt eri kulttuurien, uskontojen ja poliittisten näkemysten omaajia oivasti toisiinsa.
http://www.youtube.com/watch?v=O3T6IsXyq68