Suomi jatkaa pesäeron tekemistä sivistyneestä ja solidaarisesta Länsi-Euroopasta.
Tuhansia ihmisiä on hukkunut Välimerellä. Pelkästään tänä vuonna jo lähes 2 000 ihmistä on kuollut Välimerellä yrittäessään paeta sotia ja konflikteja Eurooppaan. Luku on 30 kertaa suurempi kuin vuotta aiemmin. Etenkin Syyrian humanitäärinen kriisi on ajanut ihmisiä kodeistaan. Monet pakenevat sotaa, sortoa, syrjintää, köyhyyttä ja muita uhkia kotimaassaan.
Pakenevilla ihmisillä ei ole EU:n epäonnistuneen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan takia laillisia keinoja saapua Eurooppaan. Siksi moni joutuu turvautumaan salakuljettajien huteriin laivoihin, joissa matkustaminen maksaa maltaita - ja monesti myös matkustajien hengen.
Eurooppalaisilla poliitikkojen vastuulla on estää hukkumiskuolemat ja antaa apua sitä tarvitseville.
Käsittelimme tänään eduskunnan Suuressa valiokunnassa EU-komission ehdotusta siitä, että Välimeren alueelle saapuvia, kansainvälistä suojaa tarvitsevia ihmisiä, voitaisiin komission päätöksellä uudelleensijoittaa muihin Euroopan maihin. Tavoitteena on, etteivät Italia ja Kreikka kantaisi yksin kaikkea vastuuta yhteisestä siirtolaiskriisistä. Vihreiden vastustuksesta huolimatta Suomen kannaksi päätettiin komission ehdottaman sitovan solidaarisuuden vastustaminen.
Suomen asenne Välimeren kriisiin ei ole surullista pelkästään suojaa tarvitsevien ihmisten kannalta, vaan myös Suomen maineen kannalta. Päätöksellään Suomi asettui jälleen epäsolidaarisen itäblokin maiden joukkoon. Hallituspuolueet varmistivat, että Suomen kansainvälinen asema ottaa taas yhden kolauksen. Onneksi Suomen nihkeä suhtautuminen ei todennäköisesti vaikuta päätökseen, sillä solidaarisuutta kannattavat läntisen Euroopan maat vievät enemmistönä asiaa eteenpäin.
On häpeällistä, että Suomi ei suostu osoittamaan solidaarisuutta hätää kärsiviä ihmisiä kohtaan ja kieltäytyy kantamasta vastuuta Euroopan yhteisestä humanitaarisesta katastrofista. Samalla kun Suomi leikkaa massiivisesti kehitysyhteistyöstä, vastaamme komission ehdotukseen, että lähtösyihin pitäisi puuttua kehitysyhteistyön keinoin.
Ihmisillä on oltava salakuljettajien paattien sijaan laillisia keinoja saapua Eurooppaan - ei vain hakemaan turvapaikkaa, vaan myös opiskelemaan ja tekemään työtä. Kenenkään ei tulisi hukkua yrittäessään paeta turvattomuutta.
12 kommenttia
aaa1
12.6.2015 23:34
Naiivia paskaa
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Where's the love?
13.6.2015 00:07
KYLLÄ. Tärkeä kirjoitus. Miksi vain suomalaiset saisivat vapaasti muuttaa ulkomaille, mutta Suomeen ei saisi tulla? Miksi olisimme muiden maiden yläpuolella, ulkopuolella vastuustamme koko planeetan ongelmista. Emme ole täällä yksin, hyödymme muista maista koko ajan (kurkatkaa ympärillenne ruokakaupassa), miksemme auttaisi muita? Kriisit lisääntyvät, ja planeetallamme tapahtuu hirveitä asioita. Suljemmeko silmämme ja rajamme? Missä vastuu, lähimmäisenrakkaus? Kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja ennen pitkää tämä asenne osuu meitä omaan nilkkaan...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
PelleHerman
10.9.2015 18:30
Kun suomalaiset menevät ulkomaille, niin he maksavat elämisensä omalla rahalla.
Asiantuntijan arvio
14.6.2015 17:29
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1433480590053?jako=028060c466521b5b9b95527ef32a2186&ref=og-url
6.6.2015
Oxfordin yliopiston professori Paul Collier suomii kovin sanoin länsimaiden pakolaispolitiikkaa, niin Välimeren kuin Syyrian suhteen.
Collier, yksi maailman johtavista kehityspolitiikan asiantuntijoista, on juuri palannut Jordanian pakolaisleireistä. Niissä elää miljoonia syyrialaisia.
"On hirveää, että ihmisiä hukkuu Välimereen. Mutta sen sijaan, että keskitymme tuhansiin venepakolaisiin, meidän tulisi keskittyä näihin leireihin."
Valtaosa venepakolaisista on syyrialaisia. Collier huomauttaa, että he ovat todella pieni vähemmistö niistä kymmenestä miljoonasta, jotka ovat paenneet Syyrian sotaa.
"Venepakolaiset eivät myöskään määritelmällisesti ole kaikista suurimman avun tarpeessa, koska matka maksaa varsin paljon."
Välimerta ylittävien ihmisten pelastamiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen, professori sanoo. Sen jälkeen heidät tulee lähettää takaisin pakolaisleireille.
"En näe ihmisten palauttamisessa eettistä ongelmaa, kunhan leirit pitävät yllä heidän arvokkuuttaan ja valmistavat heitä palaamaan Syyriaan sodan jälkeen."
Tällä hetkellä näin ei ole. Collierin mukaan leirien suurin ongelma on, että ihmisiltä riistetään autonomia.
"YK:n pakolaisjärjestö on täysin pihalla. Se kohtelee pakolaisia kuin avuttomia lapsia. Tilanne on raivostuttava", tällä viikolla Helsingissä vieraillut Collier puhisee.
Hän mainitsee esimerkkinä sen, että pakolaisten ei anneta tehdä töitä. Monet lapset eivät käy koulua, koska heitä ei kiinnosta Jordanian järjestämä opetus. Samaan aikaan leireillä on satoja työttömiä syyrialaisia opettajia.
Olosuhteita olisi professorin mukaan helppo parantaa. Aivan suurimman pakolaisleirin vieressä sijaitsee valtava käyttämätön teollisuusalue.
"Sinne voisi keskittää kevyttä teollisuutta, joka työllistäisi pakolaisia. Siihen tarvittaisiin länsimaisia yrityksiä ja mahdollisuus viedä tuotteita tullivapaasti EU:n alueelle."
Collier arvioi Syyrian sodan päättyvän pian, koska keskituloisten maiden konfliktit harvoin pitkittyvät.
Sen jälkeen edessä on miljoonien pakolaisten siirtyminen takaisin maahan. Professori katsookin, että pakolaisleirien näköalattomuuteen puuttuminen on olennaista koko Syyrian tulevaisuuden kannalta.
Lisäksi Collier pitää sitä tärkeänä, jos Välimeren muuttuminen joukkohaudaksi halutaan estää. Mitä parempaa elämä leireissä on, sitä harvempi haluaa lähteä.
"Ihmiset hukkuvat, koska meillä on järjettömin turvapaikkajärjestelmä jonka ihmismieli voi kuvitella. Ellet hyppää veneeseen ja riskeeraa elämääsi, mahdollisuudet turvapaikkaan ovat käytännössä olemattomat."
Collierin mielestä EU houkuttelee ihmisiä kuolemaansa.
"On absurdia, että heiluttelemme ihmisten edessä lottokuponkia: joko hukut tai pääset taivaaseen."
Collierin mukaan pakolaisten palauttaminen puuttuisi ongelmaan. Lisäksi se on hänestä järkevää, koska maahanmuutto voi olla yhteiskunnille haitallista.
Tämä on myös hänen uusimman kirjansa, Exoduksen, viesti. Kysymys siitä, onko maahanmuutto hyvä vai huono asia, on Collierin mielestä väärä.
"Sitä voi olla sekä liikaa että liian vähän. Tämän pitäisi olla ilmiselvää, mutta jostain syystä se on kiistanalaista."
Collier katsoo sekä maahanmuuton vastustajien että puolustajien olevan syyllisiä keskustelun vinoutumiseen. Molemmat harjoittavat valtavaa liioittelua.
"Maahanmuuton taloushyödyt ovat niin pieniä, että niistä on turha edes puhua. Olennaista on tarkastella sen sosiaalisia vaikutuksia."
Liian suuri monimuotoisuus rapauttaa professorin mukaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, mikä heikentää ihmisten välistä luottamusta ja yhteistyökykyä.
Collier on kyllästynyt maahanmuutosta puhumiseen.
"Työni perustui ajatukselle, että voisimme vihdoin käydä asiasta järkevää keskustelua. Huomaan olleeni väärässä. Toivon, että en olisi aloittanut koko aiheesta."
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
muxaddar caleb
18.6.2015 18:17
täyttä asiaa!
Afromielipide
14.6.2015 17:42
"Samalla kun Suomi leikkaa massiivisesti kehitysyhteistyöstä, vastaamme komission ehdotukseen, että lähtösyihin pitäisi puuttua kehitysyhteistyön keinoin."
Sambialaissyntyinen, Oxfordin yliopistosta taloustieteen tohtoriksi valmistunut ja Maailmanpankissa työskennellyt ekonomisti Dambisa Moyo kertoo bestsellerissään "Dead Aid" kuinka vuosikymmenien holtiton kehitysapu Afrikan hallituksille on tuottanut noille maille taloudellista riippuvuutta ja korruptiota sekä tehnyt huonon hallinnon ja köyhyyden niissä pysyväksi. Moyon mukaan ns. kehitysapu takaa köyhyyden kierteen ja estää talouskasvun Afrikassa. Markkinaehtoinen kauppa, luotot ja mikroluotot ovat Moyon analyysin mukaan vanhanmallista "apua" parempia vaihtoehtoja.
Moyon näkemyksiä tukevat mm. ghanalainen YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan, kehitysapua vastustava Ruandan presidentti Paul Kagame ja Senegalin presidentti Abdoulave Wade.
Erkki Tuomioja (sd): "Moyon väärin suunnatun ja korruptiivisia rakenteita ylläpitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksensä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kauppaan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla.".
---
Kenialaisen ekonomin James Shikvatin mukaan kehitysavusta on Afrikan maille enemmän haittaa kuin hyötyä: http://www.spiegel.de/international/spiegel/spiegel-interview-with-african-economics-expert-for-god-s-sake-please-stop-the-aid-a-363663.html
Jos "lontoon murre" ei ole hallussa, suomennos löytyy täältä: http://keskustelu.suomi24.fi/node/1915926 . Suomi24-foorumi ei ole maailman luotettavin lähde, mutta lähdekriittiset voivat lukea alkuperäisen haastattelun tuosta edellisestä linkistä.
-----
http://www.vihrealanka.fi/blogi/voiko-kehitysavun-laatua-parantaa
6.10.2011
"Toimittaja Juha Rekola julkaisi vuonna 1994 kirjan kehitysavusta lama-Suomessa otsikolla 0,28 % itsekkyyden asteikolla. Nimi on kuin karikatyyri sinisilmäisistä kehitysapuaktivisteista, jotka esittävät lakkaamatta kritiikittömiä vaatimuksia kehitysapumäärärahojen nostamiseksi moraalisiin syihin vedoten.
Helsingin yliopiston kehitysmaainstituutin vs. johtajana toiminut Juhani Koponen arvosteli tuoreeltaan kirjaa siitä, ettei se puuttunut kehitysavun laatuun (HS 26.7.1994). 17 vuotta myöhemmin nyt instituution vakituisena johtajana Koponen toimitti yhdessä Tiina Kontisen kanssa pamfletin Kehitysapuakeisarin vaatekaapilla, joka keskittyy kehitysavun laatuun."
"Syyskuun budjettiriihen jälkeen huokailtiin taas, ettei Suomi saavuta vieläkään YK:n 0,7 prosentin suositusta kehitysapumäärärahoissa. Koposen ja Konttisen mukaan ”kuuluisa 0,7 prosentin bkt-tavoite on mantra, jota kehitysveljes- ja sisarkunta hokee peittääkseen sisällön onttouden”.
0,7 prosentin tavoitteen alkuperäisenä ideana oli rahoittaa kehitysmaiden investointeja yhdellä prosenttiyksiköllä kehittyneiden maiden bkt:stä. Julkisten varojen osuus prosentista olisi ollut 0,7 ja yksityisten 0,3.
Tuolloin elettiin rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikaa ja pääomista oli pulaa. Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen teki lopun niukkuudesta, ja yksityisten sijoitusten osuus kehitysmaihin on jo monin verroin ylittänyt koko yhden prosenttiyksikön tavoitteen.
Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehitysaputeollisuus. Heidän argumenttinsa avun puolesta on instrumentaalinen itsekkyys: kehitysavun leikkaukset vahingoittavat suomalaisten mainetta. Avun määrä on symbolisesti tärkeää, ei välttämättä sen laatu. Pyyteettömän avun on kuitenkin oltava ulkopuolisen tarkkailijan – tai veronmaksajan – silmin arvioituna tehokasta, muutoin se jää tunteelliseksi hölmöydeksi."
---
http://caalim68.puheenvuoro.uusisuomi.fi/196049-kehitysavun-leikkaus-on-hyva-juttu
"Olen lukenut Sipilän hallitusohjelman kehitysapua koskevia linjauksia hyvillä mielin. Viimeinkin meillä on hallitus, joka uskaltaa puuttua vihervasemmiston pyhistä lehmistä pyhimpään: kehitysapuun.
Muutin sodan jaloista Somaliasta Suomeen vuonna 1992 ja olen elänyt täällä jo kaksi vuosikymmentä. Muistan silti elävästi miten vahingollista ja haitallista kehitysapu on Somalialle. Kehitysapu nykyisessä muodossaan estää tehokkaasti paikallisen teollisuuden ja kaupankäynnin kehittymisen. Miksi minun kannattaisi perustaa T-paitoja tuottava tehdas, kun voin pukeutua lahjoituksina saamiin vaatteisiin?"
---
http://yle.fi/uutiset/suomessa_asuva_nuori_somali_neuvoo_maanmiehiaan_alkaa_tulko_tanne/8028787
"– Afrikkalainen nuori hellii mielessään häikäisevää mielikuvaa Euroopasta. Hän arvelee, että täällä rikastuu, pääsee naimisiin kauniin naisen kanssa ja voi ostaa hienon auton. Haave ei täällä toteudu."
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
MitenSeNytMenikään
18.6.2015 16:04
Syyriassa on kymmeniä miljoona pakolaisia. Millä rahalla Suomi tai Eurooppa heitä auttavat? Sen sijaan, että Emma Kari vain keskittyy sormella osoitteluun, voisi hän antaa konkreettiset keinot ja laskelmat ratkaisuihin, mutta onhan se tietysti hienompaa käyttää sekin aika kaiken maailman "minä välitän" -kuvabannereiden photoshoppailuun.
Emma Karin yli 6000€ kuukausipalkalla on helppo huudella, että jokaisen pitää antaa lisää rahaa muiden auttamiseen. Samaan aikaan vanhukset lojuvat vanhainkodeissa päivät pitkät paskat housuissa ja työttömiä on puoli miljoonaa.
Ja tosiaan kannattaisi Emma Karinkin vähän tutustua tarkemmin siihen, että miksi kehitysapu ei toimi.
PS. Emma Karikin varmasti sisimmässään ymmärtää, että maapallollamme on aivan liikaa ihmisiä, joiden määrä kasvaa siis kokoajan ja mikään taho ei kykene kaikkia pelastamaan. Surullista, mutta totta. Maapallon rikkauksen keskittyminen aiheuttaa myös ennen pitkää sen, että koko nykyisen kaltainen järjestelmä luhistuu.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
Silmänimäaukisaan
18.6.2015 16:32
Pystyisivätköhän emma karit ja muut idealistiset maailmanparantajat lukemaan ja ymmärtämään yllä linkattuja kirjoituksia aiheesta vai kuitataanko nekin vain rasistiseksi persuläpäksi?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
muxaddar caleb
18.6.2015 18:16
Pakottaako joku pakenemaan? esim itse suomalaisena jos tänne joku vihamielinen taho tulisi itsehän jäisin taistelemaan ENKÄ JUOKSISI KARKUUN?!?. Ohhoh. Muutenkin meidän pienellä maallamme tuskin on mitään intressipohjaa ottaa (elintaso)pakolaisia tänne lisää. Eikö pakolaiskiintiöt riitä? Nti Kari tuskin on sisäistänyt sitä asiaa että kun sen pakolaishanan avaa kunnolla, se virta on loputon. Suomella ei yksinkertaisesti ole resursseja toimia maailmanpelastajana.
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
NOMAD_1
23.6.2015 12:01
Taisteleminen on huomattavasti helpompaa, kun sinulla on Suomen armeija takanasi varustamassa/aseistamassa (ja oikeastaan vaatimassa sinua riveihinsä) - siis verrattuna siihen, että vain vastassa on armeija, eikä itsellä välttämättä ole edes riittävästi ruokaa ja puhdasta vettä, aseista puhumattakaan... Tässä tilanteessa taisteleminen saattaa olla yhtä järkevää kuin veitsen tuominen pistoolia vastaan (kaikilla ei ole riittävästi väkeä, ideologiaa ja johtajaa käydäkseen passiiviseen vastarintaan Intian ja Gandhin tavoin).
Toisaalta pelkkä pakolaisten tänne tuominen on todellakin naiivi tavoite ja loppumaton urakka. Ainoa kestävä ratkaisu on puuttua niihin syihin, jotka saavat ihmiset vaarantamaan henkensä Eurooppaan päästäkseen ja vieläpä maksamaan tästä tuhansia euroja (tai ottamaan matkan velaksi ihmisiltä, jotka varmasti perivät saatavansa korkojen kera). Tähän ei kuitenkaan riitä intoa niin kehitysavun/maahanmuuton kasvatuksen puolustajilla kuin vastustajillakaan.
NOMAD_1
23.6.2015 12:48
Paljon on puhetta kehitysavun laadusta, mutta kukaan ei oikein tarkenna, mistä tässä on kysymys. Sekä kehitysavun/maahanmuuton puolustajat että vastustajat yrittävät ratkaista pelkkää seurausta, koska syyhyn puuttuminen on liian vaativaa (mikä on kuitenkin yhtä hyödyllistä kuin laastari ampumahaavaan). Syyhyn puuttuminen kun vaatisi meitä länsimaalaisia laskemaan elintasoamme, koska maapallon elintärkeä luonto on jo nyt ylikuormitettu:
http://www.footprintnetwork.org/en/index.php/GFN/page/earth_overshoot_day/
Ihmiset lopettavat henkensä vaarantamisen, jos heillä on mahdollisuus kohtuullisen toimeentulon ansaitsemiseen kohtuullisella työpanoksella - siis tilaisuus rakentaa elämää kotimaassaan. Kehitysapu pitäisikin suunnata edellisen toteuttamiseen. Afrikassa varmasti riittää maata ja jokunen hallitus, joka sallii länsimaisella tekniikalla varustettujen maatilojen perustamisen. Sinne sitten palkataan paikallisia ihmisiä, jotka kohtuullista toimeentuloa vastaan sitoutuvat olemaan hankkimatta yli kahta lasta (tai olemaan tekemättä lisää lapsia, jos jo on kaksi tai enemmän). Jos toimeentulo todellakin on kohtuullinen, niin nälkää näkevissä maissa ketään ei tarvinne pakottaa töihin. Ja jos joku niin haluaa, niin nähköön nälkää rajatta laajenevan perheensä kanssa (lapsia voidaan toki ruokkia, mutta vanhemmat kärsiköön oman toimintansa seurauksista). Kun ihmiset ajan kanssa sitten alkavat luottaa mahdollisuuteen oman toimeentulon hankkimiseen, niin väestönkasvukin hidastuu, toivon mukaan pysähtyy ja jopa kääntyy laskuun länsimaiden tavoin (pari miljardia olisi aivan riittävä väestö tälle planeetalle).
Ahkeria ja kyvykkäitä työntekijöitä sitten ylennetään ja lopullinen tavoite on koko tilan jääminen paikallisten hoitoon. Tällöin ulkomaiset alullepanijat vapautuvat uusien maatilojen perustamiseen. Parhaassa tapauksessa myös paikallisia voidaan siirtää uusien tilojen perustamistyöhön, jos ahkeria/kyvykkäitä on enemmän kuin mitä yhdellä tilalla tarvitaan. Tässä on työtä ja se vie varmasti pitkänkin ajan. Tällainen kehitysapu voi kuitenkin toimia, koska sitä ei tarvitse pakottaa kenellekään. Käytin tässä maatilaa esimerkkinä yksinkertaisuuden vuoksi, mutta miksi samaa konseptia ei voisi soveltaa työkalujen, vaatteiden tms. tuottamiseen? Lopullinen tavoite olisi se, että kaikki perustoimeentuloon kuuluva tuotettaisiin yhteisvoimin eli siihen liittyvä työnjako olisi yhteiskunnan keskeisin tehtävä. Välttämättömän toimeentulon tuottava työ jaettaisiin siis tasan vapaan työvoiman kesken. Tämän jälkeen voidaan siirtyä tuottamaan myös sitä, mikä on tarpeellista ja hyväksi ihmisislle. Edelleen miksi tilaa ei jäisi yksityisellekin yrittämiselle eli sen tuottamiselle, mitä ihmiset haluavat? On kuitenkin intuitiivisesti totta, että välttämätön/tarpeellinen tulevat ensin - miten kenelläkään voisi olla oikeutta luksus- ja mukavuustuotteisiin sekä palveluihin niin kauan kuin kaikilla ei ole mahdollisuutta perustoimeentulon ansaitsemiseen (kukaan ei sallisi tätä oikeutta muille, joten emme voi vaatia sitä itsellemmekään).
On tärkeä huomata, etten ole tässä antamassa kenellekään mitään ilmaiseksi. Puhun ainoastaan kaikkein perustavimmasta ihmisoikeudesta eli mahdollisuudesta kohtuullisen toimeentulon ansaitsemiseen kohtuullisella työpanoksella. Toisaalta tämä on myös perustavin ihmisvelvollisuus eli oman toimeentulonsa ansaitseminen. Tähän kykenemättömät ovat eri kysymys koskien hyväntekeväisyyttä/armeliaisuutta. Tätäkään ei saa sivuuttaa, mutta tärkeintä on se, miten välttämätön/tarpeellinen työ jaetaan työkykyisten ihmisten kesken. Edelleen vapaata taloutta/yrittäjyyttä on syytä sallia, mutta se ei saa mennä perustuotannon edelle, eikä se saa ylikuormittaa elintärkeää luonnollista ympäristöämme (saasteilla tai ylikulutuksella).
Aloitin kehitysavun laadun kartoittamisesta, mutta lopulta hahmottelin perustavat abstraktit periaatteet, joita koko ihmiskunnan pitäisi noudattaa: ensin tulee välttämätön, sitten tarpeellinen ja ihmisille hyväksi oleva ja lopulta vapaa talous sekä yrittäjyys - kaikki tämä kuitenkin sen katon alla, jonka luonnontieteilijät arvioivat, ja jota tarkennetaan sitä mukaa, kun saamme lisää dataa viimeisimmän arviomme seurauksista. Tämä on järkevää ja sillä on empiirisen luonnontieteen tarjoama tosiasiallinen perusta (toisin kuin kapitalistisella rationalismilla, jonka mukaan vapaasti kasvava talous eli suunnatta sekä rajatta lisääntyvä kulutus on ratkaisu jo nyt ylikulutetun, saastutetun ja liikakansoitetun maaPALLOn ongelmiin). Asetin tässä vastakkain empiirisesti todennettavat tosiasiat ja käsitteellisesti ristiriitaisen rationalismin - kummalle puolelle sinä asetut? Kyse on tällä hetkellä välimereen hukkuvista pakolaisista, mutta lopulta siitä riippuu koko ihmiskunnan tulevaisuus...
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin
shiwan8
24.6.2015 09:27
Onko ihminen lajina länsimaissa edelleen keskimäärin niin tyhmä, että nämä mielipidemuokkauskirjoitukset vastakkainasetteluineen menevät täydestä? Oikeasti, kuka noin asenteellisen kirjoituksen edes ottaa tosissaan?
Vastaa kommenttiinVastaa kommenttiin