Vuosi 1918, Fordin tehdas. Ajalle tyypillisesti työpäivien pituus on noin 16h, koska työntekijöitä tarvitaan kellon ympäri teollistuneen yhteiskunnan pyörittämisessä. Mutta, Ford Motor Company on eri mieltä. Se lyhentää työntekijöiden päivät 8 tuntiin ja tuplaa näin työntekijöiden palkan. Sen seurauksena tehtaan tuotto kasvaa ennätyksellisiin mittoihin. Työntekijät ovat keskittyneempiä ja tuotteliaampia saatuaan levätä hyvin. Ihmisaivot jaksavat työskennellä noin tunnin yhteen putkeen, jonka jälkeen ne tarvitsevat vartin tauon. Tunti ja vartti. Tunti ja vartti.
Lyhyemmät työpäivät eivät ole mikään uusi toive. Asiasta kampanjoitiin jo 30- ja 40-luvuilla, jolloin banderollein ja mainoslehtisin vaadittiin, että työpäivä tulisi lyhentää nelituntiseksi. Asiaa perusteltiin mm. vähenevällä masennuksella, kuten alla oleva kuvitus 1940-luvulta näyttää.
12-16 tunnin työpäivistä saavutettu 8 tunnin työpäivä on tietysti pyhä normi, johon ei missään nimessä saisi kajota. Ei edes sittenkään, kun 6 tunnin työpäivä on todistettu monta kertaa 8 tunnin päivää tehokkaammaksi. Ruotsissa 6 tunnin työpäivät tekivät hoitohenkilökunnasta 20% onnellisempaa ja 64% tuotteliaampaa. Pomoista 6/10 huomasi työn tehon parantuneen selkeästi työtunteja vähentämällä (lähde; Ohio University).
Eikä sitä jaksaisikaan suorittavaa tekemistä 8h putkeen päivittäin. Eihän mitään harrastuksiakaan odoteta kenenkään tekevän 8h putkeen yhdellä ruokatauolla ja parilla vessapiipahduksella. Kerropa lukeneesi joka päivä 8h putkeen tai katsoneesi Netflixiä saman ajan – tai herra jumala, urheilleesi tai pelanneesi pelejä 8h/päivä – ja saat osaksi hyvin huolestuneita katseita. Ettei nyt menisi tuo suorittaminen yliampuvaksi…? Pitäisikö sinun vähän vähentää?
Mutta, ei töissä. Ei työtehtävissä. Ei siellä, missä meidän pitäisi jaksaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen, vieläpä skarppina.
Alex Soojung-Kim Pang tutki kirjassaan ”Rest: Why You Get More Done When You Work Less” (Lepää; Kuinka saat enemmän aikaa vähemmällä työllä) lyhyen työpäivän positiivisia vaikutuksia. Historiasta löytyi useita merkkihenkilöitä, jotka työskentelivät lyhyitä päiviä, joita rytmittivät tauot. Otetaan tähän kaksi herraa:
- Charles Darwin; 2 kertaa 90 minuuttia aamulla, myöhemmin päivällä 60 minuuttia lisää töitä.
- Matemaatikko Henri Poincaré; klo 10 – alkuiltapäivä. Alkuillasta lisää töitä klo 17-19.
Olemme osa luontoa ja lajina hyvin tuore tällä maapallolla. Nykyisenkaltainen vaativa teollistunut työ on maailman historian mittakaavassa vasta pieni alkusolu. Aivojamme ja meitä ei ole rakennettu paahtamaan tauoitta opiskeluiästä eläkeikään saakka.
Kuten sanonta kuuluu, ”Hautausmailla makaa paljon ahkeria työnpuurtajia, korvaamattomia työn sankareita”.
- SuperAssari Maarit
----------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 30 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit