Hain avoinna olevan toimistovirkailijan työpaikkaa asianajotoimistosta. Haastattelu sisälsi kolme haastattelukierrosta; videohaastattelun, rekrytoijan haastattelun ja vielä työnantajan haastattelun. Pääsin hyvin läpi kaksi ensimmäistä haastattelua, ja rekrytoija lupasi ilmoittaa minulle viikon kuluttua, haluaako työnantaja tavata minut.
Odotin viikon. Odotin vähän pidempään kuin viikon.
Lopulta soitin rekrytoijalle. Esittelin itseni ja kysyin, olenko vielä mukana rekrytointiprosessissa, johon sain äkäisen vastauksen; ”Et ole, eikä tänne saa soitella! Minä ilmoitan itse, jos jatkoon pääsee!”.
Tyrmistyneenä lopetin puhelun. Mistään tällaisesta ei ollut aikaisemmin puhetta. Lupaus oli, että jokaiselle toisen kierroksen haastattelussa olleelle muutamalle henkilölle ilmoitetaan henkilökohtaisesti haastattelun tulos. Ei olisi pitänyt tulla yllätyksenä, ettei mitään kuulu. Valitettavasti edelleen normi on se, ettei työnhakuun saa edes ”Kiitos, tällä kertaa valintamme osui toiseen hakijaan” -viestiä.
Meni maku koko yrityksestä. Enkä ole ainoa. Rekrytoijan tökerö käyttäytyminen ja huono viestintä vaikuttavat yrityksen maineeseen merkittävästi. Varsinkin nuorempi sukupolvi (1980-luvulta eteenpäin syntyneet) levittävät sosiaalisessa mediassa sanaa hyvinkin nopeasti huonosti rekrytointia hoitavista yrityksistä.
Rekrytointiviestinnälle huonot arvostelut
Kauppalehden artikkelissa ”Moni yritys mokaa rekrytoinnissa – edes perusasiat eivät ole kunnossa” kerrotaan Aalto-yliopiston alumni- ja opiskelijajärjestöjen omistaman rekrytointiyritys aTalent Recruitingin tutkimuksesta. Noin 800 haastatellun nuoren vastausten perusteella yritysten saama rekrytointiviestinnän arvosana oli julmetun huono. Huono viestintä oli ykkösenä, kun nuorilta kysyttiin, miksi he olivat rekrytointiin tyytymättömiä. 54 prosenttia vastaajista piti huonoa viestintää pahimpana virheenä kokemissaan rekrytoinneissa.
Yritysviestintään panostetaan yleensä muutoin – verkkosivut ovat kunnossa, some on kunnossa, asiakaspalvelu on kunnossa – mutta rekrytointiprosessissa luistellaan läpi helpoimman kautta.
Vaikka rekrytointi olisi ulkoistettu, rekrytoinnista jäävä huono mielikuva vaikuttaa rekrytointiyrityksen maineeseen. Tämä taas johtaa siihen, etteivät rekrytointipalveluita käyttävät yritykset tavoita parasta hakijakantaa, kun sana huonosta kohtelusta on kiirinyt hakijoiden korviin.
Palautteen saaminen on tärkeää
Ymmärrettävästi nuoret hakijat toivoivat rekrytoijilta myös palautetta; miksi minua ei valittu? Huimat 91 prosenttia aTalent Recruitingin kyselyyn vastanneista koki, ettei saanut tarpeeksi palautetta.
Yrityksen positiivista mielikuvaa rekrytoinnissa lisäsivät nuorten mielestä toimivan viestinnän ja palautteen annon lisäksi selkeys prosessin etenemisestä ja sen aikatauluista.
Pörssiyhtiöillä voi olla vaikeaa toteuttaa näitä toiveita, mutta Kauppalehden artikkelin mukaan asiaa kannattaa harkita. Puska- ja someradio toimivat, ja nuorilla on hyvin, hyvin pitkä muisti. Muisti pelaa hyvin myös meillä vanhemmilla. Jos aion joskus vaihtaa työpaikkaa, kierrän kaukaa minua tökerösti kohdelleen rekrytointiyrityksen.
- SuperAssari Maarit
_______________________________
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 50 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssari