Olen käyttänyt Commodore 64:sta, muistan edelleen lankapuhelinnumeroni kotiin (8783230, jos joku epäilee) ja koko elämäni ajan minua on opetettu työelämän ’kahdeksasta-neljään’-rytmiä kohti. Se on normaalia ja kuuluu työelämään. Töissä käydään kahdeksasta neljään, piste. Tuo turvallinen, ihana rutiini päivästä päivään. Mitä tapahtuu, kun rytmiä ei enää olekaan?

Uusi tapa tehdä töitä
Uuden työpaikan myötä tuli eteen myös uusi tapa tehdä töitä. Ei olekaan työaikaa arkisin 8-16, vaan töitä tehdään tarvittaessa. Oma aika ei olekaan rajoitettu iltoihin ja viikonloppuihin, vaan se voi olla myös keskellä päivää. Ei olekaan ”toimistoa”, jonne matkataan aamuruuhkassa silmät sikkuralla. Tai on, mutta ei sinne ole pakko mennä. Yhtäkkiä onkin vapaus päättää milloin ja missä teen töitä, kunhan työt tulee tehtyä. Vaatii ison ajattelun muutoksen, kun rytmi muuttuu ja oma vastuu työstä kasvaa.

Samaan ajatteluun, ”ei ole väliä, milloin olet töissä, kunhan työt tulee tehtyä”, olen kyllä törmännyt aiemminkin. Se on lähinnä tarkoittanut joustoa ja työpäivän venyttämistä, ei niinkään aitoa valintaa. Aidon valinnanvapauden myötä oma vastuu korostuu. Oma ajanhallinta sekä itsensä johtaminen pitää olla hallussa. Välillä on haasteita sovittaa työtä ja vapaa-aikaa, kun muu maailma on vielä enimmäkseen vanhaan malliin ja aikatauluihin sidottua. Etukäteen suunnittelemalla saa asiat pääsääntöisesti sovitettua viikkoon. To-do-listasta muodostuu uusi ”rakas”, joka pitää susta huolta. Läppäri ja älykäs luuri erilaisine äppeineen muodostaa ”toimiston”, joka voi olla missä vaan, milloin vaan. Välillä se on kotisohvalla, välillä asiakkaan luona, kahvilassa tai toimistolla.

Ja mitäkö sitten tapahtui?
Harjoitusta on nyt takana muutama kuukausi ja oma uusi rytmi alkaa hahmottua. Huomaan, että oma ideaali rytmi on itse asiassa hyvinkin välimerellinen. Aamupalan ja tupla-espresson jälkeen koneelle aamupäiväksi. Sitten pidetään siesta, mutta urheillen/ulkoillen ja sen jälkeen lounas päälle. Muutaman tunnin breikin jälkeen tehdään taas töitä. Varsinkin näin sydäntalvella toimii loistavasti, koska pääsen nauttimaan upeista talvipäivistä ja satunnaisesti myös todistamaan sitä outoa valoilmiötä taivaalla, joka myös aurinkona tunnetaan. Kun työn teon jaksottaa päivään, saa paljon enemmän aikaiseksi, koska jaksaa paljon paremmin. Aivan joka päivä tämä ei tietenkään onnistu, mutta rytmin vaihtelu on vaan hyvä asia.

Mikä on sinun rytmisi?

- Superassari Saija
-------------------------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit