Rohkaistaanko työyhteisössänne henkilöstöä fraasilla ”Riittää, kun teet parhaasi”? Tämä lausahdus on kieltämättä tärkeä muistutus itselle omien voimavarojen rajallisuudesta varsinkin, jos satut olemaan joka paikan ylisuoriutuja tai työelämän ”kympin oppilas”. Esimiehenä tämänkaltaisia ympäripyöreitä tsemppiviestejä kannattaa kuitenkin varoa. Miksi? Koska työntekijät ovat keskenään hyvin erilaisia, ja nämä vakiintuneet kannustukset harvoin tarkoittavat yhdellekään työntekijälle täysin sitä, mitä esimies toivoisi.

Ylisuorittajia leimaa vahva sitoutuneisuus työhön ja voimakas halu menestyä omissa työtehtävissään. ”Kunnes kuolema (tai vähintään burn out) meidät erottaa” on monen töitä paahtavan ylisuoriutujan mielen perukoilla kuiskutteleva mantra. Ei, uupumuksen rajoilla häilyminen ei todellakaan ole se fiksuin tapa lähteä mittaamaan omaa menestymistä työssä. Ylisuoriutuminen johtaa ylikuormitukseen vaarantaen lopulta työssä jaksamisen ja alentaen yleistä hyvinvointia. Ylisuorittamisen yksi merkki on se, että työt ovat mielessä vapaa-ajallakin. Tällöin kannattaa miettiä, mitä ylisuoriutumisen tarpeelle olisi tehtävissä, ja mistä kohdista kannattaa aloittaa otteen hienovarainen höllääminen.

Ylisuoriutujille parhaansa tekeminen tarkoittaa helposti juuri uupumuksen rajoille itsensä ajamista. Ajatuksena voi olla, että en ole tehnyt parastani, mikäli en saa tehtyä työtehtävää ajoissa valmiiksi, joten teen sitä vaikka ylitöissä yön pikkutunneille asti. Tai parhaansa tekeminen voi olla sama kuin valmiin työn tupla- tripla- ja quadro-tarkistaminen, kunnes silmät verestävät ja tuskanhiki putoilee kahvikuppiin. ”Riittää, kun teet parhaasi” -lause esimiehen taholta voi tämänkaltaisille työntekijöille näyttäytyä lähinnä haasteena tehdä enemmän, paremmin, nopeammin.

Toinen ääripää työelämässä ovat alisuoriutujat – aidan matalimmasta kohdasta, ja tilaisuuden tullen jopa aidan alta menijät. Syitä alisuoriutumiseen on monia. Voi olla, että työ ei yksinkertaisesti vastaa omia henkilökohtaisia tarpeita ja toiveita. Toisaalta alisuoriutuja voi kokea, ettei saa työstä tarpeeksi kiitosta tai esimerkiksi riittäväksi kokemaansa palkkaa. Työ voi myös tuntua omaan osaamiseen nähden liian vaikealta – tai helpolta. Toki myös henkilökohtaiset ominaisuudet voivat olla alisuoriutumisen taustalla: kaikki eivät ole yhtä kunnianhimoisia tai heille tarkkuus ja ahkeruus eivät kerta kaikkiaan ole niin tärkeitä arvoja.

Luontaisesti alisuoriutumiseen taipuvaisille pomon kehotus parhaansa tekemisestä on vettä hanhen selässä, korvien välissä tapahtuva merkityksetön viuhahdus. Yhtä tyhjän kanssa. Toisaalta motivaation tai työn tarkoituksen kanssa kipuileville alisuoriutujille tämä rohkaisuksi tarkoitettu lause aiheuttaa helposti paineita ja tuottamatonta stressiä: Jälleen yksi määräys, jota en voi tai halua toteuttaa. Tällöin alisuoriutujan vaihtoehdoiksi jäävät lusmuilun peittely, selittely ja aidan alta kömpimisen jatkaminen.

Esimies voi kiireen keskellä ajatella, että en millään ehdi järjestää yksilökohtaisia kehityskeskusteluja, mutta tsemppaanpa kuitenkin koko yhteisöä kerralla parempiin tuloksiin. Totuus on, että ”Riittää, kun teet parhaasi” ei ole riittävää rohkaisua, kannustamista ja parempiin tuloksiin ohjaamista. Se voi, päinvastoin, heikentää koko työyhteisön tuloksentekokykyä ja hyvinvointia. Esimiehen tehtävässä tyhjiä motivaatiolauseita tärkeämpää on tutustua alaisiinsa aidosti, tarkastella sitä, mikä heitä motivoi ja mitkä ovat juuri heidän heikkoutensa. One size doesn’t fit all. Työyhteisöissä kaivataan yksilöllistä palvelua; esimieheltä alaisille.

Joskus voimavarat tai aika eivät yksinkertaisesti riitä työhön paneutumiseen tarpeeksi suurella intensiteetillä. Tällöin parhaansa tekeminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä fiksuinta vetoa, eli hoitamattomien tehtävien delegointia. Jos oman firman sisällä ei ole mahdollisuutta delegointiin kuormittamatta kohtuuttomasti muita, on ulkopuolinen apu mainio valinta. Esimerkiksi #SuperAssareilla on vuosien kokemus työssä uupumisen ja tekemättömiin tehtäviin liittyvien hätätilanteiden ehkäisystä.

- SuperAssari Sanna

-----------------------------

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 30 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerin työhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit