Epätodellista

... ja tämä ei tietenkään tarkoita että nurja luonteeni olisi ykskaks kokenut kääntymyksen. Päivä oli vain niin auringontäyteinen, ja palstalla siitä sai nauttia reilut kahdeksan tuntia! Sellaisenkin ihmeen koin, että kun kastelin kurkuntaimia peräti viidesti, poloiset kaksi sirkkalehteä saivat päivän aikana kolmannen kaverikseen... kasvun suuri ihme!

Ajattelin myös, että voi ihminen olla 'köyhä', kun ei sillä ole muuta kuin arkisin työ ja iltaisin/viikonloppuisin viljelyhommat. Siis ei minkäänlaista sosieteettia. Ei palstalla ole mikään pakko joka päivä käydä, sillä luonto hoitaa hommat ja kasvit kasvavat katsomattakin. Ei vain ole mitään syytä fillaroida suoraan tähän pakettitaloon (julkisivuremppa). Itsekseen täällä sitten istuisin...?

Vaan kun ei ole menofiilistä joka kannustaisi ihmisten pariin. Senpä vuoksi tässä fiilistelen yksinäisenä, onnettomana, vanhenevana tanttana...

... silläviisiin päiväntäyteinen olo. Laskin tässä, että vaikka olen luullut olevani enimmän osaa vuorokaudesta ihan muualla, vietän kämpällä kuitenkin n. 12h. Näistä toki kahdeksan tuntia nukkuen, joten loppujen lopuksi neljä muuta kämppätuntia on aika vähän jos funtsii että siinä on kotihommat yms...

Fillarilla töihin ja (stadin kautta ehkä) palstalle, kotiin kasin, ysin aikaan. Happea saa sekä levollisen mielen. Se asia on siis kunnossa. Yksinäistä kuitenkin joskus; tänään viimeksi tuli asia mieleeni. Tiesin pääseväni töistä etuajassa, joten repussani oli uusi fillarisatula sekä jarruvaijeri, ja tietenkin öljyä sekä työkaluja. Töistä polkaisin Pikkuhuopalahden rantsuun ja aloin fixata fillaria uuteen uskoon.

Muut sain (satulan vaihdettua, ohjaustankoa korotettua, ketjut öljyttyä), vain jarruvaijeri jäi kesken. Tämä siksi, etten ole milloinkaan sellaista vaihtanut. Nyt kyllä tiedän kuinka se tehdään ja teenkin ensi tilassa. Välillä tuli kuitenkin mieleen, että onko minun PAKKO tehdä tai yrittää tehdä tällaisia juttuja ihan itse ja ihan yksin...

Oliskohan sitä loman vai saikun tarpeessa? Tiedä häntä, vaan näin kuitti jälleen kerran vaikuttaa pahaenteiseltä. Jussista viis, en liiku silloin sen kummemmin kuin muina päivinäkään.

Palstalla oli mukava parituntinen;lämmintä riitti ja kosteuttakin oli kohtalaisesti. Sain kasteltua maat naapurin lainaletkulla, ja ennen lähtöäni peittelin herkimmät viljelykset.

Luulen että vetäydyn yöpuulle ennen kuin arvaakaan...

... puhkimpi, jos sellainen sana on olemassa... Aamulähdön jälkeen vasta ysiltä kotiin, pikainen suihku ja ruoka ja laskumaksujen kimppuun. Jo se riittää väsyttämään...

Nyt on mentävä petiin, ei muu auta.

... onko sitä? Kaksi päivää töissä, ja olen jo aivan puhki! Seuraavaan lomaan kaksi kuukautta... Töitä piisaa ihan sikana, eikä saman päivän aikana oikein ehdi kaikkea tehdä niin kunnolla kuin haluaisi ja olisi tarpeen. Milloin ne sitten tekee kun ylitöitäkään ei saa tehdä?

Tänään olin systerin palsta-alueella grillijuhlissa. Elävää puhallinmusiikkia, kyllä oli hienoa kuunnella kesäillassa... sitten muuta meininkiä eli kirppari, kahvia ja leivonnaisia, makkaraa... Palstat alkavat olla aika vehreässä kunnossa, ja useat kukkalajikkeet kukkineet, kukassa tai vasta nupulla.

Palatessani 'piipahdin' omalla palstalla. Sateiden jälkeen maa oli niin pehmeää ja rikkaruohot niin rentoja, että innostuin putsaamaan jopa käytäviä jotka yleensä ovat niin kovaksi tallattuja, ettei rikkoja saa irvistämälläkään ylös. Toista tuntia siellä kykin...

... meni oikeastaan hukkaan. Syy siihen on talon julkisivuremppa ja etten pääse parvekkeelle tsekkaamaan ulkolämpötilaa. Koska perjantai oli aurinkoinen mutta viileähkö, kuvittelin että myös lauantai oli auringosta huolimatta kylmä. Katin villat; pyörähtäessäni illasta palstalla, huomasin olevani aivan väärissä kamppeissa ja että päivä oli ollut ilmeisen helteinen (paukahtihan ukkonen illalla).

Ulkonautiskelun sijasta olin möbleerannut kämppäni: vaihdoin petin takaisin pikkuhuoneeseen ja sieltä työpöydän tuvan puolelle. Jotenkin normaalimpi järjestys tämä kuin että nukkumistila on koko ajan silmien alla. Katsoo nyt kuinka kangaspuuvärkkien kanssa voi nukkua.

Tänään ei sitten tarvinnekaan mennä palstalle, ainakaan olemaan. Asteita on niukin naukin päälle kymmenen. Säälittelin fillariani, joka on ollut jo usean viikon paljaan taivaan alla, satoi tai paistoi. Saataisiinkohan tänne jokin kevytkatos rempan ajaksi...

... tuli tänään postiluukusta: Etuovi.comin asuntoilmoituslehdykkä. Sitä luen hartaasti kuin parastakin viihdykettä. Lehden lisäksi käyn päivittäin nettisivuilla, samoin kuin Oikotien vastaavilla myyntisivuilla. Siellä tosin on likimain samat ilmoitukset...

Hurrah, sain paikan hampaaseeni tänään! Olo on juhlava, sillä Helsingin hammaslääkäriaikatilanteen tietäen tämä oli lottovoitto. Tosin joutuuhan siitä muutaman euron maksamaankin kun on päivystysaika. Kuitenkin, kun ei tarvitse odottaa kuukausitolkulla tämä on hienoa!

Olo on aika kuitti; lieneekö eilinen reissaaminen vaikuttamassa vielä, vai palstapäivä, vai muut harmit. Mene ja tiedä. Ne muut harmit saattavat olla kohta ohi, sillä yhdellä sähköpostilla saatoin onnistua eliminoimaan ne ainakin toistaiseksi. Kyllä Internet / sähköposti on hyvä ohjelma!

... ihan kohta pääsee nukkumaan ihanata. Aikainen herätys sekä päivään liittyvät reissaamisjutut väsyttävät kummasti. Toivottavasti poju oli tyytyväinen päiväänsä; 16 vuotta täytetään vain kerran, ja jotenkin se on mielestäni enemmän kuin esimerkiksi 17?

Käytiin siis lahden takana lyhyellä päiväristeilyllä. Oli onneksi lämmintä, joten kaupungilla oli kiva dallata. Syötiin ulkona (kirjaimellisesti) ja muu aika meni sitten täsmäshoppaillen. Epätoivoista kun vastassa on ehdoton nuori...

Huomennakaan ei voi loisia pitkään untuvissa, sillä pitää ottaa puhelin kauniiseen käteen heti aamusta, jos vaikka saisi särkyajan hampilääkäriin.

Käväisin aamusta tk:ssa kipeytyvän kyynärpääni vuoksi. Lääkäri ei osannut suoralta kädeltä sanoa mitä olisi tehtävissä, vaan lupasi kysyä kollegoilta konsultaatioita sekä soittaa sen jälkeen minulle. Iltapäivällä hän soitti, ja antoi suullisen lähetteen - fillarikauppaan.

Saattaa olla, että ikivanha ajokkini sekä myös vanha kroppani eivät enää kulje synkassa, vaan kroppa narisee. Ohjauksessa tai sen säädöissä saattaa olla jokin joka ei enää pelitä yksiin. Olen jo suunnitellutkin vieväni osan lomarahoista pyöräliikkeeseen - ehkä heinäkuun alen aikana.

Loppupäivä meni palstalla pikkuhiljaa. Kitkentää, oreganon istutusta, taimien hoitoa etc. Alkuun oli tosi kylmä, iltaa kohti lämpeni huomattavasti. Toivottavasti se tietää hyvää huomiselle Tallinnan reissullemme juniorin kanssa. Mitähän hyvää tietänee kun yhdestä alaleuan hampaasta putosi juuri puolet pois???

... olisi hyvä jos voisi varata loma-aikansa. Tosin viime kesänä olisi varmaan monien lomat jääneet pitämättä. Toisaalta hyvä että on vain kaksi viikkoa tällä erää, jos on näin kylmä; jos lämpenee kun palaan töihin ottaa päähän :(

Aamulla eka tontille, sieltä stadiin. Tuli pyörähdettyä Kauppatorillakin, ja ostettua pari tainta. Ja, juotua tietysti kahvit. Sitten suoraan palstalle, jossa aika kului iltaseiskaan. Systeri kävi hakemassa viinimarjan lehtiä sekä hänelle varaamiani taimia. Mukava rupattelutuokio samalla, turhan usein ei tule oltua yhteyksissä F2F.

Nyt hehkuu poskilla, ja on melkoisen raukea olo. Heitän valmistamani lohi-vihersalaatin ääntä kohti ja painun yhteen miitinkiin vielä tänään.