Vapaa media

Ulkomailla liikkuessani ja paikallisten ihmisten kanssa keskustellessani olen huomannut, kuinka suuri asia meidän vapaa mediamme on. Sitä tuskin monetkaan täällä tulevat ajatelleeksi. Itse olen pitänyt sitä avaimena moniin asioihin.
Esimerkiksi hiljan olen puhunut vasemmiston ja oikeiston edustajien kanssa maassa, jonka hallituksessa on korruptoituneisuutta. Kummaltakin laidalta ihmiset ovat sanoneet minulle, että oikeastaan se mikä puolue on vallassa ei ratkaise maan asioita, poista työttömyyttä ja velkaantuneisuutta ja ihmisten tyytymättömyyttä. Ei siksi, että vallassa oleville on tyypillistä korruptoituneisuus, ovatpa he minkä puolueen jäseniä tahansa. Valta sokaisee heidät ja sukulaisuus- ja ystävyyssuhteista aletaan ”huolehtia”.
Olen kysynyt miten maan lehdistö tähän suhtautuu. Se on aina valtaa pitävien kanssa kimpassa, ja hyötyy tilanteesta myös. Lehdistö ei ole vapaa eikä puutu epäkohtiin kuten korruptioon.
Siinä sitten olen huomannut, että sellainen pelihän ei meillä vetele. Miettikää vaan miten moniin väärinkäytösyrityksiin ja mokiin meillä juuri lehdistö on puuttunut ja puhkaissut kuplia.
Eikä se ole mitään mutua että minusta tuntuu että lehdistömme on vapaa ja rohkea. Toimittajat ilman rajoja -järjestö on sijoittanut Suomen neljänä vuonna maailman vapaimmaksi maaksi.

Journalistien vapaudesta ilmestyy maanantaina kirja. Sen mukaan meidänkin journalisteillamme ongelmia kuitenkin on, joskin vähän erilaisia.
-Journalistin vapaus ei Suomessakaan ole itsestään selvää ja ongelmatonta. Vapautta koettelevat muun muassa internetin tuoma uusi toimintaympäristö sekä työolosuhteiden ja toimituskulttuurien muutos, sanovat kirjasta tiedottavat.
Kirja perustuu Tampereen yliopiston Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskuksessa (COMET) tehtyihin tuoreisiin tutkimuksiin.
Eliisa Vainikka kuvaa artikkelissaan toimittajan verkko-osallistumiseen liittyviä vapauksia ja pakkoja sekä toimittajan yksityisen ja ammatillisen minän suhdetta sosiaalisessa mediassa
Esa Reunanen pohtii toimittajahaastatteluihin ja kyselyyn perustuvassa artikkelissaan journalistien halua ja mahdollisuutta ottaa kantaa poliittisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Tutkimuksen perusteella toimittajat haluavat nostaa esiin epäkohtia herättämällä niistä keskustelua ja arvioimalla kriittisesti esitettyjä väitteitä. Reunasen mukaan toimittajat haluavat työllään vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin mutta välttävät sitoutumista poliittisiin ryhmittymiin.
Juuri niin on hyvä.

Kirjoitettaessa soi uutiset :)