Retket ovat kivoja. Erityisesti retken, eikun retkieväiden suunnittelu, niiden tekeminen, sopivan syöntipaikan etsiminen ja kohokohtana tietysti syöminen. Kröhöm! Edellisestä retkestä ehti vierähtää silti melkein kaksi kuukautta, ennenkuin heräsin naapurustoni upeaan syysruuskaan ja sen nopenevaan hiipumiseen...
Olen asustellut Itä-Helsingissä jo pari vuotta, mutta Kruunuvuorenrannan hylätyillä huviloilla käynti on vain siirtynyt ja siirtynyt. Lopulta Lauran blogin ja muutaman ystävän innoittamana päätin vihdoinkin suoriutua sinne.
Eväät tietysti hoidettiin kuntoon hyvissä ajoin edeltävänä päivänä, ja tälläkertaa ruokalistalle pääsi kesäkurpitsa-palsternakkafrittata, CocoVin raakasuklaa ja Jallukahvi. Raportoin teille raakasuklaakokeiluistani vähän myöhemmin, mutta frittataraportti seuraa änyyteenyt.
Frittata tarkoittaa ainakin mun ruuanlaittosanastossa tuhdimpaa munakasta. Jonka sisältö on raastettu. Jos sisältö olis viipaloitu, sanoisin tekeväni tortillaa. Eniveis, munakashan tää on kummassakin tapauksessa! Tähän retkievääseen tuli kasvissyöjäseuralaisen iloksi kesäkurpitsaa ja palsternakkaa, mutta tein samassa syssyssä myös lounasfrittatan itelleni ja laitoin siihen lisäksi chiliä ja katkarapuja. Chorizo toimis myös, njaaam... mutta ei sitä siis tälläkertaa! (Hälsans köketillä on muuten hyvää soijachorizoa, suosittelen "makkaranhimoisille" kasvissyöjille)
Tein evästä ihan vain kahdelle, niin munakkaaseen tuli puolikas raastettu kesäkurpitsa, josta puristetaan neste pois ennen pannulle lisäämistä. Palsternakkaraastetta tuli pari desiä. Valkosipulinkynnenkin raastoin sekaan. Ja kun näitä raasteita on paisteltu tovi (että saadaan vähän nestettä haihtumaan) ne sekoitetaan 2-3 egun ja juustoraasteen kanssa ja lykätään pannussa uuniin. Oon nyt hurahtanut panko-korppujauhoihin, joten ripottelin niitä frittatan pintaan. Frittata on valmis kun se on nätisti ruskistunut pinnasta. Sen voi syödä heti (kuten tein sille mun lounasversiolle) tai jäähdyttää ja vaikkapa vielä laittaa kahden palan väliin jotain ekstraa eväsretkeä varten (laitoin srirachan kanssa paistettua soijanakkia).
Kruunuvuorenranta oli mun, seuralaisen ja lainakoira Sahramin mielestä erinomaisen hyvä retkikohde, joten nyt mestoille ihmiset, heti, tänä viikonloppuna! Kevään tullen ei ehkä enää paljon nähtävää ole: huvilat ränsistyvät kovaa vauhtia, ja uuden asuinalueen tieltä tämä nähtävyys ilmeisesti viimeistään katoaa. Se on kuulkaas nyt mentävä! Suosittelen myös lämpimästi jallukahvia/minttukaakaota termariin. Ja Instagramista näkee muuten kuvia mm. siitä frittatan lounasversiosta, raakasuklaakokeiluista, huviloista ja kaikenlaisesta. Hyvää viikonloppua!