SuperAssarit

Hyvä johtajuus on vähän kuin hyvä vanhemmuus: Riittävä määrä itsenäisyyttä holhottaville; ymmärrystä siitä, että sinun tehtäväsi on toimia esimerkkinä alaisillesi; avoimuutta ja selkeää kommunikaatiota; johdonmukaisuutta ja reiluutta kaikkia holhottavia kohtaan sekä tietoisuutta siitä, että jokainen alainen on oma itsenäinen yksilönsä, eikä heitä voi puristaa 100% juuri sellaiseksi kuin sinä haluaisit. Siinä, missä lapset tarvitsevat hyvää vanhempaa kasvaakseen itsenäisiksi, vahvoiksi aikuisiksi, myös työntekijät tarvitsevat hyvää johtajaa kasvaakseen entistä motivoituneimmiksi ja paremmiksi työntekijäksi.

Hyvällä johtajalla – kuten hyvällä vanhemmalla – on tiettyjä ominaisuuksia, jotka auttavat häntä saamaan parhaimman irti suojateistaan. Oletko sinä jo hyvä johtaja?

1. Olet halukas kokeilemaan uutta
Hyvät johtajat suosivat tiettyjä tapoja ja käytäntöjä, koska ne ovat tehokkaita – ei siis siksi, että kun näin nyt on aina tehty ja kun tämä nyt vaan kuuluu tämän firman henkeen. Hyvä johtaja antaa myös alaisilleen tilaa kokeilla uutta ja innovoida.

2. Kohtelet alaisiasi ihmisinä
Joidenkin johtajien mielestä työntekijästä saa parhaimman irti, kun tätä vähän uhkailee ja pelottelee. Hyvä johtaja ei kuitenkaan sorru tällaiseen harhaiseen käsitykseen, vaan kohtelee työntekijöitään ihmisinä. Työntekijä ei ole hänelle kuluerä tai pakollinen paha, vaan mahdollisuus.

3. Sinulla ei ole suosikkeja
Työntekijöiden moraalin saa parhaiten tapettua – uhkailun ja pelottelun lisäksi – arvottamalla työntekijät suosikkeihin ja inhokkeihin. Jos jotakuta suositaan selkeästi johtajan toimesta, muut työntekijät kyllä huomaavat tämän ja lakkaavat antamasta parastaan yritykselle. Kaikkia ihmisiä motivoi loppupelissä halu tulla nähdyksi ja arvostetuksi.

4. Kaikki ovat vastuussa asioista – myös sinä itse
Luotettavuuden korostaminen kehittää yrityksessä vallitsevaa työmoraalia ja rohkaisee työntekijöitä rehellisyyteen ja avoimuuteen. Nämä yhdessä luovat entistä parempaa hyvinvointia työpaikalle. Hyvä johtaja ottaa myös itse vastuun omista asioistaan, eikä vieritä omia töppäyksiä alaistensa niskaan. Johtaja, joka uskaltaa olla inhimillinen ja tehdä virheitä, on myös työntekijälle läheisempi ja motivoivampi.

5. Pyydät nätisti
Kohteliaisuus ei koskaan ole huono idea. Hyvä johtaja osaa pyytää alaisiltaan asioita, työsuoritteita, vastauksia jne. kohteliaasti ja asiallisesti. Rääkyminen, huutaminen ja vaatiminen johtavat nopeasti työntekijän arvostuksen rapistumiseen ja työntekijä, joka ei arvosta työpaikkaansa tai esimiestään, ei myöskään tuota yritykselle minkäänlaista lisäarvoa.

6. Annat tukesi
Hyvä johtaja rakentaa vankkaa luottamussuhdetta alaisiinsa antamalla näille tukea ja opastusta sopivissa määrin. Ketään ei tarvitse pitää kädestä, mutta toinen ääripää eli työntekijän jättäminen leijonille oman onnensa nojaan, ei myöskään toimi. Hyvä johtaja tietää, missä menee alaisen itsenäisyyden ja tuen tarvitsemisen kultainen keskitie.

7. Poistat esteitä
Siinä, missä huono johtaja lappaa kapuloita rattaisiin, hyvä johtaja huomaa nämä kapulat ja ryhtyy yhteistuumin alaistensa kanssa poistamaan niitä, jotta rattaat liikkuisivat taas tehokkaasti ja vaivattomasti. Hyvä johtaja pyrkiikin helpottamaan alaistensa elämää omalta osaltaan ja ymmärtää, ettei työ ole alaisten ainoa (tai välttämättä edes SE tärkein) asia elämässä. Hän tietää, että ihmisten elämä koostuu useista asioista ja työ on yksi osa elämää; ei niin, että elämä on yhtä kuin työ.

8. Olet hyvä valmentaja
Valmentajat eivät seisoskele kentän laidalla ohjeita huutaen, vaan lähtevät mukaan tehtäviin, opettamaan alaisia esimerkeillä ja pysyttelevät lähietäisyydellä.

9. Annat palautetta ja kommunikoit avoimesti
Hyvä johtaja vaatii alaisiltaan kunnioitusta, ja vastapainoksi he antavat alaisilleen kiitosta, kehuja ja rakentavaa kritiikkiä, joiden avulla työntekijästä kuoriutuu esiin hänen paras versionsa. Työntekijäsi myös tietävät selkeästi, mitä heiltä odotetaan, ja osaat kuunnella myös heidän näkemyksiään ja neuvojaan kiperissä tilanteissa. Johtaja ei ratkaise mitään yksin, mutta tekee viimeisen päätöksen itsenäisesti.

10. Et ole kiva ja mukava vain siksi, että hyötyisit siitä tai välttelisit hankalia tilanteita
Hyvä johtaja on autenttinen oma itsensä, eikä esitä mukavaa lypsääkseen työntekijöistä mehut irti tai siksi, että hän pelkää kohdata haastavia tilanteita. Heikko johtaja pakenee ongelmatilanteita. Vaikka hyvä johtaja ei itse lähde tietoisesti luomaan tai edes etsimään tilanteita, joissa voisi hakata päätä – omaansa tai alaisensa – seinään, hän kuitenkin tarttuu ongelmatilanteeseen heti sen ilmestyttyä kipittämättä karkuun tai sulkemalla siltä silmiään. Ongelmatilanteisiin ratkaisukeskeisesti ja vakavasti suhtautuva johtaja valaa luottamusta työntekijöihin ja vaikuttaa suoraan työpaikan ilmapiirin, ja sitä kautta työhyvinvointiin.

11. Haastat alaisesi
Kyllästynyt työntekijä = motivoimaton työntekijä. Kukaan ei halua pyöritellä sormiaan tai saada puuduttavia työtehtäviä, jotka ovat reippaasti oman osaamisen alapuolella. Hyvänä johtajana tiedät alaisesi osaamistasot ja annat heille haasteita, sillä työtehtävä, jonka alainen kokee turhaksi tai liian helpoksi, johtaa työssä tympiintymiseen – yleinen tabu varsinkin Suomen työelämässä.

12. Keskityt ongelmien sijaan ratkaisuihin
Ongelmien iskiessä päälle lähdetään yleensä etsimään syyllistä asiaan. Hyvä johtaja keskittyy kuitenkin ongelman ratkaisemiseen, eikä syntipukin syynäämiseen. Jälkeenpäin hyvä johtaja ymmärtää myös selvittää alaisensa kanssa mistä ongelma syntyi ja miten se vältetään seuraavalla kerralla.

13. Olet hauska
Hyvä johtaja ottaa työnsä vakavasti, muttei koskaan itseään vakavasti. Hyvä huumori työpaikalla tekee ihmissuhteista läheisempiä ja avoimempia, sekä vaikuttaa suoraan työhyvinvointiin. Hyvä johtaja tietää lisäksi, missä menee hyvän ja huonon huumorin raja.

14. Alaistesi unelmat ja tavoitteet ovat tärkeitä myös sinulle
Paras johtaja on hän, joka ottautuu työntekijöihinsä tosissaan. Hän on tietoinen työntekijänsä ammattillisista tavoitteista ja unelmista, kannustaen työntekijöitä siihen, mistä he nauttivat, sillä työstään nauttivaa työntekijää ei tarvitse enää erikseen motivoida – tai murehtia hänen joutuvan sairaslomakierteeseen mielen ylikuormittumisen ja onnettomuuden tunteen vuoksi.

15. Vaadit laatua, muttet ole perfektionisti
Perfektionistinen pilkun viilaaminen tilanteessa, jossa asia toimii jo hyvin sellaisenaan, tappaa työmotivaatiota tehokkaasti; varsinkin, jos vaadit aina, että kaiken täytyy olla prikulleen juuri, kuten sinä itse sen tekisit. Vaadit alaisiltasi hyviä suorituksia ja heidän henkilökohtaista parastaan, mutta ymmärrät samalla, missä menee jankkaamisen ja hyvän laatukriteerin raja.

- SuperAssari Maarit

-------------------------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

“Johtajan todennäköisesti tärkein kyky on empatia. Empatia on kyky asettaa itsesi toisen ihmisen tai ryhmän asemaan. Sinun ei tarvitse olla heidän kanssaan samaa mieltä tai olla heille myötämielinen. Mutta jos et pysty näkemään asioita toisen näkökulmasta ja tietämään, millaista hänen elämänsä on, on mahdotonta motivoida häntä tai neuvotella ja tehdä sopimuksia hänen kanssaan.”

Näin puhuu Helsingin Sanomien haastatelussa Yhdysvaltain kenraali Stanley McChrystal, joka pyörittää nykyisin seitsemättä vuotta yritysjohtamisen konsulttiyritystä. Sen asiakkaita ovat erityisesti yritysten hallitukset. Hän toimii myös opettajana Yalen yliopistossa. McChrystal vieraili hiljattain Suomessa esittelemässä suomalaisille yritysjohtajille samoja johtajuusoppeja, joilla hän kaitsii amerikkalaisia.

Johtajan tulee luoda alaisilleen mahdollisuus menestykseen
McChrystalin johtamismetodeissa korostuvat verkostomaisesti toimivat organisaatiot, joiden osaset pyrkivät työskentelemään niin vapaasti ja itsenäisesti kuin mahdollista. Samalla osasien tulee kommunikoida keskenään niin paljon kuin suinkin. McChrystalilla itsellään on rutkasti kokemusta sekä johtamisesta, että johtamisen uudistamisesta. Tämä neljän tähden kenraali ja Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen sekä Irakin-erikoisoperaatioiden entinen komentaja pisti tuulemaan, ja uudisti Yhdysvaltain erikoisoperaatioiden toimintakulttuurin menestyksekkäästi Irakin sekasorrossa vuosina 2003-2008. Kiitos hänen, erikoisoperaatioiden sisäinen toimintakulttuuri on nykyisin avoimempi ja vähemmän hierarkisempi.

McChrystal lähti liikkeelle siitä, että toisin kuin vanhan ajan johtaja, hänen roolinsa olisi toimia “puutarhurina” ja pyrkiä huolehtimaan siitä, että hän pystyy luomaan joukoilleen menestyksen mahdollistavan ympäristön - aivan, kuten puutarhuri luo kasveilleen menestyksellisen ympäristön kasvien tarpeiden mukaisesti. Tässä onnistuakseen johtajan täytyy olla empaattinen ja huolehtia siitä, että kun organisaatio kasvaa, yhteenkuuluvuuden tunne työntekijöiden ja yrityksen välillä ei heikkene.

McChrystal itse lisäsi yhteenkuluvuuden tunnetta omissa joukoissaan jalkauttamalla sotilaita vaihto-ohjelmassa eri tiimeihin; jokaisen piti tuntea joku jostain toisesta tiimistä. Viestejä tiimien välillä tuli jakaa avoimesti - niin avoimesti, että viestijä joutui välistä pohtimaan onko se enää laillista. Välttääkseen informaatiotulvaa McChrystal hajautti informaation neljään eri tasoon ykköstason yleisestä informaatiosta nelostason erittäin yksityiskohtaiseen, mekaaniseen informaatioon. Jokaisen tiimistä piti olla tietoinen ykköstason perusinformaatiosta, siitä syvemmälle alaiset saivat mennä kukin tarpeensa ja mielenkiinnonsa mukaan.

Älykäs autonomia
Toinen tärkeä arvo johtamisessa McChrystalin oppien mukaan on päätöksenteon hajauttaminen hierarkiassa mahdollisimman alhaiselle tasolle. “Älykäs autonomia” oli alaisten toteutettavissa, samalla kun johtaja itse piti puutarhurin lailla yllä organisaationsa rakenteen ja kulttuurin hoitoa. McChrystal muistuttaa kuitenkin, ettei kukaan johtaja voi tietää sitä millaisia päätöksiä ja miten hyvin - tai huonosti - alaiset osaavat tehdä. Se selviää vain kokeilemalla; antamalla alaisille vapauden tehdä päätöksiä. Päästettävä irti johtajalle tyypillisestä päsmäröinnistä ja osoittelusta.

Virheen tullessa vastaan hyvä johtaja ei McChrystalin mukaan pillastu, vaan ottaa selvää johtuuko alaisen tekemä virhe siitä, ettei hän ole tarpeeksi kokenut - jolloin alaista koulutetaan lisää - vai siitä, että alaisella ei ole kykyä tehdä oikeita päätöksiä. Hyvä johtaja tietää myös, milloin jollekulle on parempi näyttää tie ulos organisaatiosta ja ottaa tilalle joku sopivampi; puutarhurivertauksessa kyseessä olisi rikkakasvien kitkeminen ja hyötykasvien istuttaminen. Virheitä ei kuitenkaan McChrystalin sanoin kannata pelätä, vaan jopa kannustaa alaisille niihin. Virheistä oppivat kaikki.

Lisää Stanley Chrystalin opeista voi lukea hänen kirjastaan Team of Teams.

- SuperAssari Maarit

-------------------------------------------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

Suomessa kukoistaa valitettavan huono henkilöstöjohtaminen, joka näkyy sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja työntekijöiden sitouttamattomuutena – ja maksaa Suomella vähintään 25 miljardia, joka ikinen vuosi. Keskimääräisesti parikymmentätuhatta ihmistä jää vuosittain työttömyyseläkkeelle, joka aiheuttaa n. 260 0000 työvuoden menetyksen – ja tämäkin vuosittain. Näin uutisoi YLE noin vuosi sitten.

”Niska limassa ja kärsien sinun on työsi tehtävä”, vai miten se nyt meni?

Mutta miksi ihmeessä? Mitä hyödytään siitä, että ihmiset voivat huonosti ja ovat onnettomia, murehtien pahaa oloaan kymmeniä tunteja viikossa, ja siinä samalla yritys menettää riihikuivaa rahaa tolkuttomasti? Vieläpä asialla, johon on helppo ratkaisu.

Työntekijän onnellisuus kumpuaa hyvästä johtamisesta
Työpahoinvointiin puututaan yleensä vasta sitten, kun työntekijä on muuttunut potilaaksi. Tällainen sairauspoissaolomenettely maksaa Suomelle 41 miljardia joka vuosi, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Tämä on selvästi kalliimpaa työnantajalle kuin sairastumisen ennaltaehkäisy. Työhyvinvointiin satsattu raha tulee sitä paitsi takaisin kuusinkertaisena.

Suurin pahoinvointia aiheuttava syy työpaikoilla on huono johtaminen, puhuttiinpa yrityksen johdosta tai henkilöstöhallinnosta. Johtamista on helppo korjata ja jokainen johtaja pystyy aina tekemään itse itsellensä jotain. Siinä, missä työpahoinvointia edistävä pomo komentaa ja vaatii suorituksia rangaistuksen uhalla, johtaja tarjoaa opetusta, rohkaisee työntekijöitään, kouluttaa heitä ja pyrkii motivoimaan alaisiaan. Hyvä johtaja työskentelee alaistensa rinnalla, jakaen heidän kanssaan samat visiot ja arvot yrityksestä. Hyvä johtaja on aina alaistensa tavoitettavissa niin, että nämä voivat jakaa työhuolensa ja inspiraationsa hänen kanssaan. Hän antaa työntekijöille mahdollisuudet antaa parastaan sellaisissa olosuhteissa ja sellaisilla työskentelytavoilla, jotka tukevat työntekijän luontaisia ominaisuuksia ja mielenkiinnon kohteita. Työntekijää kohdellaan yksilönä, ei numerona tai kulueränä.

Modernin johtamisen kärkeä
Meillä Wannadolla moderni johtaminen on ollut osa yrityksen kulmakivistä sen perustamisesta lähtien. Firmassamme ei sairastella yleensäkään flunssaa kummempaa, ja jos tarvetta levolle tulee, levätä saa vapaasti. Päivän aikana voi tarvittaessa ilmoittaa, että menen nyt päiväunille lataamaan akkuni ja palaan tunnin päästä asiaan. Meillä on useita SuperAssareita, jotka auttavat toinen toisiaan ja säntäävät apuun, kun joku tarvitsee hengähdystauon tai yleistä apua. Loma-aikoja ei ole, vaan työntekijät päättävät itse, milloin lähtevät lomalle ja kauanko viipyvät siellä – itse olen lähdössä pian Japaniin kahdeksi viikoksi, kun työtoverini palasi juuri Havaijilta. Työläppäri lähtee mukaani, sillä teen mielelläni töitä lomani aikana yritykselle, joka joustaa minuun päin suuresti. Silloin myös minä olen halukas joustamaan firman suuntaan.

Voitte olla varmoja, että meidän firmamme ei tue työpahoinvointia taloudellisesti, vaan kerää kaiken kotiinpäin, jokaista senttiä myöten, onnellisilla ja motivoituneilla SuperAssareilla.

Tervetuloa, miljardivoitot!

- Superassari Maarit

-------------------------------------------

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

”Seuraavana päivänä suuntasin Westlake Studiosiin kirjoittamaan. Meillä ei vieläkään ollut tarpeeksi biisejä levylle, joten Keith Forsey usutti minut tarkkaamoon Epiphonen puoliakustisen kitaran ja rumpukoneen kanssa.

’Ope hei’, minä sanoin, ”tein kotitehtäväni.”

- Billy Idol, Elämäni (suomennos Tuomas Anhava)

Helsingin Sanomat julkaisi 15.12. jutun työn imusta, jossa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen antoi vinkkejä esimiehille ja alaisille siitä, kuinka päästä työn imuun – tuohon ihanaan flow-tilaan, jossa aika rientää, tekeminen ei väsytä ja lopputulokseensa on tyytyväinen. Työntekijä voi hyvin, on onnellinen ja säteilee hyvää ulospäin.

Tässä vaiheessa ehkä ajattelet, että ”Mutta hetkinen, miten tuo Billy Idolin lainaus liittyy mitenkään Hesarin juttuun?”
Koska kyseessä on sama asia – työn imu, flow’n juoksevuus, jonka sisällä tapahtuu ihmeitä.

Tai jos ei joka kerta ihmeitä, niin tyytyväisyyttä omaan itseensä ja tekemiseensä.

Arjessakin on positiivista vetoa
Työn imu on yleisempää kuin luullaankaan, eikä se rajoitu vain taiteilijoihin, sillä 22% ihmisistä kokee päivittäin työn imua, ihan arkisissa työpaikoissaan. Tämä siis siitäkin huolimatta, että Suomessa on tapana tyynnytellä turhan tehokkaita ja imeytyväisiä työntekijöitä pelottelemalla heitä burn outilla. Päätön kohkaaminen oman jaksamisen rajoilla ei kuitenkaan ole flow-tila, ja moisesta kohkaamisesta sietääkin varoitella sekä muita, että itseään.

Hakasen tekemän tutkimuksen mukaan työntekijän imeydyttyä työn imuun sen seuraukset ovat vain positiivisia; flow-tilaa säännöllisesti kokeva työntekijä on terveellisempi ja onnellisempi, auttaa työkavereitaan ja tartuttaa omaa innokkuuttaan muihin. Työnantaja taas hyötyy työntekijän imuun joutumisesta sillä, että työntekijän suoritus on paljon parempi kuin flow’n ulkopuolella.

Kun työntekijä kokee työnsä sekä itsensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi, syntyy flow
”Sanon aina yritysten johdolle, että te ette halua tyytyväisiä työntekijöitä: Te haluatte sellaisia työntekijöitä, jotka kokevat työn imua, koska siitä seuraa paljon enemmän hyvää organisaatiollenne”, Hakanen kertoo.

Esimiehen kannattaa siis pyrkiä huolehtimaan siitä, että hänen alaistensa kyvyt ja tavoitteet ovat tasapainossa, sillä liika vaativuus johtaa burn outiin ja liika helppous tympääntymiseen. Alainen pääsee työn imuun helposti, kun hänelle annetaan tilaa, vastuuta, riittävästi itsenäisyyttä ja mahdollisuuden vaikuttaa työhönsä.

Keith Forsey tarjosi Billy Idolille tilaisuuden, jossa kappaleen tekijä pääsi työn imuun niin, että valmista tuli kahdessakymmenessä minuutissa. Kiitos sen nautimme edelleen White Weddingistä radioissamme, 35 vuotta myöhemmin.

- SuperAssari Maarit

-----------
SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

Yhdysvaltain Armeijan johtamisen 11 prinsiippiä sopivat minkä tahansa alan HR-managerin opastukseksi. Rivistöt siis ruotuun oman itsensä ruotuun laittamisen kautta:

1. Tunne itsesi ja pyri kehittämään itseäsi – Arvioimalla omat vahvuutesi ja heikkoutesi, ja tutkimalla kuinka voit kehittää noita osa-alueitasi päivittäin, tulet kehittymään koko ajan taidoissasi ja toiminnassasi. Pidä huoli siitä, että henkilökuntasi seuraa tätä samaa ohjeistusta.

2. Ole taktisesti ja teknillisesti pätevä – Pysy oman alasi kehittyvän teknologian mukana ja tiedä kuinka voit hyödyntää resurssejasi niin, että saat niistä maksimaallisen hyödyn takaisin. Myös tämä on hyvä kehityskohde työntekijöillesi.

3. Anna alaisillesi tunne vastuullisuudesta – Etene vastuullisesti aina henkilöstösi ruohonjuuritasolle saakka. Huolehdi siitä, että alaisesi tietävät olevansa vastuussa sinulle tekemisistään ja työsuoritteistaan.

4. Tee selkeitä ja harkittuja päätöksiä – Varmista, että päätöksesi ovat tarkkaan pohdittuja, ja että olet ottanut huomioon niitä tehdessäsi kaiken saatavilla olevan informaation. Älä toimi vihaisena, pikaistuksissasi, masentuneena tai muun negatiivisen tunteen alaisena.

5. Ole esimerkkinä – Johda etulinjassa; huolehdi, että henkilökuntasi näkee sinut roolimallina. Ole näkyvillä päivittäisissä toimissasi ja aseta itsellesi korkeita tavoitteita, joissa pitäydyt. Tämä motivoi alaisiasi kehittämään itseään.

6. Tunne alaisesi ja huolehdi heidän hyvinvoinnistaan – Ainoastaan osoittamalla, että olet kiinnostunut alaistesi hyvinvoinnistaan ja tekemällä parhaasi sen eteen, tulet voittamaan heidän luottamuksensa. Hyvä johtaja on myötätuntoinen kuuntelija, joka ymmärtää, mikä motivoi hänen alaisiaan.

7. Pidä ihmiset hyvin informoituina – Informaatio on minkä tahansa organisaation suonissa sykkivä veri, ja on vain hyvä, että sitä jaetaan niin laajasti kuin mahdollista. Jaa ideasi ja osaamisesi henkilökuntasi kanssa – tämä saa heidät tuntemaan olonsa arvostetuiksi ja osaksi tiimiä.

8. Etsi vastuuta ja ota vastuu toimistasi – Ole hyvin valmistautunut seuraavaan tehtävääsi ja ota vastuu siitä kaikilla tavoilla. Jos teet virheen, kohtaa se silmästä silmään. Tekemällä näin näytät esimerkkiä johtamisen tärkeimmästä periaatteesta. Me kaikki teemme virheitä, me kaikki olemme erehtyväisiä, mutta se, kuinka reagoimme virheisiimme, erottaa ammattilaiset teeskentelijöistä.

9. Varmista, että annetut tehtävänannot on sisäistetty, valvottu ja suoritettu - Sinun tulee uskoa alaisiisi, mutta varmistaa asiat kertaalleen. Luota siihen, että alaisesi hoitavan hommansa, mutta valvo, että lopputulos on vaatimuksiesi mukainen. Tehdessäsi näin takaat sen, että olet omien esimiestesi silmissä luotettava ja asiasi osaava.

10. Kouluta alaisia tiiminä – Laita alaisesi työskentelemään tiimeinä yli toistensa vastuualueiden. Tämä auttaa heitä sisäistämään omia vahvuuksiaan ja saamaan energiaa tiimisynergiasta. Tiimityö vahvistaa jaetun vastuun tuntua ja sitouttaa työntekijöitä päämääriin.

11. Työllistä tiimisi sen osaamistason mukaisesti – Tiedä omat rajoituksesi, alaistesi rajoitukset ja osastosi rajoitukset. Älä haukkaa enempää kuin pystyt nielemään. Tuntemalla rajoituksesi tiedät, milloin on aika kutsua paikalle tukijoukkoja.

- Kevin J. Cook, nykyinen HR-manageri ja entinen Yhdysvaltain Merivoimien sotilas, SEA-johtaja ja veteraani

Sekä tietysti SuperAssari Maarit

P.S. Kohdan 11 työelämän tukijoukkoja voi kutsua avuksi meidän SuperAssareiden toimistolta mihin tahansa paniikkiin.

------------------

SuperAssarit ovat Wannadon aikaan ja paikkaan sitoutumattomia työelämän vapaustaistelijoita ja ongelmien ratkaisijoita. Multityötä tekevä Wannado Oy on Irina Viitalan ja Anna Degerholmin yhdessä, vuonna 2011 perustama SuperAssariyhteisö, johon kuuluu yli 20 markkinointiviestintään, tehtävien digitalisointiin, tapahtumatuotantoon ja sihteerityöhön erikoistunutta ketterää tekijää. www.wannado.fi #SuperAssarit

”Bisneskykyni ovat syntyneet siitä, että kuuntelen sisäistä opastustani – intuitiotani.” – Oprah Winrey

Intuition voimaa käytetään työelämässä ja erityisesti bisnesmaailmassa päivittäin ympäri maailmaa, tosin emme puhu intuitiosta, vaan bisnesvainusta. Se voi olla sopivien tilaisuuksien haistaminen, oikean oven löytäminen seuraavalle siirrolle, pahojen karikkojen välttämistä, jonkin sellaisen vainuamista mitä muut eivät huomaa ennen heitä. Bisnesintuitioon voidaan lukea myös hyvä ihmistuntemus, joka auttaa löytämään suotuisimmat yhteistyökumppanit, työntekijät ja organisoimaan henkilöstöhallintoa tehokkaasti.

Teksasin yliopiston professori Weston H. Agor testasi intuitiota 1980-luvulla 2 000 johtajalla. Hän sai selville, että kovan ammattitaidon omaavat johtajat saivat korkeimpia pisteitä intuitiosta kuin alemman tason johtajista. Kaikki koehenkilöt tutkivat annettua materiaalia ensin analyyttisesti, mutta jos annettu tieto oli rikkonaista tai sekavaa, kokeessa parhaiten menestyneet johtajat siirtyivät tekemään päätöksiä intuitiivisesti. He eivät kuitenkaan kysyttäessä asiasta halunneet myöntää käyttäneensä vaistoaan, vaan kaartelivat asiaa toivoen, että heitä pidettäisiin mieluummin analyyttisina ja oppineina kuin intuitiivisesti viisaina. H. Agor julkaisi aiheesta myöhemmin kirjan “Intuition in Organizations: Leading and Managing Productively”.

Intuitio ei siis ole ruma sana, ei varsinkaan työelämässä ja yritysmaailmassa, jossa joskus on tehtävä – isojakin päätöksiä – vaiston varassa. Intuitiota voikin verrata suoraan siihen selittämättömään sisäiseen vaistoon, joka joko näyttää vihreää valoa tai iskee stop-merkin eteen ilman tarkempaa selitystä. Jälkeen päin asia sitten yleensä selviääkin, hyvällä tai pahalla. Kaikille on aivan varmasti tullut vastaan tilanne, jossa mielessä juolahtaa hetken ajan jokin pieni asia, mutta sivuutamme sen. Myöhemmin huomaamme, että tuo pieni välähdys olisikin ollut meille suotuisa ja sanomme huokaisten ”Olisinpa kuunnellut vaistoani, minulla oli sellainen olo, että asia on näin tai noin, mutten uskonut sitä”.

Bisnesintuitiossa itsessään pyörivät isot rahat ja Googleen nopeasti kirjoitettu ”business intuition” antaa 40 000 000 osumaa. Intuitiiviset johtajat pystyvät esimerkiksi sanomaan mihin suuntaan markkinat ovat menossa, mitkä ovat alan vetonaulat lähiaikoina tai mikä on kuluttajien luottamustaso ensi tuloskaudella. Päätöksiä myynneistä, irtisanomisista, sijoituksista ja kumppanuuksista luodaan yleensä vaiston ja omien tuntemusten perusteella. Hyvään päätöksentekoon vaikuttaa tietysti asioihin perehtyminen ja syvä, älyllinen ymmärrys omasta alasta – koska asioita ei voi temmata tuulesta – mutta joskus mukana on paljon muutakin kuin vai looginen äly. Joskus ratkaisu voi vain juolahtaa mieleen kuin tyhjästä ja tavallisesti intuitio pääsee etuoikeuksiinsa ongelmatilanteissa, jossa ollaan jo niin pahasti puun ja kuoren välissä, ettei auta kuin toimia sen perusteella, mitä sisin vaisto sanoo.

- SuperAssari Maarit

------------------

Alan pioneeriyritys Wannado Oy, assarikauppa.fi on Anna Degerholmin ja Irina Viitalan yhdessä perustama assariyhteisö, johon kuuluu 20 markkinointiviestintään, tapahtumatuotantoon, taloushallintoon ja sihteerityöhön erikoistunutta assistenttia.