Hilselinkousta

Metallimusiikki on paskimmillaankin parasta, varsinkin kaikki pikkuisen rankempi pörinä, kuten tänään Dantessakin sai huomata. Eipä onneksi tarvitse pelätä törmäävänsä Matti Vanhaseen tai Teuvo Lomaniin dööds-/bläkkispörinöissä; Matti-setähän on heilutellut jänniä sormimerkkejä erilaisissa lapsiperheystävällisissä heviseurueissa, ja Teuvokin on uuden naistenlehden mukaan löytänyt hevin vanhemmalla iällä ja ollut niin innolla menossa Helldone-festareille. Ilmankos, tämän vuoden kattaus oli melkoista höttöä Kurskia lukuunottamatta...

Loistoräimeen parissa on mielenkiintoista tarkkailla myös ympäristöään.
Ihmisten tarkkailu on aina ollut mielipuuhiani, joten metelikekkereissä on yleensä mukavasti bongattavaa ja porukkaa melkoisen moneen lähtöön. Tämän illan katsomotarjonta oli varsin rauhaisaa ja vähähumalaista, kenties perjantain ja jäätävän siperialaisilman vuoksi. Sinällään oli ihan mukavat ikkunaostosnäkymät, jos vilkuilla halusi.

Baarissa ihmisten, varsinkin vastakkaisen sukupuolen, tarkkailu on täydellistä ikkuostostelua. Periaatteet ovat samat kuin kaupan ikkunaa katsellessa. Sitä silmäilee, katselee ja vilkuilee; valitsee parhat ja sopivimmat päältä. Pienen hetken saa pitää jotain esinettä tai ihmistä täydellisenä - ikkunan kaunis iltapuku on tod. näk tarkoitettu Barbien malliselle naiselle tai komea pitkätukka flaneeraa elämäänsä hautoen suurta unelmaansa rock-tähteydestä ihan samaan tapaan kuin 20 vuotta sitten. Ihan sama. Ikkunaostoksia katsotaan, ei kosketa. Täydellistä huvitusta tädille. :)

*

Illan musiikillinen elämys oli antoisa; dööds-fanille Witheria upposi erinomaisesti, mutta bläkkis-Sightless oli melkoisen näköalatonta. Barathrum taas - niin... Soitto rullasi jälleen kuin panssarivaunu, ja Sova toikkaroi mukana joko melkein tahdissa tai vähän vähemmän tahdissa. Tai ihan omilla teillään. Lavalta putoaminen ja megaördäily jäivät tällä kertaa väliin, tosin...

Joku yleisöstä kommentoi, että Sova on bläkkiksen Matti Nykänen. Perusteluja en kuullut, mutta tavallaan se pitää paikkansa. Sova ei ole entinen strippaava mäkihyppääjä, mutta harrastaa lavalla usein vilauttelua. Musiikillisesti Sova orkestereineen tosin pääsee sen verran eri luokkaan, että vertailu on turhaa. Kummallakin on tosin tapana ehkä ottaa, ehkä ei...

*

Illan henkilökattauksen täydensi kotimatka Korson bussilla. Kun koko Itä-Vantaan "kerma" kootaan samaan kaaraan, on luvassa unohtumattomia hetkiä, suunnatonta uhoa ja hermoromahdus kaikille suurin piirtein selväpäisille viimeistään Kurvissa. "Mää olen Vaaralan kovin sonni, KUULITTEKSTE? MÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖH!" Kunpa emme olisi kuulleet. Elämä on joskus niiiin laiffia...